Browsing by Subject "Patient Harm"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Schepel, Lotta; Linden-Lahti, Carita; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija (2017)
    Lääkkeitä, joiden käyttöön liittyy erityisiä turvallisuusriskejä, kutsutaan riskilääkkeiksi tai suuren riskin lääkkeiksi. Vaikka ne eivät välttämättä aiheuta enempää vaaratapahtumia kuin muutkaan lääkkeet, virheellisen käytön seuraukset ovat todennäköisemmin vakavia.
  • Pitkänen, Mikko; Kontio, Risto; Förster, Johannes (2018)
    Lähtökohdat Hammasvaurio on yleinen anestesiaan, intubaatioon ja elvytykseen liittyvä haittatapahtuma. Menetelmät Analyysi perustuu Potilasvakuutuskeskuksessa v. 2000–13 loppuun käsiteltyihin vahinkoilmoituksiin. Tulokset Hammasvaurioita anestesian ja intubaation yhteydessä koski 137 vahinkoilmoitusta. Potilaille oli tehty leikkaus (83 %), intubaatio hätätilanteessa (7 %) tai muu toimenpide (mm. kardioversio). Tapauksista 66 % liittyi laryngoskopiaan ja intubaatioon ja vajaa 20 % nielutuubin tai kurkunpäänaamarin käyttöön.Vaikea intubaatio oli riskitekijä. Terve hammas vaurioitui 7 %:ssa. Vaurio korvattiin neljälle potilaalle (2,9 %). Päätelmät Hammasvahingolle altistavat heikentynyt hampaisto ja intubaatio. Oikeusturvan takia on tärkeää kirjata hammasstatus etukäteen. Potilasvakuutuskeskus korvaa anestesian aikaisen hammasvaurion harvoin. Nopea hoito voi pelastaa vaurioituneen hampaan.
  • Sahlström, Merja; Liukka, Mari; Roine, Risto; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Kotiutukset ja laitossiirrot ovat riskialttiita vaiheita. Niiden hyvä suunnittelu on yhteydessä potilaan toipumiseen ja elämänlaatuun.
  • Hetemäki, Iivo (2020)
    Voiko työskentelyä, joka tapahtuu ilman oppimistavoitteita sekä -suunnitelmaa ja pahimmillaan myös ilman ohjausta, kutsua koulutukseksi vain sillä perusteella, että se tapahtuu sairaalan seinien sisällä?
  • Waris, Pekka; Huusko, Tiina; Niskanen, Leo (2020)
    Osteoporoosihoitojen kohdentamisessa on keskeistä murtumien sekundaaripreventio heti ensimmäisen pienienergiaisen murtuman jälkeen. Jos tämä laiminlyödään, uusi murtuma olisi korvattava ­potilasvahinkona.
  • Welling, Maiju; Kinnunen, Marina; Aaltonen, Leena-Maija; Roine, Risto P. (2018)
    Työntekijä ja työnantaja ovat velvollisia huolehtimaan riittävästä ammattiosaamisesta. Valvonta kuitenkin ontuu – ja potilasturvallisuus vaarantuu.
  • Idrissi Akhelij, T.; Salanterä, Sanna; Junttila, Kristiina (2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia potilaiden hoitoisuuteen perustuvan henkilöstöresursoinnin ja potilasturvallisuuden valista yhteyttä erikoissairaanhoidon kirurgisilla vuodeosastoilla. Aineisto ja menetelmät: Aineistona käytettiin yhden yliopistollisen sairaanhoitopiirin 13 kirurgisen vuodeosaston tietoja HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä ja RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmästä vuosilta 2011–2014. Henkilöstöresursointia tutkittiin tarkastelemalla yksikön toteutunutta hoitoisuutta ja potilasturvallisuutta tarkastelemalla tehtyjen HaiPro-ilmoitusten lukumäärää. Aineisto analysoitiin kuvailevalla ja korrelaatioanalyysilla. Tulokset: Aineiston 1861 HaiPro-ilmoituksesta puolet liittyi lääkehoitoon. Yksiköiden keskimääräinen toteutunut hoitoisuus vaihteli 80:n ja 107 prosentin välillä. Yhteyttä toteutuneen hoitoisuuden ja HaiPro-ilmoitusten lukumäärän välillä ei löydetty tarkasteltaessa koko aineistoa. Yksikkökohtaisissa analyyseissa löytyi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kolmen yksikön kohdalla. Päätelmät: Tutkimus ei täysin vahvista aikaisempien tutkimusten tuloksia henkilöstöresurssien ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Tulokset kuitenkin tukevat kirjallisuudessa esitettyä kritiikkiä, jonka mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvia vaaratapahtumailmoituksia ei välttämättä voida käyttää potilasturvallisuuden mittarina.
  • Kaivola, Juhani; Lehtonen, Lasse (2016)
    Ro­kot­ta­mi­seen liit­ty­vän va­hin­gon kor­vaa­mi­nen po­ti­las­va­kuu­tuk­ses­ta edel­lyt­tää läh­tö­koh­tai­ses­ti, et­tä ko­ke­nut ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­hen­ki­lö oli­si ro­kot­ta­mis­ti­lan­tees­sa toi­mi­nut toi­sin ja vält­tä­nyt va­hin­gon. Po­ti­laan on siis jo­ko pi­tä­nyt saa­da lää­ke­tie­teel­li­ses­ti pe­rus­tee­ton ro­ko­tus, jos­ta on ai­heu­tu­nut hen­ki­lö­va­hin­ko, taik­ka lää­ke­tie­teel­li­ses­ti pe­rus­tel­lun ro­ko­tuk­sen an­ta­mi­nen on lai­min­lyö­ty ja lai­min­lyön­nin seu­rauk­se­na on ol­lut hen­ki­lö­va­hin­ko. Lää­ke­va­hin­ko­va­kuu­tus puo­les­taan kor­vaa ro­ko­tuk­sis­ta käyt­tä­jäl­le ai­heu­tu­nei­ta yl­lät­tä­viä hait­ta­vai­ku­tuk­sia. Seu­raa­vis­sa po­ti­las­va­hin­ko­lau­ta­kun­nan rat­kai­suis­sa on ar­vioi­tu ro­kot­ta­mi­seen liit­ty­vän va­hin­gon kor­vaa­mis­ta.
  • Kaivola, Juhani; Lehtonen, Lasse (2017)
  • Palojoki, Sari; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P. (2017)
    Potilastietojärjestelmien toimintahäiriöt ja käyttövirheet vaikuttavat monin tavoin potilasturvallisuuteen. Erityisesti suunnittelematon käyttökatko sairaalaympäristössä – kuten hiljattain tapahtui HUS:ssa – aiheuttaa riskin, jota pitää pystyä hallitsemaan nykyistä paremmin.
  • Olin, Karolina; Pekonen, Arja; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Global Trigger Tool -menetelmä sopii potilasturvallisuuden säännölliseen arviointiin ja kehittämiseen.Satunnaistetusta hoitojaksojen otoksesta voidaan sen avulla etsiä vihjeitä haittatapahtumista.