Browsing by Subject "Patient Education as Topic"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Simula, Anna-Sofia; Holopainen, Riikka; Lausmaa, Mikko; Takatalo, Jani; Arokoski, Jari; Karppinen, Jaro (2018)
    • Alaselkäkipu on erittäin tavallinen vaiva, mutta hyvin harvoin taustalla on vakava syy. • Uusiutumistaipumus on vahva ja monet psykososiaaliset tekijät lisäävät alaselkäkivun pitkittymisen riskiä. Lääkärin rohkaiseva ja pelkoa vähentävä kommunikaatio on tärkeää. • Yksilölliset biopsykososiaaliset tekijät huomioiva lääkkeetön hoito on ensisijainen. Sairauslomien tulee olla lyhyitä. • Potilas on syytä ohjata herkästi fysioterapeutin arvioon.
  • Kalliomäki, Hanna; Airaksinen, Marja; Dimitrow, Maarit (2020)
  • Andersson, Ville; Parkkamäki, Stiina; Pohjanoksa-Mäntylä, Marika; Heikkilä, Juha (2019)
  • Uusitupa, Matti; Mustajoki, Pertti; Pietiläinen, Kirsi (2020)
  • Pakarinen, Päivi; Ranta, Varpu (2018)
    • Gynekologisen syövän hoidossa on aina arvioitava hedelmällisyyden säilyttämisen mahdollisuus ja siitä on keskusteltava potilaan kanssa. • Hedelmällisyyden säästäviä menetelmiä voidaan harkita paikallisessa, hyvin erilaistuneessa ja vähäisen maligniteettipotentiaalin gynekologisessa syövässä. • Oikein valittujen potilaiden ennuste säästävän leikkauksen jälkeen on samankaltainen kuin radikaalileikkauksen jälkeen ja raskausluvut ovat hyvät.
  • Köhler, Harry F; Mattila, Ville M; Vuorinen, Ville; Rautava, Paivi (2018)
    Lähtökohdat Lääkärin huomion kohdistaminen sairauden tai vaivan merkitykseen potilaan elämässä ja arjessa näyttää tukevan potilaan kuntoutumista. Testasimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, miten lääkäreille opetettu kahden kysymyksen menetelmä vaikuttaa potilaiden reflektointiin ja voimaantumiseen vastaanotolla. Menetelmät Kuusi lääkäriä sai tunnin koulutuksen kahden kysymyksen menetelmän käyttöön. Selvitimme kyselyillä vastaanottotilanteiden vaikutuksia potilaisiin ennen lääkärien koulutusta ja sen jälkeen. Tulokset Lääkärien koulutuksen jälkeen potilaat esittivät enemmän elämäänsä ja arkeensa kohdistuvia pohdintoja ja voimaantumista ilmaisevia kommentteja kuin potilaat ennen lääkärien koulutusta. Päätelmät Lääkärien koulutus näytti lisäävän potilaiden pohdintaa vaivansa merkityksestä elämässään ja antavan heille voimaa ja itseluottamusta edistää kuntoutumistaan.
  • Jula, Antti; Kantola, Ilkka; Korhonen, Päivi; Lehto, Seppo; Mervaala, Eero; Metsärinne, Kaj; Niiranen, Teemu; Pörsti, Ilkka; Strandberg, Timo; Syvänne, Mikko; Tikkanen, Ilkka (2020)
  • Rauta, Virpi (2019)
    Potilaan ennuste ja elämänlaatu ovat kotidialyysihoidoissa vähintään yhtä hyvät ja useimmiten paremmat kuin keskusdialyysihoidoissa. Kotidialyysihoito voidaan suunnitella yksilölliseksi ja potilaan elämäntapaan sopivaksi. Kustannukset ovat pienemmät kuin keskushemodialyysin. Kullekin potilaalle parhaan hoitomuodon löytämiseksi on välttämätöntä, että tietoa vaihtoehdoista annetaan oikea-aikaisesti, riittävästi ja toistuvasti.
  • Tarkkanen, Ahti; Puska, Päivi; Kivelä, Tero (2021)
    Kroonisen avokulmaglaukooman riskitekijöihin kuuluvat ikääntyminen, likitaittoisuus ja suvussa esiintyvä glaukooma. Tärkein riskitekijöistä on kuitenkin kohonnut silmänpaine. Se on lisäksi ainoa, jota voidaan ja jota pitää hoitaa. Sairaus on oireeton, joten diagnoosiin tarvitaan silmätautien erikoislääkärin tutkimus. Hoito aloitetaan silmänpainetta alentavilla tipoilla, mutta vastaanotolla ei riitä pelkkä reseptin kirjoittaminen. Potilaalle on selvitettävä perustiedot sairaudesta. On opetettava tiputustekniikka sekä kerrottava lääkkeiden vaikutuksista ja haittavaikutuksista - onhan tavoitteena näkökyvyn säilyminen elämän loppuun saakka. Näin toimimalla pyritään sitouttamaan potilas hoitoon. Tavoitteena on peruuttamattoman näköhermovaurion synnyn estäminen tai jo syntyneen vaurion etenemisen pysäyttäminen. Onneksi myös lääkehoidon mahdollisuudet ovat kaiken aikaa lisääntyneet.
  • Kukkonen-Harjula, Katriina; Liira, Helena (2019)
    Lääkärillä on tärkeä tehtävä liikunnan ottamisessa puheeksi.
  • Eskelinen, Saana; Niemi, Maija; Niemelä, Solja; Vasankari, Tuula (2020)
  • Repetti, Katja; Lempiäinen, Salla (2016)
  • Molander, Pauliina; Udd, Marianne (2018)
    PEG eli perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia on laajasti hyväksytty menetelmä enteraalisen ravitsemuksen ylläpitämiseksi. Toimenpiteen aiheet ja siihen liittyvät komplikaatiot tunnetaan ohjeistuksista huolimatta huonosti. PEG-letkun asennusta harkittaessa tulee huomioida potilaan henkilökohtaiset toiveet, diagnoosi jaelinajan ennuste. Potilaan ja usein myös omaisen asianmukainen ohjaus on onnistuneen hoidon keskeinen osa.
  • Järvinen, Tommi; Ilonen, Ilkka; Räsänen, Jari (2020)
    Ravitsemushäiriöt ovat tyypillinen ruokatorvisyöpäpotilaiden ongelma, ja niiden seulonnan tulisi olla rutiinimaista kyseisessä potilasryhmässä. Keskeisiä patofysiologisia tekijöitä ovat kasvaimen aiheuttama ruokatorven mekaaninen ahtautuminen, kiihtynyt katabolia, psyykkiset tekijät ja hoitojen aiheuttamat haitat. Ravitsemushäiriöt heikentävät ruokatorvisyöpäpotilaiden ennustetta ja elämänlaatua sekä lisäävät leikkaus- ja solunsalpaajahoitoihin liittyviä haittoja. Enteraalisen lisäravinnon ja ravitsemusneuvonnan tarjoaminen ovat ensisijaisia vajaaravitsemuksen ehkäisy- ja hoitokeinoja. Jos ravinnon saanti suun kautta ei onnistu, voidaan turvautua väliaikaisesti suonensisäiseen ravitsemukseen. Oireinen nielemisvaikeus pystytään hoitamaan tehokkaasti joko ruokatorvistenttauksella, perkutaanisen endoskooppisen gastrostomian (PEG) laittamisella tai pikaisella esiliitännäishoitojen aloittamisella. Ravitsemushäiriöt ovat tavallisia myös parantavien hoitojen jälkeen, ja potilaiden ravitsemustilan seuranta on keskeistä.
  • Hekkala, Anna-Mari; Laukkanen, Jari; Airaksinen, Juhani (2021)
    • Sepelvaltimotautipotilaan ennustetta määrittää pitkälti sekundaariprevention onnistuminen – ¬siis diagnoosin varmistumisen jälkeen toteutettu pitkäaikaishoito. • Keskeisiä onnistumisen elementtejä ovat potilaan sitouttaminen näyttöön perustuvaan lääkehoitoon, ¬sydänterveellinen ruokavalio, painonhallinta, tupakoimattomuus ja liikunta. • Jokaiselle sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle tulisi tarjota mahdollisuus sydänvalmennukseen, ¬jonka avulla tuetaan sekundaariprevention osa-alueiden toteutumista, tarjotaan vertaistukea ja tuetaan ¬hyvää elämänlaatua. • Hoitopolkujen tulee olla katkeamattomia, jotta hoito voisi toteutua asetettujen tavoitteiden ja ¬suositusten mukaisesti.
  • Hekkala, Anna-Mari (2021)
    Eteisvärinän taustalla on monia tekijöitä. Niihin vaikuttamalla voitaisiin lievittää rytmihäiriökohtauksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Monilla potilailla on puutteellinen käsitys sairaudestaan.
  • Vikatmaa, Leena; Hersio, Kristiina; Olkkola, Klaus (2017)