Browsing by Subject "Palliative Care"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Lehto, Juho; Marjamäki, Elisa; Saarto, Tiina (2019)
  • Hannelius, Ulla (2016)
  • Kokkola, Arto (2022)
    • Suomessa todetaan noin 600 mahasyöpää vuodessa. Vain noin puolet niistä voidaan hoitaa kuratiivistavoitteisesti. • Kaikki, joilla todetaan hälyttäviä oireita, tulisi ohjata gastroskopiaan iästä riippumatta. Tärkein mahasyövän ennusteeseen vaikuttava tekijä on kasvaimen levinneisyys toteamishetkellä. • Leikkaus on tärkein hoitomenetelmä. Solunsalpaajahoitoa suositellaan antamaan sekä ennen leikkaushoitoa että leikkauksen jälkeen, jos kasvain infiltroi lihaskerrokseen tai syvemmälle. • Mahalaukun poiston jälkeen syöminen voi hankaloitua. Vitamiinien sekä hivenaineiden puutosoireet ovat yleisiä.
  • Pitkäniemi, Anni; Sihvonen, Aleksi; Särkämö, Teppo; Soinila, Seppo (2020)
  • Lehto, Juho T.; Hökkä, Minna; Lamminmäki, Annamarja; Rahko, Eeva; Saarto, Tiina; Hirvonen, Outi (2020)
    Lähtökohdat : Palliatiivinen lääketiede on lääkärin ydinosaamista, mutta alan professuuri ja opetussuunnitelma ovat vain Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Menetelmät : Lukuvuonna 2018–2019 kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa kysyttiin kysely¬lomakkeella valmistuvien kandidaattien näkemyksiä palliatiivisen lääketieteen opetuksesta. Tulokset : Vastaajista (n = 502) lähes kaikki (98 %) pitivät palliatiivisen lääketieteen opetusta hyödyllisenä. Opetus oli kattanut parhaiten kivun hoidon, heikoimmin psyykkiset oireet ja psykososiaalisen tuen. Lisäopetusta olisi kaivattu eniten hoitolinjauksista ja psykososiaalisista seikoista. Tampereen ja Helsingin yliopistojen vastaajat kokivat opetuksen kattaneen paremmin lähes kaikki osa-alueet verrattuna muiden yliopistojen vastaajiin. Helsingin ja Tampereen opiskelijoista 80–90 % kertoi kohdanneensa saattohoitopotilaan opetuksessa, kun muista näin arvioi noin kolmannes. Avoimissa vastauksissa korostui tarve opetukseen ennen ensimmäisiä lääkärin työtehtäviä. Päätelmät : Kokemukset palliatiivisen lääketieteen opetuksesta vaihtelivat yliopistojen välillä. Valtakunnallisen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelman käyttöönotto on tarpeen.
  • Tarkkanen, Maija; Tyynelä-Korhonen, Kristiina; Jyrkkiö, Sirkku (2020)
  • Mäkitie, Antti; Atula, Timo; Tapiovaara, Laura; Lindford, Andrew; Bäck, Leif; Koivunen, Petri; Lassus, Patrik (2017)
    Kirurgialla on tärkeä tehtävä pään ja kaulan alueen syövän palliatiivisen vaiheen hoidossa. Palliatiivisen kirurgian tavoitteena on lievittää hankalia oireita, turvata hengitysteiden aukipysyminen ja ravitsemus sekä hoitaa hankalia komplikaatioita, kuten ihon läpäisevien etäpesäkkeiden aiheuttamia haavaumia. Palliatiivinen hoito on aina suunniteltava moniammatillisessa hoitokokouksessa. Toimenpiteiden hyödyistä, riskeistä ja haittavaikutuksista tulee keskustella potilaan ja hänen omaistensa kanssa.
  • Kylänpää, Leena; Seppänen, Hanna; Vajavaara, Heli (2021)
    Sappitietukoksesta johtuva maksa-arvojen nousu on yleinen terveydenhuollossa kohdattava ongelma. Jos potilaan yleiskunto on hyvä, ei päivystyksellisiä selvittelyjä tarvita, vaan tutkimukset voidaan ohjelmoida kiireellisinä. Jos yleiskunto on huonontunut tai epäillään sappitietulehdusta, potilas tarvitsee yleensä erikoissairaanhoitoa. Lähetteessä tulisi olla selvitys potilaan yleiskunnosta ja toimintakyvystä. Syöpää epäiltäessä on tärkeää, että potilaan asiat käsitellään moniammatillisessa kokouksessa ja mieluiten jo ennen tukoksen avaamista. Tämä voidaan yleensä tehdä tukoksen läpi viedyllä stentillä endoskooppisesti tai ihon ja maksan läpi viedyllä katetrilla radiologisesti. Kokouksessa tarkistetaan, että riittävät radiologiset selvittelyt on tehty, päätetään tukoksen laukaisun tarpeesta ja tavasta, mahdollisesta kiireellisestä leikkaushoidosta tai esiliitännäishoitojen aloittamisesta. Palliatiivisessa hoidossa olevilla potilailla tulee aina tarkkaan harkita, onko toimenpiteestä odotettavissa merkittävää hyötyä.
  • Saarto, Tiina; Saarnio, Juha; Mäkitie, Antti (2017)