Browsing by Subject "Patient Participation"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Köhler, Harry F; Mattila, Ville M; Vuorinen, Ville; Rautava, Paivi (2018)
    Lähtökohdat Lääkärin huomion kohdistaminen sairauden tai vaivan merkitykseen potilaan elämässä ja arjessa näyttää tukevan potilaan kuntoutumista. Testasimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, miten lääkäreille opetettu kahden kysymyksen menetelmä vaikuttaa potilaiden reflektointiin ja voimaantumiseen vastaanotolla. Menetelmät Kuusi lääkäriä sai tunnin koulutuksen kahden kysymyksen menetelmän käyttöön. Selvitimme kyselyillä vastaanottotilanteiden vaikutuksia potilaisiin ennen lääkärien koulutusta ja sen jälkeen. Tulokset Lääkärien koulutuksen jälkeen potilaat esittivät enemmän elämäänsä ja arkeensa kohdistuvia pohdintoja ja voimaantumista ilmaisevia kommentteja kuin potilaat ennen lääkärien koulutusta. Päätelmät Lääkärien koulutus näytti lisäävän potilaiden pohdintaa vaivansa merkityksestä elämässään ja antavan heille voimaa ja itseluottamusta edistää kuntoutumistaan.
  • Tran Minh, Mirjami; Tamminen, Manu; Tamminen-Sirkiä, Jenni; Majumder, Muntasir Mamun; Tabassum, Rubina; Anttonen, Minna; Lahti, Tuuli (2020)
    JOHDANTO : Selvitimme kansalaisten asenteita ja odotuksia yksilön perimästä saatavan tiedon, genomitiedon, keräämisestä ja käytöstä lääketieteellisiin tutkimustarkoituksiin. MENETELMÄT : Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin tammikuussa 2019. TULOKSET : Kansalaiset suhtautuvat genomitiedon keräämiseen ja käyttöön myönteisesti ja haluaisivat tietää terveydentilaansa mahdollisesti vaikuttavista perinnöllisistä alttiuksista. Erityisesti naiset olisivat valmiita tekemään saamansa tiedon perusteella myös elintapamuutoksia. PÄÄTELMÄT : Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaiset ovat tutkimusmyönteisiä ja valmiita luovuttamaan näytteensä biopankkiin. Toisaalta useat kyselytutkimuksen vastaajista eivät osanneet sanoa kantaansa heille esitettyihin kysymyksiin, mikä viittaa osaltaan siihen, että kansalaiset kaipaisivat lisää tietoa sekä genomitiedon käytöstä että siihen liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista.
  • Liira, Helena; Hietanen, Päivi (2019)
  • Heinonen, Erkki; Kurri, Katja; Melartin, Tarja (2016)
    Vain va­jaa kol­mannes suoma­lai­sista psy­ko­te­ra­peu­teista ar­vioi asiak­kai­densa saa­neen riit­tävää oh­jausta psy­ko­te­rapiaan. Psy­ko­te­rapiaa edel­tävä ar­viointi ja oh­jaus edis­tävät hoi­toon sitou­tu­mista ja te­rapian tulok­sel­li­suutta. Po­tilaan muutos­valmius, ky­ky tarkas­tella it­seä ja omia tun­teita se­kä jous­tavuus vuoro­vai­ku­tuk­sessa ­ennus­tavat toden­nä­köi­sempää ky­kyä tera­peut­tiseen työsken­telyyn ja lyhyes­täkin psy­ko­te­ra­piasta ­hyö­ty­miseen. Po­tilaan ja psy­ko­te­ra­peutin hy­vä yhteis­työ­suhde en­nustaa hoito­tu­losta merkit­tä­västi. Poti­lasta on syy­tä val­mentaa ar­vioimaan, minkä­laisen psy­ko­te­ra­peutin kans­sa hän ko­kee voi­vansa muo­dostaa hy­vän yhteis­työ­suhteen. Po­tilaan val­miuksien ja psy­ko­te­rapian tavoit­teiden ol­lessa epä­selviä on syy­tä konsul­toida psy­kiat­rista ­eri­kois­sai­raan­hoitoa.
  • Pulkkinen, Mari; Tuomaala, Anna-Kaisa (2016)
  • Husu, Aino-Kaisa; Laivuori, Hannele; Karhu, Ritva; Saarela, Tanja; Tihtonen, Kati (2020)