Browsing by Subject "Patient Safety"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 23
  • Schepel, Lotta; Linden-Lahti, Carita; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija (2017)
    Lääkkeitä, joiden käyttöön liittyy erityisiä turvallisuusriskejä, kutsutaan riskilääkkeiksi tai suuren riskin lääkkeiksi. Vaikka ne eivät välttämättä aiheuta enempää vaaratapahtumia kuin muutkaan lääkkeet, virheellisen käytön seuraukset ovat todennäköisemmin vakavia.
  • Ylinampa, Kalle; Plukka, Mari; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Riskinarviointi auttaa varautumaan muutosten tuomiin uhkiin. Vaikutukset potilasturvallisuuteenkannattaa arvioida numeerisesti vertailun ja seurannan helpottamiseksi.
  • Haatainen, Kaisa; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2017)
    Hyvin arkiset ja välillä mitättömältäkin tuntuvat asiat, kuten sekaisin oleva varasto tai soittokellon -toimimattomuus, voivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Usein tämän tyyppiset epäkohdat ovat ainakin jonkun osastolla työskentelevän tiedossa, mutta aina ne eivät ylitä reagointikynnystä ja jäävät siksi korjaamatta. Potilasturvallisuuskierto tarjoaa oivan mahdollisuuden nostaa esiin, pohtia ja korjata turvallisuuspuutteita.
  • Jämsä, J.O.; Palojoki, S.H.; Lehtonen, L.; Tapper, A.-M. (2018)
    OBJECTIVES: To determine if and in what ways serious patient safety incidents differ from nonserious patient safety incidents. METHODS: Statistical analysis was performed on patient safety incident reports that were reported in 2015 in Finland's largest hospital district (Helsinki and Uusimaa, HUS). Reports were divided into two groups: nonserious incidents and serious incidents. Differences between groups were studied from several types of categorically divided information. RESULTS: Of the total number of reports (15,863), 1% were serious incidents (175). Serious and nonserious incidents differed significantly from each other. Serious incidents concerning laboratory, imaging, or medical equipment were more common. On the other hand, incidents concerning medication, infusion, and blood transfusion were less frequent. In serious incidents, the proportion of doctors reporting was greater, and contributing factors were better recognized, the most common being working of procedures. CONCLUSIONS: In the future, special attention should be given to the particular aspects of serious patient safety incidents, such as safe use of medical equipment, training, and handling of procedures. Root cause analysis is an effective way to handle serious incidents and enables the prevention of their reoccurrence. However, a systematic follow-up of the root cause analysis should be developed. © 2018 American Society for Health Care Risk Management of the American Hospital Association.
  • Pesonen, Eero (2020)
    Peruselintoimintojen seuranta vuodeosastolla saattaa parantaa kirurgisten potilaiden ennustetta. Alan laitekehitystyö on vilkasta, mutta haastavaa. Elintoimintojen intensiivisempi monitorointi ja hoito vuodeosastolla korostavat anestesiologien roolia kirurgisten potilaiden kokonaisvaltaisessa hoidossa.
  • Linden-Lahti, Carita; Holmstrom, Anna-Riia; Pennanen, Pirjo; Airaksinen, Marja (2019)
    Background: The study was carried out as part of the European Network for Patient Safety (EUNetPas) project in 2008-2010. Objective: To investigate facilitators and barriers in implementation process of selected medication safety practices across hospitals within European Union countries. Methods: This was an implementation study of seven selected medication safety practices in 55 volunteering hospitals of 11 European Union (EU) member states. The selected practices were: two different versions of medicine bed dispensation; safety vest; discharge medication list for patients; medication reconciliation at patient discharge; medication reconciliation at patient admission and patient discharge, and sleep card. The participating hospitals submitted an evaluation report describing the implementation process of a chosen practice in their organisation. The reports were analysed with inductive content analysis to identify general and practice-specific facilitators and barriers to the practice implementation. Results: Altogether 75 evaluation reports were submitted from 55 hospitals in 11 EU member states. Implementation of the medication safety practices was challenging and more time consuming than expected. The major reported challenge was to change the work process because of the new practice. General facilitators for successful implementation were: existence of safety culture, national guidelines and projects, expert support, sufficient resources, electronic patient records, interdisciplinary cooperation and clinical pharmacy services supporting the practice implementation. Conclusions: The key for the successful implementation of a medication safety practice is to select the right practice for the right problem, in the right setting and with sufficient resources in an organization with a safety culture.
  • Sahlström, Merja; Liukka, Mari; Roine, Risto; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Kotiutukset ja laitossiirrot ovat riskialttiita vaiheita. Niiden hyvä suunnittelu on yhteydessä potilaan toipumiseen ja elämänlaatuun.
  • Ilmakunnas, Minna; Ahonen, Jouni (2020)
    Vuotavan potilaan hoidossa pyritään antamaan veren eri komponentteja – punasoluja, plasmaa, trombosyyttejä – fysiologisessa suhteessa. Miksei kolmen eri verivalmisteen sijaan käytettäisi suoraan kokoverta.
  • Schepel, Lotta; Kuitunen, Sini (2020)
  • Arminen, Susan; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija (2018)
    Jotta potilaiden hoitoa voidaan kehittää turvallisemmaksi, toiminnan puutteet ja heikkoudet tulee tunnistaa. Miksi-kysymyksillä on porauduttava haittatapahtumien juurisyihin saakka.
  • Rauhala, Auvo; Kinnunen, Marina; Kuosmanen, Anssi; Liukka, Mari; Olin, Karolina; Sahlström, Merja; Roine, Risto P. (2018)
    LÄHTÖKOHDAT Yli 300 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota käyttää vapaaehtoista vaaratapahtumien HaiPro-raportointijärjestelmää. Ilmoituksia on tehty yli miljoona. MENETELMÄT Analysoimme tilastollisesti valtaosan ilmoituksista, yhteensä 847 492. TULOKSET Ilmoitusten vuotuinen määrä on kasvussa. Kolmannes koski läheltä piti -tilanteita. Potilaaseen kohdistuneet haitat olivat useimmiten korkeintaan lieviä. Yleisimmin ilmoitukset koskivat lääke- ja nestehoitoa, tapaturmia tai tiedonkulkua. Potilaille oli kerrottu haitoista lähes aina. Lääkärit ilmoittivat vain 2 % tapauksista, ja ilmoituksissa painottuivat vakavat tapahtumat. Kehittämistoimenpiteitä esitettiin harvoin. PÄÄTELMÄT Lääkärien ilmoitusaktiivisuus oli heikko. Syynä lienee huomion painottuminen lääketieteeseen ja mestari-kisällimallin mukaiseen henkilökohtaiseen ohjaukseen enemmän kuin prosesseihin. Tämä ei yleensä johda moniammatilliseen oppimiseen.
  • Telkkä, Joel (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suomessa ei ole olemassa mitään yhtenäistä kansallista määritelmää sille, mitä valmistuvan lääketieteen lisensiaatin tulisi osata. Toisin sanoen ei ole asetettu mitään tiettyjä osaamistavoitteita, jotka jokaisen lääketieteen opiskelijan tulisi peruskoulutusvaiheessa saavuttaa ja joita noudatettaisiin kaikissa lääketieteen koulutusta tarjoavissa yliopistoissa Suomessa. Yliopistot voivat oman autonomiansa puitteissa määrittää osaamistavoitteet sekä yksittäisille kursseille että koko lääketieteen lisensiaatin tutkinnolle haluamallaan tavalla. Näin ollen osaamistavoitteet myös vaihtelevat merkittävästi lääketieteellisten tiedekuntien välillä. Päinvastainen tilanne on useassa muussa maassa, joissa tutkinnon osaamistavoitteet on määritelty kansallisella tasolla. Myös potilasturvallisuuden merkitys lääketieteen peruskoulutuksessa on jäänyt vähemmälle huomiolle Suomessa, ja esimerkiksi lääketieteellisten tiedekuntien asettamissa osaamistavoitteissa potilasturvallisuus jää usein vain maininnan tasolle. Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää, millainen merkitys tutkinnon osaamistavoitteiden määrittelyllä on lääketieteen peruskoulutuksessa erityisesti potilasturvallisuuden näkökulmasta. Kysymykseen pyritään vastaamaan muun muassa kartoittamalla, miten nykyiset tutkinnon osaamistavoitteet vertautuvat kansainvälisiin malleihin ja miten ne ottavat potilasturvallisuuden huomioon. Lisäksi käydään lyhyesti läpi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiprosessia ja raportin havaintoja, sekä esitetään ehdotuksia, miten lääketieteen koulutusohjelmaa tulisi tutkinnon osaamistavoitteiden osalta Suomessa kehittää. Katsauksessa esitetään, että tutkinnon osaamistavoitteiden kansallinen määrittely tukisi erityisesti lääketieteen peruskoulutuksen kehittämistä, selkeyttäisi opintojen suunnittelua ja auttaisi opiskelijoita ymmärtämään, millaiset valmiudet heillä tulee olla valmistuessaan. Osaamistavoitteiden määrittelyllä voisi myös pitkällä aikavälillä olla myönteisiä vaikutuksia sekä potilashoidon että -turvallisuuden kannalta.
  • Welling, Maiju; Kinnunen, Marina; Aaltonen, Leena-Maija; Roine, Risto P. (2018)
    Työntekijä ja työnantaja ovat velvollisia huolehtimaan riittävästä ammattiosaamisesta. Valvonta kuitenkin ontuu – ja potilasturvallisuus vaarantuu.
  • Idrissi Akhelij, T.; Salanterä, Sanna; Junttila, Kristiina (2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia potilaiden hoitoisuuteen perustuvan henkilöstöresursoinnin ja potilasturvallisuuden valista yhteyttä erikoissairaanhoidon kirurgisilla vuodeosastoilla. Aineisto ja menetelmät: Aineistona käytettiin yhden yliopistollisen sairaanhoitopiirin 13 kirurgisen vuodeosaston tietoja HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä ja RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmästä vuosilta 2011–2014. Henkilöstöresursointia tutkittiin tarkastelemalla yksikön toteutunutta hoitoisuutta ja potilasturvallisuutta tarkastelemalla tehtyjen HaiPro-ilmoitusten lukumäärää. Aineisto analysoitiin kuvailevalla ja korrelaatioanalyysilla. Tulokset: Aineiston 1861 HaiPro-ilmoituksesta puolet liittyi lääkehoitoon. Yksiköiden keskimääräinen toteutunut hoitoisuus vaihteli 80:n ja 107 prosentin välillä. Yhteyttä toteutuneen hoitoisuuden ja HaiPro-ilmoitusten lukumäärän välillä ei löydetty tarkasteltaessa koko aineistoa. Yksikkökohtaisissa analyyseissa löytyi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kolmen yksikön kohdalla. Päätelmät: Tutkimus ei täysin vahvista aikaisempien tutkimusten tuloksia henkilöstöresurssien ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Tulokset kuitenkin tukevat kirjallisuudessa esitettyä kritiikkiä, jonka mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvia vaaratapahtumailmoituksia ei välttämättä voida käyttää potilasturvallisuuden mittarina.
  • Virolainen, Jenni (Helsingfors universitet, 2012)
    Patient safety is a part of quality and safety of care. Patient safety is defined as freedom for a patient from unnecessary harm or potential harm associated with healthcare. Patient safety covers safety of care, medication safety and safety of devices. Different authorities have promoted patient safety in Finland. The Ministry of Social Affairs and Health set up the Steering Group for the Promotion of Patient Safety for a term extending from 1 November 2006 to 31 October 2009 to coordinate the work for promoting patient safety and to evaluate related development needs at the national level. It has published a national Patient Safety Strategy for the years 2009-2013. Patient safety is also included in the Health Care Act. The National Institute for Welfare and Health (THL) has a Finnish national programme on patient safety: Patient Safety with Skills. Other authorities promoting patient safety in Finland are Finnish Medicines Agency (Fimea) and National Supervisory Authority for Welfare and Health (Valvira). Many studies are related to Patient Safety. In the Seminar of Patient Safety Research 2011 studies were separated to following categories: Patient Safety Culture as a Challenge for Organisations, Medication Safety, Safeguard of Care, Preparation for Patient Safety, Learning of Patient Safety, Control of Patient Documents and Financing of Patient Safety. The aim of this study is to explore Finnish patient safety studies. This study was conducted by using an electronic survey. The survey was sent to members of Finnish Patient Safety Society and a mailing list of Patient Safety Network. The survey was also sent to attendees of the Seminar of Patient Safety Research 2011. Altogether 81 responses were obtained. A patient safety research had been done in 60 per cent of organizations. A patient safety research will be done in 62 per cent of organizations. 10 per cent of the researches were meant for the internal use of the organization but were also published in Finland and abroad. 21 per cent of the researches were published in Finland and abroad. 18 per cent of the researches were published only in Finland and 12 per cent only abroad. 25 per cent of the researches were meant only for the internal use of organization. 14 per cent of the respondents left this question unanswered. A personal grant from a foundation was the most common way of financing for patient safety research. Many different kinds of sponsors were also mentioned. There was co-operation between organizations in 58 per cent of researches. 86 per cent of respondents were interested in a network of patient safety researchers. Using of Reporting System for Safety Incidents in Health Care Organizations (HaiPro) was asked as a detail of this study. HaiPro was used in 65 per cent of organizations. 89 per cent of respondents said that their organization takes advantage of HaiPro but the level of use varied between respondents.
  • Roine, Risto P.; Kinnunen, Marina; Aaltonen, Leena-Maija (2018)
  • Kuosmanen, Anssi; Liukka, Mari; Aaltonen, Leena-Maija; Roine, Risto P.; Kinnunen, Marina (2018)
    Hyvä kulttuuri on kiinni yksilöistä. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan siihen tarvitaan tietoa sekä arvoja ja asenteita tukevaa johtamista. Vaaratapahtumista täytyy saada puhua ja oppia ilman pelkoa.
  • Seuri, Raija; Kalajoki-Helmiö, Teija; Palomäki, Maarit; Räsänen, Juha; Kuusela, Linda (2018)