Browsing by Subject "Pentateukki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Lyhykäinen, Anne Mari (Helsingfors universitet, 2014)
    Tutkielmassa tutkitaan Pentateukin kasuistisesti muotoiltuja aviorikoslakeja, ja pohditaan millaisia rangaistuksia rikollisille langetetaan. Aihe on rajattu koskemaan muutamaa esimerkkitapausta, joissa nainen toimii lain subjektina. Analyysi kohdistuu lakeihin: Leviticus 22:10, Numeri 5:11–31, Deuteronomium 22:22 ja 22:23–25. Näiden lisäksi vertailumateriaalina ja tutkimusteemojen havainnollistajina toimivat lukuisat muut aihetta käsittelevät Pentateukin lait. Tutkimuksen metodinen lähestymistapa on moninainen. Tekstikriittisellä lähestymistavalla arvioidaan mikä lukutapa masoreettista tekstitraditiota, Septuagintaa ja Samarialaista Pentateukkia vertailemalla on alkuperäisin. Tekstien vertailulla pohditaan, että minkälaisia aktuaalisia rangaistuksia aviorikokseen syyllistyneille mahdollisesti langetettiin muinaisisraelilaisissa yhteisöissä. Aktuaalisia rangaistuskäytäntöjä jäljitetään kirjallisuuskriittisellä ja muotohistoriallisella lähestymistavalla, ja myös joitakin sosiaalitieteiden lähestymistapoja hyödynnetään. Monitasoisen vertailun avulla saadaan hahmottumaan kuva aviorikoslakien mahdollisesta kehityskaaresta eri-ikäisissä Pentateukin toimituskerroksissa osana Heprealaisen Raamatun kaanonin syntyprosessia. Tutkielma tulee esittämään, miten aviorikollisia mahdollisesti rangaistiin, miten rikoksen kriteerit täyttyivät ja millaisessa tilanteessa rangaistuksen toteuttaminen tuli kyseeseen ja milloin ei. Ennen varsinaista tekstien analyysiä tutkielma johdattaa lukijansa tuon aikakauden ihmisten elämäntapaa siten kuin se Heprealaisessa Raamatussa esitetään, mutta myös alueen muun historiallisen tutkimuksen tutkimustuloksia käytetään hyväksi soveltuvin kohdin. Näin toimimalla piirtyy kuva tuon ajan ihmisten elämästä arkitodellisuudesta olemassa olevien tietojen pohjalta. Tutkielman lähtökohtana toimii ajatus, jonka mukaan lyhyt lakivariantti on todennäköisesti nuorin. Toisaalta alkuolettamuksena toimii ajatus, jonka mukaan muinaisen Lähi-idän kulttuurien ominaispiirteet koskettavat koko maantieteellistä aluetta. Tämän vuoksi tutkielmassa esitellään hiukan muita muinaisen Lähi-idän lakikokoelmia ja niiden käsityksiä aviorikoksen olemuksesta. Tutkielmassa tulen osoittamaan, että nainen lain subjektina on melko myöhäinen ajatus. On mahdollista, että vanhimmissa aviorikosta käsittelevissä laeissa rangaistuksen kohteena on ainoastaan mies, joka on harjoittanut seksuaalista toimintaa naimisissa tai kihloissa olevan naisen kanssa.
  • Karinen, Oili (Helsingfors universitet, 2015)
    Tutkielmassa tarkastellaan Pentateukin pääsiäislainsäädännön kehitystä Exoduksen kirjassa (23:15 & 18; 34:18 & 25), Deuteronomiumissa (16:1–8, 16), Leviticuksessa (23:5–8) sekä Numerissa (28:16–25). Pääsiäispyhän ajankohtaan kietoutuvat niin pesah kuin happamattoman leivän juhlakin. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kysymykseen: ”Minkälaisena näyttäytyy pääsiäisen kehityksen kaari näiden tekstien kautta?”. Vaikka kaikki tämän tutkimuksen lait ovat selvästi parallleelisia toisilleen – ne alkavat juhlan ajankohdan määrittelyllä ja ovat genreltään (määrääviä) lakitekstejä – on niissä kuitenkin eroja, joita saadaan tarkasteluun tekstien vertailun avulla. Liitonkirjan samaan aikaan vietettävä juhla ei sisällä lainkaan mainintaa pesahista ja Deuteronomiumin laissa taas vältetään nimeämästä happamattoman leivän juhlaa. Exoduksen 34. luvun laki puolestaan sekoittaa hyvin hienovaraisesti Deuteronomiumin pesahin piirteitä Liitonkirjan happamattoman leivän juhlaan. Tutkimuksessa esitellään myös erilaisia ratkaisuja, joita esitetty kahden pääsiäiseksi ”yhdistyvän” juhlan tai pyhän mahdollisista alkuperistä. Lisäksi tutkielmassa pohditaan motiiveja niille muutoksille, joita tekstissä on, sekä sivutaan kysymystä siitä, ovatko muutokset olleet tahallisia vai tahattomia. Suurena motivaationa Deuteronomiumissa on pyrkimys kultin keskittämiseen, joka huokuu myös sen juhlalainsäädännössä. Leviticuksen ja Numerin pääsiäislait muodostavat kuvastimen, johon Exoduksen ja Deuteronomiumin lakeja heijastellaan. Lisäksi tarkastelen myös niiden keskinäisiä eroja. Tässä tutkielmassa suhtaudutaan kriittisesti juhlia koskevan lainsäädännön käyttöön kulloisenkin ajan elämäntavan indikaattoreina ja uskontohistorian kantajina sellaisenaan. Tekstit saattavat kaikua mennyttä maailmaa, mutta ovat kuitenkin niin lyhyitä ja useita kerrostumia sisältäviä, että varmojen johtopäätösten tekeminen on hyvin vaikeaa. Tutkimuksessa pyrin kohdistamaan siihen, mitä teksti kertoo sen ”nykyisessä” muodossaan ja nykyisellä paikallaan Pentateukissa. Vaikka Pentateukin kokoonpano on ollut melko vakiintunut jo toisen temppelin ajalta asti, on silti mahdollista tehdä jonkin verran vertailua pääsiäislainsäädännöstä masoreettisen tekstin, Septuagintan ja Samarialaisen Pentateukin välillä. Pääsiäinen rakentaa kansallista identiteettiä viittaamalla Egyptistä lähtemiseen samalla kun siihen liittyy ehdottomia määräyksiä muun muassa uhrikultista ja rituaalisesta puhtaudesta. Happamattomalla leivällä ja kiellolla uhrata hapatetta sisältävää alttarilla on lopulta melko paljon tekemistä toistensa kanssa. Vaikka tekstien antama kuva pääsiäisestä on välillä jopa ristiriitainen, täydentävät ne myös toisiaan merkittävällä tavalla. Tämä ohjaa lukijaa löytämään juhlapyhän, jolla on syviä uskonnonhistoriallisia merkityksiä. Tämän juhlapyhän ydin on moninainen.