Browsing by Subject "Ovary"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Liimatta, Jani; Utriainen, Pauliina; Voutilainen, Raimo; Jääskeläinen, Jarmo (2020)
  • Pakarinen, Päivi; Ranta, Varpu (2018)
    • Gynekologisen syövän hoidossa on aina arvioitava hedelmällisyyden säilyttämisen mahdollisuus ja siitä on keskusteltava potilaan kanssa. • Hedelmällisyyden säästäviä menetelmiä voidaan harkita paikallisessa, hyvin erilaistuneessa ja vähäisen maligniteettipotentiaalin gynekologisessa syövässä. • Oikein valittujen potilaiden ennuste säästävän leikkauksen jälkeen on samankaltainen kuin radikaalileikkauksen jälkeen ja raskausluvut ovat hyvät.
  • Asadi-Azarbaijani, Babak; Braber, Saskia; van Duursen, Majorie; Jahnukainen, Kirsi; Santos, Regiane; Oskam, Irma C. (2019)
    Chemotherapy may result in ovarian atrophy, a depletion of the primordial follicle pool, diminished ovarian weight, cortical and stromal fibrosis. Imatinib mesylate is an anticancer agent that inhibits competitively several receptor tyrosine kinases (RTKs). RTKs play important roles in cell metabolism, proliferation, and apoptosis. In clinic, imatinib mesylate is also known as an anti-fibrotic medicine. In the present study, the impact of imatinib on the ovarian tissue was investigated by assessing ovarian tissue fibrosis in postnatal rat administered with or without imatinib for three days. Fibrosis in the ovarian tissue was determined by histology (Picrosirius and Masson's trichrome staining) and the protein expression of vimentin and alpha-smooth muscle actin (alpha-SMA). Furthermore, mRNA expression of Forkhead box transcription factor O1 and O3 (FOXO1 and FOXO3), which are markers of cell proliferation was quantified. A short-term exposure to imatinib showed to increase tissue fibrosis in ovaries. This was observed by Masson's trichrome staining. Exposure to imatinib led also to a down-regulation of vimentin protein expression and up-regulation mRNA expression of FOXO3. This may indicate a role of FOXO3 in ovarian tissue fibrosis in postnatal rat ovaries.
  • Johansson, Hanna K. L.; Damdimopoulou, Pauliina; van Duursen, Majorie B. M.; Boberg, Julie; Franssen, Delphine; de Cock, Marijke; Jaager, Kersti; Wagner, Magdalena; Velthut-Meikas, Agne; Xie, Yuling; Connolly, Lisa; Lelandais, Pauline; Mazaud-Guittot, Severine; Salumets, Andres; Draskau, Monica Kam; Filis, Panagiotis; Fowler, Paul A.; Christiansen, Sofie; Parent, Anne-Simone; Svingen, Terje (2020)
    Modern living challenges female reproductive health. We are witnessing a rise in reproductive disorders and drop in birth rates across the world. The reasons for these manifestations are multifaceted and most likely include continuous exposure to an ever-increasing number of chemicals. The cause-effect relationships between chemical exposure and female reproductive disorders, however, have proven problematic to determine. This has made it difficult to assess the risks chemical exposures pose to a woman's reproductive development and function. To address this challenge, this review uses the adverse outcome pathway (AOP) concept to summarize current knowledge about how chemical exposure can affect female reproductive health. We have a special focus on effects on the ovaries, since they are essential for lifelong reproductive health in women, being the source of both oocytes and several reproductive hormones, including sex steroids. The AOP framework is widely accepted as a new tool for toxicological safety assessment that enables better use of mechanistic knowledge for regulatory purposes. AOPs equip assessors and regulators with a pragmatic network of linear cause-effect relationships, enabling the use of a wider range of test method data in chemical risk assessment and regulation. Based on current knowledge, we propose ten putative AOPs relevant for female reproductive disorders that can be further elaborated and potentially be included in the AOPwiki. This effort is an important step towards better safeguarding the reproductive health of all girls and women.
  • Ranta, Varpu; Leppä, Sirpa; Mattson, Johanna (2018)
    • Monet syövän hoidot heikentävät hedelmällisyyttä. Hoitojen vaikutuksesta on tärkeää antaa neuvontaa. • Naispotilaan hedelmällisyys ja mahdollisuus sen säilyttämiseen arvioidaan yksilöllisesti. Hedelmällisyyden säilyttämiseen tähtääviä hoitoja tarjotaan niitä toivoville. • Miehille on hyvä tarjota mahdollisuus siittiöiden pakastamiseen aina, kun suunnitellaan siittiötuotantoon mahdollisesti vaikuttavaa hoitoa.
  • Pelkonen, Sari; Holopainen, Elina (2020)
    Toiminnallisten vuotohäiriöiden tavallisin syy on anovulaatio. Sitä esiintyy yleisimmin hedelmällisen iän ääripäissä eli parin vuoden ajan kuukautisten alkamisen jälkeen ja menopaussin siirtymävaiheessa eli perimenopaussissa. Syynä tähän on hypotalamus-aivolisäke-munasarja-akselin toimintahäiriö. Nuorilla taustalla on säätelyn kypsymättömyys ja perimenopaussissa munasarjatoiminnan hiipuminen. Anovulaatiossa progesteronin stabiloiva vaikutus kohdun limakalvon rakenteeseen jää puuttumaan. Vuotohäiriön diagnosointi ja hoito voidaan aloittaa perusterveydenhuollossa. Diagnostiikan kulmakiviä ovat tarkka oire- ja vuotoanamneesi sekä yleisvoinnin tarkistus. Nuorilla ensisijaisena hoitona ovat yhdistelmäehkäisytabletit ja perimenopausaalisilla progestiinivalmisteet. Jos tavanomaisella hormonihoidolla ei saada hoitovastetta, potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Yleistilaltaan heikko ja aneeminen potilas on syytä lähettää naistentautien päivystykseen.