Browsing by Subject "Patient Satisfaction"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Kaipio, Johanna; Karisalmi, N.; Hiekkanen, K.; Stenhammar, H.; Lahdenne, P. (IOS PRESS, 2019)
    Studies in Health Technology and Informatics
    Patient experience (PX) is an important evaluation criterion for quality in healthcare. Compared to patient satisfaction, however less research has focused on the development of instruments to measure experiences of patients and their families. In the article, we describe the process of developing a PX questionnaire for the parents of pediatric patients in the context of children's hospital and illustrate the questionnaire items for measuring PX. The phases of the development process included retrospective interviews, description of the themes influencing PX and the metrics for measuring PX, as well as iterative development of three versions of questionnaires including data gathering and factor analysis. The final versions of the surveys suggested for implementation at the hospitals include eight PX statements for the outpatient clinic and five statements for the ward. Compared to satisfaction surveys, the developed surveys emphasize the aspects of parent's attitude towards the illness, support for families, and daily arrangements with a child patient. © 2019 American Psychological Association Inc. All rights reserved.
  • Paavola, Mika; Malmivaara, Antti; Taimela, Simo; Kanto, Kari; Järvinen, Teppo L. N. (2017)
    Introduction: Arthroscopic subacromial decompression (ASD) is the most commonly performed surgical intervention for shoulder pain, yet evidence on its efficacy is limited. The rationale for the surgery rests on the tenet that symptom relief is achieved through decompression of the rotator cuff tendon passage. The primary objective of this superiority trial is to compare the efficacy of ASD versus diagnostic arthroscopy (DA) in patients with shoulder impingement syndrome (SIS), where DA differs only by the lack of subacromial decompression. A third group of supervised progressive exercise therapy (ET) will allow for pragmatic assessment of the relative benefits of surgical versus non-operative treatment strategies. Methods and Analysis: Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial is an ongoing multicentre, three-group randomised controlled study. We performed two-fold concealed allocation, first by randomising patients to surgical (ASD or DA) or conservative (ET) treatment in 2:1 ratio and then those allocated to surgery further to ASD or DA in 1:1 ratio. Our two primary outcomes are pain at rest and at arm activity, assessed using visual analogue scale (VAS). We will quantify the treatment effect as the difference between the groups in the change in the VAS scales with the associated 95% CI at 24 months. Our secondary outcomes are functional assessment (Constant score and Simple shoulder test), quality of life (15D and SF-36), patient satisfaction, proportions of responders and non-responders, reoperations/treatment conversions, all at 2 years post-randomisation, as well as adverse effects and complications. We recruited a total of 210 patients from three tertiary referral centres. We will conduct the primary analysis on the intention-to-treat basis. Ethics and Dissemination: The study was approved by the Institutional Review Board of the Pirkanmaa Hospital District and duly registered at ClinicalTrials.gov. The findings of this study will be disseminated widely through peer-reviewed publications and conference presentations. © 2017 Article author(s).
  • Tuomaala, Anna-Kaisa; Sandini, Lorenzo; Haro, Sulka (2018)
    • Yhdysvalloissa on markkinoilla ensimmäinen kaupallinen ns. hybridikeinohaima. Se annostelee insuliinia automaattisesti kudosglukoosipitoisuuden mukaan. • Avoimeen koodiin perustuva, käyttäjien ohjelmoima OpenAPS-järjestelmä on myös lähellä sitä, ettei käyttäjän tarvitse annostella ateriainsuliinia. • Tekniikan kehitys muuttaa diabeteshoitajien ja -lääkärien työtä.
  • Karisalmi, Nina; Kaipio, Johanna; Lahdenne, Pekka (2017)
    Healthcare providers are increasingly paying attention to their customer’s experiences - meaning experiences of patients. This article reports a study which is part of a larger Lapsus research project. The aim of the project is to explore the perceptions and the experiences of child patients and their families about their visits to the hospital, about the given treatment and care, and about their everyday life with the illness. This article reports issues which children using special healthcare services consider as important and valuable in their experiences as patients. Basing on these issues the paper describes how digital services in the future can be incorporated in the patient paths of the children to enhance their patient experience. The study data was gathered from 10–16-year old chronically ill children with video diaries. All together 14 children participated in the study. The results show which issues are working fine and which still need improvements in the treatment of the children, as well as future wishes the children have regarding their care. These observations can be categorized into three themes: physical aspects, communication with the child and the family as well as ease and rationality of the care. Other things the children found valuable were practical and cosy spaces, individual and warm communication with professionals, continuity of care, and ease of visits and care. With these findings in mind, the improvement activities should focus on physical alterations, points of interaction in various phases of patient paths and digital services. In the future digital services may become a pivotal way to support better patient experience of children and their families.
  • Vuorio, Alina (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimus tarkastelee oikomishoidon hyödyllisyyttä potilaan näkökulmasta pitkällä aikavälillä. Aihe on tärkeä, koska toistaiseksi on vain vähän tietoa siitä, mitä aikuiseksi kasvanut ajattelee lapsena tai nuorena saamastaan oikomishoidosta. Tutkimuksen aineistona on Helsingin yliopiston ensimmäisen ja toisen vuoden hammaslääketieteen opiskelijoille suunnattu kyselytutkimus. Kysely koostuu yhdeksästä kysymyksestä, jotka kartoittavat opiskelijoiden oikomishoitohistoriaa ja selvittävät heidän kokemuksiaan mm. oikomishoidossa olosta, hoidon hyödyllisyydestä ja tämänhetkisestä hoidontarpeesta. Kysymykset ovat avoimia, joten vastausten analysointi perustuu pääasiassa laadullisiin menetelmiin. Tutkimuksessa selviää, että oikomishoidosta on ollut hyötyä useimpien oikomishoitoa saaneiden vastaajien mielestä; hyödyllisyyttä perustellaan sekä ulkonäkötekijöillä että parantuneella purennalla. Kokemukset oikomishoidossa olosta ovat vaihtelevia: toiset kokivat hoidon kivuliaana ja rasittavana, kun taas toiset kehuvat hammaslääkäriään ja kertovat pitäneensä vastaanottokäynneistä. Hyvä hammaslääkäri-potilassuhde näyttää olevan yksi hyviä kokemuksia selittävä tekijä. Noin puolella kokemukset oikomishoidossa olosta ovat vaikuttaneet päätökseen opiskella hammaslääkäriksi.
  • Rinta-aho, Maija (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tausta: Tutkielman tavoitteena oli selvittää onkologisille ja hematologisille potilaille vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen vapaakenttävastauksien avulla heidän näkemyksiänsä ja toiveitansa hoitonsa suhteen. Avoimia kysymyksiä potilailta kysymällä on mahdollista tunnistaa potilaille tärkeitä ja potilastyytyväisyyttä parantavia seikkoja, jotka eivät välttämättä lääkärin näkökulmasta nousisi oleellisiksi. Maailmalla potilaskokemuksia ja -tyytyväisyyttä avoimin kysymyksin tutkittaessa potilaille tärkeiksi asioiksi on aiemmissa tutkimuksissa noussut muun muassa kommunikaatioon, viiveisiin hoidossa, sairaalaympäristöön, hoidon jatkuvuuteen ja saavutettavuuteen liittyvät teemat. Menetelmät: Menetelmänä oli vapaakenttävastausten läpikäyminen ja laadullinen pohdinta. Tähän kuului vastauksissa toistuvien teemojen tunnistaminen ja niiden mukaan vastausten ryhmittely, sekä merkittävimpien vastaajaryhmien ja kahden sairaalan vastausten erojen tarkempi tarkastelu. Tulokset: Potilaille tärkeimmäksi teemaksi nousi vapaakenttävastauksissa kommunikaatio, jota reilu kolmasosa vastauksista käsitteli. Seuraavaksi eniten potilaiden kommentit olivat yleistä positiivista palautetta hoitavia yksiköitä kohtaan. Muita tärkeiksi nousseita teemoja olivat toiveet omalääkäristä tai omahoitajasta, sairaalakäyntiaikataulut, suoraan hoitoon liittyvät asiat ja sairaalaympäristö. Pohdinta: Potilaiden vapaissa vastauksissa esiin nousseet kommentit ja toiveet olivat samansuuntaisia kuin aiemmissakin vastaavissa kyselyissä. Kommunikaation näkökulmasta vastausten perusteella yksittäisen lääkärin kohdalla hyvään vuorovaikutukseen ja riittävään tiedonjakamiseen panostaminen olisi tärkeää, kun taas hoitoprosesseja isommassa mittakaavassa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon helpompi yhteydenottomahdollisuus hoitopaikkaan. Potilaille on tärkeää myös välttää turhaa odotusaikaa, saada kokemus kiireettömästä vastaanottotilanteesta, tarkoituksenmukainen sairaalaympäristö sekä mahdollisuus saada tavata samat tutut hoitajat ja lääkärit.
  • Lindahl, Anna; Patja, Kristiina; Keski-Rahkonen, Anna (2019)
    Terveysvalmennus on näyttöön perustuva elintapainterventio, joka nostaa potilaan toimijaksi. Se tukee potilaan sitoutumista hoitoon ja myönteisiä elintapamuutoksia pitkäaikaissairauksissa. Lääkärille ja lääkäriksi opiskelevalle terveysvalmennus tarjoaa uusia työkaluja. Se voi parantaa potilas–lääkärisuhdetta ja lisätä terveydenhuollon tasa-arvoa.
  • Reponen, Elina; Roine, Risto P. (2016)
    Hoidon laadun luotettava mittaaminen on laadun kehittämisen ja hoitolaitosten välisten vertailujen edellytys. Kokonaispotilas­tyytyväisyys ei sovellu yksinään hoidon laadun sijaismuuttujaksi.