Browsing by Subject "Pharmacogenetics"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Int League Against Epilepsy Consor; Stevelink, Remi; Pangilinan, Faith; Jansen, Floor E.; Eriksson, Johan G.; Kälviäinen, Reetta; Kantanen, Anne-Mari; Lehesjoki, Anna-Elina; Palotie, Aarno (2019)
    Altered vitamin B6 metabolism due to pathogenic variants in the gene PNPO causes early onset epileptic encephalopathy, which can be treated with high doses of vitamin B6. We recently reported that single nucleotide polymorphisms (SNPs) that influence PNPO expression in the brain are associated with genetic generalized epilepsy (GGE). However, it is not known whether any of these GGE-associated SNPs influence vitamin B6 metabolite levels. Such an influence would suggest that vitamin B6 could play a role in GGE therapy. Here, we performed genome-wide association studies (GWAS) to assess the influence of GGE associated genetic variants on measures of vitamin B6 metabolism in blood plasma in 2232 healthy individuals. We also asked if SNPs that influence vitamin B6 were associated with GGE in 3122 affected individuals and 20,244 controls. Our GWAS of vitamin B6 metabolites reproduced a previous association and found a novel genome-wide significant locus. The SNPs in these loci were not associated with GGE. We found that 84 GGE-associated SNPs influence expression levels of PNPO in the brain as well as in blood. However, these SNPs were not associated with vitamin B6 metabolism in plasma. By leveraging polygenic risk scoring (PRS), we found suggestive evidence of higher catabolism and lower levels of the active and transport forms of vitamin B6 in GGE, although these findings require further replication.
  • Vellonen, Kati-Sisko; Hellinen, Laura; Mannermaa, Eliisa; Ruponen, Marika; Urtti, Arto; Kidron, Heidi (2018)
    The eye is protected by several tissues that limit the permeability and entry of potentially harmful substances, but also hamper the delivery of drugs in the treatment of ocular diseases. Active transport across the ocular barriers may affect drug distribution, but the impact of drug transporters on ocular drug delivery is not well known. We have collected and critically reviewed the literature for ocular expression and activity of known drug transporters. The review concentrates on drug transporters that have been functionally characterized in ocular tissues or primary cells and on transporters for which there is available expression data at the protein level. Species differences are highlighted, since these may explain observed inconsistencies in the influence of specific transporters on drug disposition. There is variable evidence about the pharmacokinetic role of transporters in ocular tissues. The strongest evidence for the role of active transport is available for the blood-retinal barrier. We explored the role of active transport in the cornea and blood retinal barrier with pharmacokinetic simulations. The simulations show that the active transport is important only in the case of specific parameter combinations. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.
  • Litonius, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2021)
    Farmakogeneettisen tiedon hyödyntäminen ja farmakogeneettisten geenimuunnosten testaaminen suomalaisessa terveydenhuollossa on vielä vähäistä. Tämän syventävien opintojen tutkielman tarkoituksena on selvittää farmakogeneettisesti merkittävien lääkehoitojen yleisyyttä HUS:n hoitojaksoilla ja potilailla sekä tekijöitä, jotka liittyvät näiden lääkeaineiden määräämiseen tutkituilla hoitojaksoilla. Tämän tutkielman aineisto perustui FINRISKI-tutkimuksen aineistoon sekä HUS:n sähköisiin potilasasiakirjoihin. FINRISKI-tutkimukseen osallistuneiden tutkimushenkilöiden joukosta poimittiin ne potilaat, joille oli merkitty vähintään yhden vuorokauden mittainen hoitojakso johonkin HUS:n yksikköön vuosien 2010 ja 2017 välillä. Tutkittavat lääkeaineet valittiin mukaan Kliinisen farmakogenetiikan implementaatiokonsortion (CPIC) farmakogeneettisten suositusten perusteella. Tutkittujen lääkeaineiden yleisyydet määritettiin erikseen HUS:n hoitojaksoilla ja potilailla, jonka lisäksi määritettiin lääkehoitojen yleisyys eri erikoisalojen hoitojaksoilla. Logistisen binäärisen regressiomallin avulla etsittiin tekijöitä, jotka liittyivät farmakogeneettisesti merkittävän lääkehoidon saamiseen HUS:n hoitojaksoilla. Kaikkiaan 52,8 %:lla 5433 hoitojaksosta ja 56,9 %:lla 2567 potilaasta oli merkintä farmakogeneettisesti merkittävästä lääkeaineesta. Viisi yleisintä tutkittua lääkeainetta hoitojaksoilla olivat ondansetroni (21,2 %), simvastatiini (16,4 %), kodeiini (12,9 %), varfariini (11,4 %) ja klopidogreeli (5,4 %). Tutkitut lääkeaineet olivat myös hyvin yleisiä eri erikoisalojen hoitojaksoilla. Farmakogeneettisesti merkittävään lääkehoitoon liittyviä tekijöitä tunnistettiin kaikkiaan 18 kappaletta. Potilaan hoitojakson aikaisella diagnoosilla verenkiertoelinten sairauksista oli vahvin yhteys farmakogeneettisesti merkittävän lääkehoidon saamisen hoitojakson aikana. Farmakogeneettisesti merkittävä lääkehoito oli hyvin yleistä HUS:n hoitojaksoilla ja potilailla. Suuri osa yliopistosairaalan potilaista voisi potentiaalisesti hyötyä farmakogeneettisten geenimuunnosten määrittämisestä ennen lääkehoidon aloittamista.
  • Heliste, Juho; Elenius, Klaus; Niemi, Mikko; Elenius, Varpu (2016)
  • Porkka, Kimmo; Niemi, Mikko; Leppä, Elli; Västrik, Imre; Partanen, Jukka; Ihalainen, Jarkko; Jokiranta, Sakari; Pöllänen, Pasi (2017)
  • Jokiranta, Sakari; Hotakainen, Kristina; Salonen, Iiris; Pöllänen, Pasi; Hänninen, Kai-Petri; Forsström, Jari; Kunnamo, Ilkka (2017)
  • Kauppila, Mirjam; Backman, Janne; Niemi, Mikko; Lapatto-Reiniluoto, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Forskningens syfte var att utreda vilka egenskaper läkemedelsbiverkningar på sjukhusjouren har. Patientjournaler från 1600 jourbesök i Helsingforsregionens universitetscentralsjukhus lästes igenom retrospektalt och eventuella biverkningar identifierades. Vi tog i beaktande patientens egenskaper samt orsakssamband mellan sjukdomar, läkemedelsintag och biverkningar. Vidare definierade vi biverkningarnas svårighetsgrad och preventabilitet samt farmakogenetikens roll i fallen. Sammanlagt identifierade vi 125 fall där en eller flera biverkningar förekom, vilket motsvarar 7,8% av fallen. Läkemedlen som orsakade flest bivekningar var varfarin, acetylsalicylsyra, apixaban och docetaxel, medan de vanligaste biverkningarna var blödning samt neutropeni och/eller allvarlig infektion. Endast två fall kunde möjligen ha förebyggts med hjälp av farmakogenetiska tester med hänsyn till Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium guidelines. Antitromboter och cytostatika orsakade flest biverkningar bland ATC läkemedelsklasserna. Enligt en tidigare studie från samma universitetssjukhus är samma ATC klasser bakom flest dödsfall orsakade av läkemedel. Dessa biverkningar är svåra att förebygga, då riskerna och nyttan av dessa läkemedel har utvärderats genomförligt. (150 ord av 150)