Browsing by Subject "Pohjois-Amerikan tutkimus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Blackie, Daniel (Helsingin yliopisto, 2010)
    This thesis addresses the following broad research question: what did it mean to be a disabled Revolutionary War veteran in the early United States during the period from 1776 to roughly 1840? The study approaches the question from two angles: a state-centred one and an experiential one. In both cases, the theoretical framework employed comes from disability studies. Consequently, disability is regarded as a sociocultural phenomenon rather than a medical condition. The state-centred dimension of the study explores the meaning of disability and disabled veterans to the early American state through an examination of the major military pension laws of the period. An analysis of this legislation, particularly the invalid pension acts of 1793 and 1806, indicates that the early United States represents a key period in the development of the modern disability category. The experiential approach, in contrast, shifts the focus of attention away from the state towards the lived experiences of disabled veterans. It seeks to address the issue of whether or not the disabilities of disabled veterans had any significant material impact on their everyday lives. It does this through a comparison of the situation of 153 disabled veterans with that of an equivalent number of nondisabled veterans. The former group received invalid pensions while the latter did not. In comparing the material conditions of disabled and nondisabled veterans, a wide range of primary sources from military records to memoirs and letters are used. The most important sources in this regard are the pension application papers submitted by veterans in the early nineteenth century. These provide us with a unique insight into the everyday lives of veterans. Looking at the issue of experience through the window of the pension files reveals that there was not much difference in the broad contours of disabled and nondisabled veteran life. This finding has implications for the theorisation of disability that are highlighted and discussed in the thesis. The main themes covered in this study are: the wartime experiences of injured American soldiers, the military pension establishment of the early United States and the legal construction of disability, and the post-war working and family lives of disabled veterans. Keywords: disability, early America, veterans, military pensions, disabled people, Revolutionary War, United States, disability theory.
  • Kekki, Saara (Helsingin yliopisto, 2019)
    This crossdisciplinary doctoral dissertation in the field of North American Studies utilizes historical big data and dynamic network analysis to study the Japanese American community of the Heart Mountain Relocation Center during their World War II incarceration. After the Japanese attack on Pearl Harbor, the United States incarcerated (interned) 120,000 people of Japanese descent, two thirds of whom were US citizens. Half of the incarcerated people returned to the West Coast, while the rest were dispersed across the country through the government’s resettlement program. Incarceration remains a controversial subject in the Japanese American community, and while much has been written about the era, it is an unknown topic to the general public in states that it did not directly touch. At the same time, incarceration reverberates today both in the United States and in Europe in the treatment of immigrants from Mexico or the Middle East. My objective in this study is to look at the manifestation of “loyalty,” “assimilation,” and “resistance” through networks in one of the ten incarceration camps, Heart Mountain in Wyoming. To investigate the different ways and layers of individual and community level assimilation, loyalty and resistance, I have developed a dynamic network model that reconstructs the structure, various types of networks, and their changes in the Heart Mountain Japanese American community during the war. The dynamic network model applies historical big data and network analysis, but it also draws from traditional historical sources and methods. I use diaries, government reports, and oral histories to complement the narrative and support my findings. This type of work is novel in the field of humanities and the study of past human societies, and especially my creation of multi-mode networks depicting relations between individuals and institutions, and those between institutions, instead of only individual-to-individual networks makes this a groundbreaking study. The data resulted in the construction of four multi-mode subnetworks depicting the relationships between different types of actors: administrative-political, employment, social, and geospatial. Each conveys a slightly different aspect of the community, and all layers put together as an integrated network recreates the formal Heart Mountain networks. They show division between generations (Japanese-born Issei to a large extent separated from the American-born Nisei) and genders, and that education was often the key to reaching influential positions in the community. Education was also the driving force for resettlers: those who left the camp in the early stages were either already well-educated or left to pursue college studies. It has long been understood that there was no singular incarceration experience but all too often the emphasis has been on separating only a few lines of thought. What became evident through network analysis in this study, was that depending on the context, a group of people or even an individual could be portrayed in multiple lights depending on the network and the viewpoint. This research project has demonstrated that there is enormous potential in applying dynamic network analysis to historical materials. While life at Heart Mountain cannot be reduced to nodes and edges alone, this study combined with other studies, historical narratives, diaries, and biographies enhances our understanding of this important time in American history that continues to reverberate today.
  • Haapanen, Riikka (Helsingin yliopisto, 2020)
    Myyttinen Yhdysvaltain länsi on kiehtonut valkoista mielikuvitusta jo parin vuosisadan ajan. Läntiseen ekspansioon liittyvät läheisesti mielikuvat toisaalta hurjista intiaanisotureista ja toisaalta jaloista villeistä, jotka valmistautuivat tyynesti kohtaamaan oman sukupuuttonsa. Näiden stereotyyppien vakiintumisessa ja levittämisessä massamedioilla on ollut keskeinen osansa. Tutkielmassani lähestyn Yhdysvaltain alkuperäiskansojen edustuksia eli representaatioita televisiotutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen keinoin. Pyrin tutkielmallani tuottamaan ajantasaista tietoa siitä, millaisia ovat intiaaninaisten representaatiot 2000-luvun televisiofiktiossa. Aineistonani käytän vuosina 2014-2015 tuotettua The Red Road -rikossarjaa. Metodina sovellan lähilukua, jonka kautta tarkastelen eroja ja toiseutta. Millaisia ovat intiaaninaiset 2000-luvun televisiofiktiossa? Miten televisiosarja kuvaa etnisyyttä ja sukupuolta? Miten nämä representaatiot suhteutuvat aiempaan intiaanikuvauksen historiaan? Intiaaninaisten moderneja televisiorepresentaatioita ja niiden mekanismeja on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Syitä on mielestäni kaksi: 1. Vaikka televisiosarjat ovat muuttuneet 2000-luvulla ennennäkemättömällä tavalla etnisesti moninaisemmiksi, alkuperäiskansoja edustavia hahmoja ei juurikaan televisiofiktiossa ole viime vuosikymmeninä ollut, ja 2. Kun intiaanihahmoja kirjoitetaan televisiofiktioon, usein tarinat sijoitetaan nimenomaan 1800-luvun Yhdysvaltoihin. Historiallisten sarjojen ongelmana on usein se, että ne käsittelevät intiaanejaan stereotyyppisesti. Intiaaninaisille ei ole syntynyt samalla tavalla kierrätettäviä stereotyyppejä kuin intiaanimiehille, joten monista lännensarjoista onkin jätetty intiaaninaiset kokonaan pois. Tämän vuoksi valitsin tutkittavaksi aineistokseni The Red Roadin. Se on paitsi suhteellisen tuore sarja, sen tapahtumat sijoittuvat 2000-luvulle ja Yhdysvaltain itärannikolle New Jerseyn ja New Yorkin osavaltioiden rajalle. Aineistoni osoitti, että intiaaninaisten representaatioilla on televisiossa kaksinkertainen taakka kannettavana. Tutkimani sarja soveltaa intiaaninaisiin sekä valkoisia, perinteisiä tarinankerronnan trooppeja että alkuperäiskansoja koskevia stereotyypittelyjä. Lisäksi sarja koodasi intiaaninaiset visuaalisesti selkeästi ”intiaaneiksi” isoilla koruilla ja kirkkailla väreillä, kun taas miesintiaanien hiukset oli leikattu ja heidät oli puettu farkkuihin ja flanellipaitoihin. Sillä, oliko hahmo intiaani, ei kuitenkaan ollut tarinankerronnan kannalta väliä. Kun intiaanielementit riisuu sarjasta, sarjan tarina ei muutu. The Red Road on siis pohjimmiltaan vain eksotisoitu rikoskertomus, jonka todellisia keskushenkilöitä ovat valkoinen keskiluokkainen perhe intiaanien sijasta.
  • Hämäläinen, Viivi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma käsittelee vuonna 2017 ilmestynyttä yhdysvaltalaista kauhuelokuvaa Get Out. Elokuvan keskeisiä teemoja ovat rodullisuus ja luokka, ja tässä tutkielmassa tarkastellaan miten elokuva heijastaa ajankohtaisia kulttuurisia kysymyksiä rodun ja rasismin ympärillä 2010-luvun Yhdysvalloissa. Valtavirran angloamerikkalaisen kauhuelokuvan ja erityisesti postmodernin slasher-kauhun kuvastossa on harvemmin esiintynyt ei-valkoisia hahmoja, ja Get Out on merkittävä poikkeus tähän perinteeseen sen keskeisimpien tekijöiden ja näyttelijöiden ollessa mustia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös miten toiseutta, afroamerikkalaisuutta ja valkoisuutta representoidaan, ja miten yhteiskuntaluokka risteää tässä kuvauksessa. Tutkimuksen lähtökohta on intersektionaalinen ja analyysissä otetaan huomioon myös sukupuoli ja kehollisuus. Tutkielmassa käsitellään myös elokuvan taiteellisia ratkaisuja, kuten kuvausta, valaistusta, lavastusta ja musiikkia. Tutkimuksen lähestymistapa on tieteidenvälinen ja siinä yhdistyvät Pohjois-Amerikan tutkimus ja elokuvatutkimus. Analyysissä hyödynnetään lähilukua, jonka avulla pyritään analysoimaan ja tulkitsemaan mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti elokuvan kulttuurisia viestejä ja viittauksia, joilla elokuva representoi, rakentaa ja kritisoi 2010-luvun yhdysvaltalaista kulttuuria – erityisesti rodullistamiseen liittyviä valtasuhteita. Tutkimuksessa ilmenee, että vaikka elokuva hyödyntää sekä perinteisen että postmodernin kauhuelokuvan konventioita, sen narratiivi ja estetiikka luovat uudenlaista ja erityistä afroamerikkalaista kauhuelokuvakulttuuria. Get Outin kulttuurisesta vaikutuksesta kertoo myös se, että sen ilmestymisen jälkeen monet elokuvastudiot ovat alkaneet tuottamaan kauhuelokuvia, jotka käsittelevät afroamerikkalaisia teemoja ja erityisesti Yhdysvalloissa ilmenevää rasismia.
  • Heikkinen, Atte (Helsingin yliopisto, 2020)
    This thesis explores the tropes through which the American South is represented in American popular music from the 1910s and 1920s. During the early 20th century, the music publishing industry based in New York City—often referred to as “Tin Pan Alley”—produced hundreds of popular songs whose lyrics romanticized the South as a harmonious paradise free from the troubles associated with living in the urban North. Although popular at the time, these so called “Dixie tunes” have faded into obscurity from the mainstream but continue to be performed in barbershop singing contests around the world. Rather than performing the songs as written in the early 20th century, Barbershop quartets and choruses present audiences with modernized arrangements that often include alterations to song lyrics. The dataset for this thesis consists of 18 “Dixie tunes” that have been used as repertoire by male barbershop groups competing in regional and international contests held by the Barbershop Harmony Society in recent decades. By categorizing the songs thematically, we discuss the most prominent cultural representations they depict. By using copies of original sheet music, we compare the original song lyrics with modern barbershop arrangements in order to understand what types of changes, additions or reductions have been made when these particular songs have been adapted into the barbershop style. We conclude that these songs portray the South through myths and archetypes like the “mammy”, the “happy darkie” and activities such as musical celebrations and performances, while the reality of racial tension in the region is not adressed. These depictions are often preserved in barbershop arrangements. However, lyrics are often altered in order to bowdlerize the racial stereotypes that are present in the original texts.
  • Leinonen, Mia-Noora (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassani tarkastelen väkivallan ja naiseuden representaatioita The Last of Us Part II -selviytymiskauhuvideopelissä. The Last of Us Part II kuuluu AAA-luokan videopelinä videopeliteollisuusalan ensiluokkaan. Se ilmestyi yksinoikeudella PlayStation 4 -pelikonsolille kesällä 2020 ja oli myyntimenestys. Videopeli on jatko-osa suositulle The Last of Us -videopelille (2013). Videopelin kehittäjä on yhdysvaltalainen Naughty Dog, ja julkaisija on japanilainen Sony Interactive Entertainment. The Last of Us Part II -videopeli on tarinajohteinen yksinpeli, jonka keskiössä on kosto ja kostonkierre. Videopelissä liikutaan postapokalyptisessä Yhdysvalloissa, jossa virus on muuttanut ihmisiä zombimaisiksi hirviöiksi. Tutkielman keskiössä on videopelin kaksi väkivaltaista naispäähahmoa, Ellie ja Abby, jotka ovat toistensa vihollisia. Tutkielman metodi on lähiluku. Videopelin pelaamisen lisäksi käytän analysoinnissa nauhoitettua pelaamistani. Videopelirepresentaatioiden tarkastelu on mielekästä, koska videopelit ovat merkittävä populaarikulttuurin tuote, ja videopeliteollisuus on miljardien dollarien toimiala. Tutkimus on osoittanut, että yhä useammat ihmiset pelaavat videopelejä ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta. Miehet muodostavat pienen enemmistön pelaajissa ja merkittävän enemmistön videopeliteollisuuden työntekijöissä, minkä nähdään vaikuttaneen videopelihahmojen representaatioihin. Naishahmot ovat kautta videopelihistorian esitetty hyperseksuaalisina, passiivisina ja/tai pelastettavina/palkintoina. Tämän perinteen voi jäljittää yhdysvaltalaisessa kontekstissa vankeusnarratiiveihin, joissa miehet pelastivat naisia “raakalaisilta”. The Last of Us Part II -videopeli rikkoo tätä asetelmaa, eivätkä voimakkaat päähahmot tarvitse miesten pelastusta. Väkivalta on olennainen osa yhdysvaltalaista populaarikulttuuria, historiaa ja mytologiaa. Tutkielman johtopäätökset osoittavat, että The Last of Us Part II -videopeli jatkaa myyttisten ja väkivaltaisten rajaseutunarratiivien perinnettä. Videopelin postapokalyptinen maailma vertautuu Villiin länteen/rajaseutuun, ja naispäähahmot rajaseudun itsenäisiin sankarimiehiin. Päähahmot kohtaavat vaarallisen maailman ja tuntevat sen hirviöt. Tuliaseiden kulttuurillinen asema ja kauhulajin vaikutus ovat merkittäviä. Väkivaltaan kannustetaan pelin aikana, mutta pelin lopussa väkivaltaisia tekoja kyseenalaistetaan. Representaatioissa näkyvät yhteiskunnallisten keskusteluiden ja videopeliteollisuuden epäkohtien huomioiminen. Hahmot ovat moninaisia ja samalla haastavat totuttuja videopeli- ja sukupuolinormeja. Ellie rikkoo videopelinormia lesbohahmona ja Abby hyvin lihaksikkaana naishahmona. Naispäähahmot selviytyvät miehiseksi koodattujen ominaisuuksiensa (väkivaltaisuus, aggressio, fyysinen voima) avulla. Kuitenkin koska päähahmot toimivat myös videopelin pääpahiksina, naiseuteen liitetään hirvittävyys. Naisista tekee “pahan” heidän tuntemansa viha. Äitiys esitetään isyyttä kauheampana. Vaikka päähahmot rikkovat monia normeja, hahmot ovat valkoihoisia, nuoria, kauniskasvoisia, ja naisten tarinat jatkavat videopelien perinnettä olemalla vahvasti sidoksissa mieshahmoihin.