Browsing by Subject "Physician-Patient Relations"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Strandberg, Timo; Simojoki, Kaarlo (2017)
    •Sallivampi ilmapiiri lisää yli 75-vuotiaiden alkoholinkäyttöä. Samaan aikaan ikäryhmän suuruus kasvaa. •Alkoholiongelman hoitoon voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin nuoremmilla, ja tulokset ovat ¬pääsääntöisesti yhtä hyviä. •Erityistä huomiota on kiinnitettävä alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin, kaatumis- ja tapaturmariskiin, sairauksiin, heikentyneeseen kognitioon sekä usein läsnä olevaan häpeään. •Jo hyvin pieni määrä alkoholia voi aiheuttaa ongelmia hauraalle vanhukselle. •Käytöstä on kysyttävä syyllistämättä ja ikäihmisen autonomiaa kunnioittaen.
  • Lehtonen, Lasse (2017)
    Yleisluonteinen keskustelu diagnooseista ja hoidoista somepalstoilla on mahdollista, mutta jos potilaasi pystyisi tunnistamaan itsensä tekstistä, on salassapitovelvollisuutta todennäköisesti rikottu.
  • Köhler, Harry F; Mattila, Ville M; Vuorinen, Ville; Rautava, Paivi (2018)
    Lähtökohdat Lääkärin huomion kohdistaminen sairauden tai vaivan merkitykseen potilaan elämässä ja arjessa näyttää tukevan potilaan kuntoutumista. Testasimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, miten lääkäreille opetettu kahden kysymyksen menetelmä vaikuttaa potilaiden reflektointiin ja voimaantumiseen vastaanotolla. Menetelmät Kuusi lääkäriä sai tunnin koulutuksen kahden kysymyksen menetelmän käyttöön. Selvitimme kyselyillä vastaanottotilanteiden vaikutuksia potilaisiin ennen lääkärien koulutusta ja sen jälkeen. Tulokset Lääkärien koulutuksen jälkeen potilaat esittivät enemmän elämäänsä ja arkeensa kohdistuvia pohdintoja ja voimaantumista ilmaisevia kommentteja kuin potilaat ennen lääkärien koulutusta. Päätelmät Lääkärien koulutus näytti lisäävän potilaiden pohdintaa vaivansa merkityksestä elämässään ja antavan heille voimaa ja itseluottamusta edistää kuntoutumistaan.
  • Kere, Juha (2019)
    Yleislääkärin vastaanotolla kysymys geenitestien käytöstä saattaa olla jo arkipäivää. Asiakkaiden kohtaaminen voi silti olla pulmallista, sillä testeihin saattaa liittyä voimakkaita uskomus- ja tunne¬latauksia.
  • Saisto, Terhi; Rouhe, Hanna (2016)
    •Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa. •Suomessa merkittävin syy keisarileikkaustoiveeseen on synnytyspelko. •Leikkaustoiveeseen tulee suhtautua vakavasti ja tarjota mahdollisuus keskusteluun. •Keisarileikkaukseen ei koskaan tulisi päätyä ilman synnytyspelon asianmukaista hoitoa ja päätöksenteon tukea. •Hyvällä synnytyspelon hoidolla suurin osa keisarileikkaustoiveista väistyy, mutta ketään ei tule kuitenkaan painostaa eikä pakottaa synnyttämään alateitse. •Suunniteltuun keisarileikkaukseen liittyy vastasyntyneen hengitysvaikeuksien suurentunut riski. •Joka neljännessä keisarileikkauksessa äidille tulee jokin komplikaatio.
  • Siponen, Elina; Kolho, Kaija-Leena (2020)
    Lääketieteen 5. vuoden opiskelijat raportoivat monipuolisia havaintoja potilaiden kohtaamisesta ja ratkaisumalleja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Tulevan työpaikan valinnassa opiskelijat arvostavat erityisesti työyhteisön hyvää ilmapiiriä, kollegiaalisuutta ja vaivatonta konsultaatiomahdollisuutta.
  • Kerkkonen, Anna; Merenmies, Jussi; Kortekangas-Savolainen, Outi; Jääskeläinen, Juhani; Kulmala, Petri; Jääskeläinen, Jarmo (2020)
    Lääketieteen perusopetuksen tärkeä tavoite on antaa opiskelijalle hyvät käytännön valmiudet toimia lääkärin tehtävissä. Suurin osa ylimpien vuosikurssien opiskelijoista työskentelee kesäaikana lääkärinä. Pyysimme kesätöissä olleita kahden ylimmän vuosikurssin opiskelijoita arvioimaan työelämävalmiuksiaan ja antamaan ehdotuksia perusopetuksen kehittämiseksi. Onnistumisia oli koettu ammattihenkilöstön välisen yhteistyön, potilas-lääkärivuorovaikutuksen ja potilaan haastattelemisen osa-alueilla. Heikoimmin oli onnistuttu toimenpiteissä, diagnoosin löytämisessä ja potilaan tutkimisessa. Perusopetusta toivottiin tapauslähtöisemmäksi ja enemmän perusterveydenhuollossa tarvittavaa osaamista painottavaksi. Ohjaavaa yksilöllistä palautetta ja toimenpideopetusta haluttiin lisää. Toivelistalla oli myös lausuntojen laatimisen opetusta, lääkehoidon erityiskysymysten huomiointia, moniammatillisen yhteistyön harjoittelua ja lääkäriksi kasvamisen tukemista.
  • Lehtovirta, Mikko (2018)
  • Huupponen, Risto; Strandberg, Timo (2020)
  • Louhiala, Pekka; Pekkanen, Juha; Elovainio, Marko; Sainio, Markku (2020)
    Ihmisen havainnot sekä ympäristöstä että omasta itsestään ovat ennakkokäsitysten ohjaamia. Koettujen haittojen ja oireiden määrä liittyy siihen, mitä odotetaan. Ilmiötä kutsutaan nosebo- eli lumehaittavaikutukseksi, ja se on tunnettu lääketieteessä jo hyvin kauan. Nosebovaikutukset voivat ilmetä joko uusina oireina, niiden pahenemisena tai hoidon tehon vähenemisenä. Kaikki ihmiset ovat alttiita nosebovaikutuksille, ja vaikka ihmisten välillä on eroja, mitään yleistä näille vaikutuksille herkkää ihmistyyppiä ei ole olemassa. Nosebovaikutukset eivät rajoitu vain kliiniseen työhön, vaan niillä on osoitettu olevan keskeinen osuus oireiden ja toiminnallisten häiriöiden sekä ympäristöherkkyyden kehittymisessä. On tärkeää, että nosebovaikutukset otetaan vakavasti, jotta tuetaan positiivisia terveysvaikutuksia ja toipumista sekä vältetään tarpeettomia kielteisiä vaikutuksia.
  • Tarkkanen, Maija; Tyynelä-Korhonen, Kristiina; Jyrkkiö, Sirkku (2020)
  • Lehtonen, Lasse (2018)
    Potilaiden uudet mahdollisuudet tarkastaa lääkärin kirjaamia tietoja johtavat välillä ristiriitoihin. On hyvä muistaa, että potilas¬kertomukseen voi jälkikäteen korjata vain sellaisen tiedon, joka on objektiivisesti arvioiden kirjaushetkellä virheellinen tai tarpeeton.
  • Hallamaa, Jaana (2017)
    Hyvin toimivassa yhteiskunnassa lääkäriprofession perustellut näkemykset vaikuttavat päätöksentekoon, eikä sovittamattomia vastakkainasetteluja ammattikunnan ja lainsäädännön välille synny.
  • Heinonen, Erkki; Kurri, Katja; Melartin, Tarja (2016)
    Vain va­jaa kol­mannes suoma­lai­sista psy­ko­te­ra­peu­teista ar­vioi asiak­kai­densa saa­neen riit­tävää oh­jausta psy­ko­te­rapiaan. Psy­ko­te­rapiaa edel­tävä ar­viointi ja oh­jaus edis­tävät hoi­toon sitou­tu­mista ja te­rapian tulok­sel­li­suutta. Po­tilaan muutos­valmius, ky­ky tarkas­tella it­seä ja omia tun­teita se­kä jous­tavuus vuoro­vai­ku­tuk­sessa ­ennus­tavat toden­nä­köi­sempää ky­kyä tera­peut­tiseen työsken­telyyn ja lyhyes­täkin psy­ko­te­ra­piasta ­hyö­ty­miseen. Po­tilaan ja psy­ko­te­ra­peutin hy­vä yhteis­työ­suhde en­nustaa hoito­tu­losta merkit­tä­västi. Poti­lasta on syy­tä val­mentaa ar­vioimaan, minkä­laisen psy­ko­te­ra­peutin kans­sa hän ko­kee voi­vansa muo­dostaa hy­vän yhteis­työ­suhteen. Po­tilaan val­miuksien ja psy­ko­te­rapian tavoit­teiden ol­lessa epä­selviä on syy­tä konsul­toida psy­kiat­rista ­eri­kois­sai­raan­hoitoa.
  • Uusi-Mäkelä, Nina; Tuisku, Katinka; Puustinen, Niina; Kaltiala, Riittakerttu (2020)
    Uusi suositus sukupuolidysforian hoidosta annettiin kesällä. ¬Mitä perusterveydenhuollossa pitäisi huomioida ennen erityispoliklinikalle ohjaamista?