Browsing by Subject "Persuasion"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Heino, Matti T J; Knittle, Keegan; Haukkala, Ari; Vasankari, Tommi; Hankonen, Nelli (BioMed Central, 2018)
    Abstract Background Literature on persuasion suggests compliance increases when requests are accompanied with a reason (i.e. the “because-heuristic”). The reliability of outcomes in physical activity research is dependent on sufficient accelerometer wear-time. This study tested whether SMS reminders—especially those that provided a rationale—are associated with increased accelerometer wear-time. Methods We conducted a within-trial partially randomised controlled trial during baseline data collection in a school-based physical activity intervention trial. Of 375 participants (mean age = 18.1), 280 (75%) opted to receive daily SMS reminders to wear their accelerometers. These 280 participants were then randomised to receive either succinct reminders or reminders including a rationale. Data was analyzed across groups using both frequentist and Bayesian methods. Results No differences in total accelerometer wear minutes were detected between the succinct reminder group (Mdn = 4909, IQR = 3429–5857) and the rationale group (Mdn = 4808, IQR = 3571–5743); W = 8860, p = 0.65, CI95 = − 280.90–447.20. Similarly, we found no differences in wear time between participants receiving SMS reminders (Mdn = 4859, IQR = 3527–5808) and those not receiving them (Mdn = 5067, IQR = 3201–5885); W = 10,642.5, p = 0.77, CI95 = − 424.20–305.30. Bayesian ANOVA favored a model of equal weartime means, over one of unequal means, by a Bayes Factor of 12.05. Accumulated days of valid accelerometer wear data did not differ either. Equivalence testing indicated rejection of effects more extreme than a Cohen’s d (standardised mean difference) of ±~0.3. Conclusions This study casts doubt on the effectiveness of using the because-heuristic via SMS messaging, to promote accelerometer wear time among youth. The because-heuristic might be limited to face-to-face communication and situations where no intention for or commitment to the behavior has yet been made. Other explanations for null effects include non-reading of messages, and reminder messages undermining the self-reminding strategies which would occur naturally in the absence of reminders. Trial registration DRKS DRKS00007721 . Registered 14.04.2015. Retrospectively registered.
  • Kieleväinen, Venla (Helsingin yliopisto, 2020)
    TAVOITTEET JA TEORIATAUSTA. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää kielelliset vaikuttamisen keinot, joita käytetään ranskankielisillä urasivuilla. Tutkielma pohjautuu työmarkkinoiden viime vuosina muuttuneeseen tilanteeseen työnantajien markkinoista työnhakijoiden markkinoihin. Tämä on lisännyt yritysten halua ja tarvetta välittää positiivista kuvaa yrityksestä työnantajana, jotta se houkuttelisi päteviä työntekijöitä. Tutkielman teoriaperusta rakentuu näin ollen tutkimuksille työnantajakuvasta (employer brand) ja vaikuttamisesta (persuasion). Tarkoituksena on selvittää, mitä Łącka-Baduran (2015) määrittämistä vaikuttamisen strategioista käytetään yritysten urasivuilla sekä tunnistaa urasivuilla esiintyvät kielelliset vaikuttamisen välineet Mulhollandin (1994) luokittelun avulla. Analyysi toteutetaan Erlingsson & Brysiewiczin (2017) sisällönanalyysin keinoin. AINEISTO JA MENETELMÄT. Tutkimuksen aineistona toimi 22 yrityksen ranskankieliset urasivut. Tarkastellut yritykset lukeutuvat Universumin vuoden 2019 halutuimpien työnantajien listauksen kärkeen (Les aspirations & employeurs favoris des étudiants en France 2019). Listaus kokoaa ranskalaisten kauppa- ja insinööritieteiden korkeakouluopiskelijoiden halutuimmat työnantajat vuonna 2019. Tutkimusmenetelmät olivat sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Vaikuttamisen strategioiden sekä kielellisten välineiden esiintymät urasivuilla ilmaistiin numeerisesti. Aineiston varsinainen analyysi pohjautui sisällön tulkinnalle, joka pyrki tunnistamaan urasivujen diskurssissa käytettyjä kielellisiä välineitä sekä arvioimaan niiden vaikuttavuutta lukijaan. Välineet ryhmiteltiin vaikuttamisen strategioiden alle. Lisäksi vaikuttamisen teoriataustaan nojaten huomio keskittyi siihen, mihin käytettyjen strategioiden ja välineiden vaikuttavuus perustuu (ethos, logos ja pathos). TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Tutkimus osoittaa, että analysoiduilla urasivuilla käytettiin pääosin kaikkia Łącka-Baduran (2015) määrittämiä vaikuttamisen strategioita. Erilaisia Mulhollandin (1994) kielellisen vaikuttamisen välineitä tunnistettiin yhteensä 26, joista kahdeksaa käytettiin kahdessa erilaisessa yhteydessä. Näin ollen välineiden esiintymiä oli yhteensä 34. Välineiden käyttö vaihteli kuitenkin suuresti eri sivujen välillä: joukosta erottui esimerkiksi vain kaksi välinettä, joita käytettiin kaikilla urasivuilla ja kuusi välinettä, joilla oli esiintymiä alle 20 %:lla urasivuista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että vaikuttavan urasivun tulisi esittää työnantaja positiivisesti, luoda yhteisyyttä yrityksen ja urasivun lukijan välille, imarrella lukijaa, tarjota etuja sekä kannustaa lukijaa toimimaan. Näistä strategioista tulee viestiä kielellisillä välineillä, jotka vetoavat lukijan järkeen (logos) ja tunteisiin (pathos) sekä rakentavat kuvaa työnantajasta luotettavana viestijänä (ethos). Tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa yrityksen rekrytointiviestinnän sisältöä ja kielellistä tapaa esittää viesti potentiaaliselle rekrytoitavalle yleisölle.
  • Andersson, Wilma (Helsingfors universitet, 2016)
    Jane Austens verk har av hävd betraktats som färggranna och ironiska skildringar av temata såsom kärlek, äktenskap och familjeförhållanden. Romanerna lodar emellertid djupare än så. Min avhandling behandlar två av Austens mindre välkända men desto mer intresseväckande verk, Mansfield Park och Persuasion. Med hjälp av Edward Saids kontrapunktiska metod analyserar jag hur ämnen såsom slaveri, kolonialism samt marinofficerarnas hjältemod framhävs på ett utstuderat sätt i Mansfield Park. Analysen berör tre personer i romanen: Sir Thomas, Mrs. Norris och William. Med stöd av direkta utdrag ur romanen ger min skildring av dessa individer en beskrivning på hur Austen utan uppenbart omnämnande och med diskretion lyfter fram temata som var aktuella och omtvistade i slutet av 1700-talet och i början av 1800-talet, det vill säga slaveri och kolonialism. I min behandling av Persuasion, en roman som anses omfatta biografiska element ur Austens liv, framhåller jag hur Austen genom individerna som förekommer i romanen vill fästa uppmärksamhet vid de problem som existerade i England under sommaren år 1814 då Napoleon befann sig i landsflykt. I sin helhet kretsar sig romanen kring den kungliga flottans förehavanden medan min avhandling fokuserar sig på fyra marinofficerare: kapten Frederick Wentworth, amiral Croft samt kaptenerna Harville och Benwick. Med hjälp av beskrivande utdrag visar jag hur kapten Frederick Wentworth samt amiral Croft förekommer i romanen som hyllade hjältar vars plats i samhället bygger på meriter som erhållits genom hjältedåd. I sin tur ger kaptenerna Harville och Benwick en mer realistisk bild av marinsoldater som återvänder från kriget bortglömda av moderlandet och utan nämnvärd egendom att stöda sig på. I min avhandling klargör jag ytterligare hur Austen tack vare sin brevväxling med sina bröder samt sin iver att läsa verk av andra författare var väl medveten om den aktuella samhällsdebatten och de rådande åsikterna under 1800-talet.