Browsing by Subject "Pohjois-Amerikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Hiltunen, Anna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Tarkastelen pro gradussani sitä, millaisia merkityksiä amerikkalaisen populaarikulttuurin kuluttajat antavat valkoiselle naiseudelle. Feministisen laadullisen sisältöanalyysin keinoin pureudun kahteen verkkokeskusteluun, joissa puidaan pop-tähti Miley Cyrusin esitystä vuoden 2013 MTV Video Music Awards -gaalassa. Esitys oli yksi vuoden puhutuimmista mediatapahtumista. Aineistooni kuuluu kaksi erilaista keskustelua: People-juorulehden verkkosivuilla käyty keskustelu edustaa valtavirtakulttuuria ja Jezebel-verkkojulkaisun suositteleman feministisen blogikirjoituksen kommenttiosio edustaa vähemmistökulttuuria. Sovellan analyysissäni feminististä intersektionaalista teoriaa sekä kulttuurintutkimuksen teorioita. Keskeisiä käsitteitä ovat performatiivisuus, valkoisuus, feminiinisyys sekä kulttuurinen omiminen. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Mikä Cyrusin esityksessä oikeastaan on rajoja rikkovaa yhdysvaltalaisen populaarikulttuurin kontekstissa? Mitä kulttuurisia ja sosiaalisia rajoja hän rikkoo ja miten? 2) Mitä Cyrusiin kohdistettu kritiikki kertoo pohjoisamerikkalaisen julkkiskulttuurin kuluttajien jakamista normeista ja arvoista? Analyysini perusteella Cyrus rikkoo normeja, jotka rajaavat millä tavalla sukupuolta, seksuaalisuutta, ”rotua”, luokkaa ja ikää tulee ”tehdä.” Molemmissa verkkokeskusteluissa pyritään määrittelemään, miten valkoisen naisen tulisi toimia, mutta niiden lähtökohdat ja lopputulemat ovat keskenään hyvin erilaiset. Juorusivuston kommenttiosiossa ruoditaan Cyrusin tapaa ”tehdä väärin” valkoista feminiinisyyttä: hän käyttäytyy ”villisti” eikä noudata keskiluokkaisuuden, valkoisuuden ja yksiavioisen heteroseksuaalisuuden normeja. Kommenteissa moititaan hänen ulkonäköään ja vastuuttomuuttaan ja arvellaan hänen olevan mieleltään sairas. Vaikka Cyrusia arvioidaan juuri valkoisen feminiinisyyden mittapuulla, hänen valkoisuuttaan ei mainita. Feministisen blogikirjoituksen kommenteissa taas keskitytään Cyrusin valkoisuuteen ja siitä seuraavaan etuoikeutettuun asemaan yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa. Valkoisuuden ansiosta Cyrus voi leikitellä rotuidentiteeteillä ja ottaa käyttöönsä mustan kulttuurin piirteitä, joita pidetään ”cooleina”, joutumatta kärsimään mustan identiteetin varjopuolista. Keskustelijoiden mielestä Cyrus omii rasistisella tavalla mustaa kulttuuria, ja he vaativat mustan kulttuurin suojelemista valkoisten hyväksikäytöltä.
  • Aittola, Kirsi (Helsingfors universitet, 2017)
    Opinnäytetyöni käsittelee Theodora Kroeberin kirjaa Ishi in Two Worlds: A Biography of the Last Wild Indian in North America (1961). Analysoin työssä kirjan antamaa kuvaa päähenkilöstään, sen kuvausta Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista ja sen suhtautumista kulttuuriseen omimiseen ja toiseuteen. Opinnäytetyössäni keskityn erityisesti kielellisiin seikkoihin, ja käytän tekniikkana erityisesti lähilukua (close reading) tutkiessani Theodora Kroeberin tapaa rakentaa tekstinsä. Esittelen opinnäytetyössäni Amerikan alkuperäiskansoista kirjoitettaessa usein esille tulevia stereotyyppejä ja terminologiaa paneutuen erityisesti toiseuden käsitteeseen. Analysoin Theodora Kroeberin kirjaa näiden termien ja ajatusten pohjalta keskittyen varsinkin niihin tapoihin, joilla toisaalta kulttuurillinen omiminen, mutta toisaalta yksilöllisyys ja kunnioitus Ishiä kohtaan tulevat esiin tekstissä. Käsittelen työssäni myös kirjan saamaa vastaanottoa ja eri kriitikoiden näkemyksiä siitä. Ishi in Two Worlds on suosittu ja tärkeä kirja, ja se on vaikuttanut paljon yleiseen käsitykseen ja mielipiteeseen 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Kalifornian intiaanien elämästä. Ishi (n. 1860–1916) kuului pieneen kalifornialaiseen yahi-heimoon, jonka viimeiset jäsenet piiloutuivat ympäröivältä länsimaalaiselta uudisraivaaja-asutukselta, intiaanien tappamisilta ja vainolta 1870-luvulla eläen lähes kokonaan muun maailman tietymättömissä. Ishi ilmestyi kalifornialaiseen Orovillen kaupunkiin 1911 osaamatta lainkaan englantia ja ilman että kukaan tiesi, kuka hän on. Muut heimon jäsenet olivat kuolleet, ja Ishi oli jäänyt kokonaan yksin. Kalifornian yliopiston antropologit Alfred Kroeber ja T.T. Waterman onnistuivat kommunikoimaan Ishin kanssa, ja Ishi eli elämänsä viimeiset vuoden San Franciscossa, yliopiston antropologisessa museossa, jossa hän toimi vahtimestarina ja avustajana antropologisessa tutkimuksessa, mutta hän myös esiintyi osana museon näyttelyä "Amerikan viimeisenä villinä intiaanina". Ishi kuoli tuberkuloosiin, ja hänen kuolemansa jälkeen hänelle tehtiin ruumiinavaus ja hänen aivonsa säilöttiin hänen omien toiveittensa vastaisesti. Antropologi Alfred Kroeberin vaimo Theodora Kroeber kirjoitti miehensä ehdotuksesta Ishin elämäkerran, josta muodostui menestysteos sen aiheen mutta myös kerronnan yleistajuisuuden takia. Kirjaa on kritisoitu siitä, että se antaa antropologien toiminnasta Ishin suhteen liian myönteisen kuvan. Theodora Kroeber ei myöskään itse koskaan tavannut Ishiä, ja hänen oikeutensa kirjoittaa elämäkerta on myös kyseenalaistettu. Vaikka Theodora Kroeberin kirjassa on ongelmallisia, kulttuuriseen omimiseen viittaavia piirteitä ja vaikka Ishistä puhutaan ajoittain tavalla, joka korostaa hänen toiseuttaan, kirjan kuva Amerikan alkuperäiskansoista ja Ishistä itsestään on suurimmaksi osaksi myönteinen ja yksilöllinen. Kirjassa käytettyjen stereotyyppien tarkoituksena on usein saada lukija ymmärtämään, että yleistyksen takana piilee paljon monimutkaisempi totuus. Ishi on varsinkin Amerikan alkuperäiskansojen edustajille tärkeä esikuva ja esimerkki tavasta sopeutua 1900-luvun alun amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Hänen merkityksensä myös antropologian alalla on tärkeä, ja lisäksi Ishin äänittämiä yahi-heimon perinteisiä kertomuksia ja lauluja olisi syytä tutkia nykyistä enemmän.
  • Morasse, Johanne M. G. (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1998)
    Two methods of pre-harvest inventory were designed and tested on three cutting sites containing a total of 197 500 m3 of wood. These sites were located on flat-ground boreal forests located in northwestern Quebec. Both methods studied involved scaling of trees harvested to clear the road path one year (or more) prior to harvest of adjacent cut-blocks. The first method (ROAD) considers the total road right-of-way volume divided by the total road area cleared. The resulting volume per hectare is then multiplied by the total cut-block area scheduled for harvest during the following year to obtain the total estimated cutting volume. The second method (STRATIFIED) also involves scaling of trees cleared from the road. However, in STRATIFIED, log scaling data are stratified by forest stand location. A volume per hectare is calculated for each stretch of road that crosses a single forest stand. This volume per hectare is then multiplied by the remaining area of the same forest stand scheduled for harvest one year later. The sum of all resulting estimated volumes per stand gives the total estimated cutting-volume for all cut-blocks adjacent to the studied road. A third method (MNR) was also used to estimate cut-volumes of the sites studied. This method represents the actual existing technique for estimating cutting volume in the province of Quebec. It involves summing the cut volume for all forest stands. The cut volume is estimated by multiplying the area of each stand by its estimated volume per hectare obtained from standard stock tables provided by the governement. The resulting total estimated volume per cut-block for all three methods was then compared with the actual measured cut-block volume (MEASURED). This analysis revealed a significant difference between MEASURED and MNR methods with the MNR volume estimate being 30 % higher than MEASURED. However, no significant difference from MEASURED was observed for volume estimates for the ROAD and STRATIFIED methods which respectively had estimated cutting volumes 19 % and 5 % lower than MEASURED. Thus the ROAD and STRATIFIED methods are good ways to estimate cut-block volumes after road right-of-way harvest for conditions similar to those examined in this study.
  • Shu, Song; Liu, Hongxing; Beck, Richard A.; Frappart, Frédéric; Korhonen, Johanna; Lan, Minxuan; Xu, Min; Yang, Bo; Huang, Yan (Copernicus Publications / European Geosciences Union, 2021)
    Hydrology and Earth System Sciences Discussions 25:3
    A total of 13 satellite missions have been launched since 1985, with different types of radar altimeters on board. This study intends to make a comprehensive evaluation of historic and currently operational satellite radar altimetry missions for lake water level retrieval over the same set of lakes and to develop a strategy for constructing consistent long-term water level records for inland lakes at global scale. The lake water level estimates produced by different retracking algorithms (retrackers) of the satellite missions were compared with the gauge measurements over 12 lakes in four countries. The performance of each retracker was assessed in terms of the data missing rate, the correlation coefficient r, the bias, and the root mean square error (RMSE) between the altimetry-derived lake water level estimates and the concurrent gauge measurements. The results show that the model-free retrackers (e.g., OCOG/Ice-1/Ice) outperform the model-based retrackers for most of the missions, particularly over small lakes. Among the satellite altimetry missions, Sentinel-3 gave the best results, followed by SARAL. ENVISAT has slightly better lake water level estimates than Jason-1 and Jason-2, but its data missing rate is higher. For small lakes, ERS-1 and ERS-2 missions provided more accurate lake water level estimates than the TOPEX/Poseidon mission. In contrast, for large lakes, TOPEX/Poseidon is a better option due to its lower data missing rate and shorter repeat cycle. GeoSat and GeoSat Follow-On (GFO) both have an extremely high data missing rate of lake water level estimates. Although several contemporary radar altimetry missions provide more accurate lake level estimates than GFO, GeoSat was the sole radar altimetry mission, between 1985 and 1990, that provided the lake water level estimates. With a full consideration of the performance and the operational duration, the best strategy for constructing long-term lake water level records should be a two-step bias correction and normalization procedure. In the first step, use Jason-2 as the initial reference to estimate the systematic biases with TOPEX/Poseidon, Jason-1, and Jason-3 and then normalize them to form a consistent TOPEX/Poseidon–Jason series. Then, use the TOPEX/Poseidon–Jason series as the reference to estimate and remove systematic biases with other radar altimetry missions to construct consistent long-term lake water level series for ungauged lakes.
  • Virranpää, Hanna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisperäisiksi esitettyjä paikannimiä, jotka sijaitsevat Yhdysvaltain Minnesotassa. Aineisto koostuu 129 paikannimestä, joista luontonimiä on 81 ja kulttuurinimiä 48. Paikannimien suomalaisperäisyydellä viitataan osaltaan 1870–1930-lukujen välisellä ajalla Pohjois-Amerikkaan lähteneisiin suomalaisiin siirtolaisiin. Tutkimus edustaa nimistöntutkimusta, mutta monikielisen ja -kulttuurisen kontekstin huomioon ottaen myös kielikontaktitutkimuksen näkökulma on olennainen osa tutkimusta. Paikannimiä analysoidaan sekä niiden kielten osalta että typologisesti. Analyysin ensimmäisessä osiossa analyysia tehdään aineistolähtöisesti, mutta toisessa osiossa analyysin pohjana toimii nimistöntutkimuksessa käytetty syntaktis-semanttinen analyysimalli. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä kieltä paikannimien nimenosat nykyisin edustavat ja miten nimet ovat mukautuneet englantiin sekä millainen rakenne ja semanttinen tausta nimillä on. Tutkimuksen kannalta laajempia kysymyksiä ovat, miten kielikontaktit näkyvät paikannimissä sekä millaiset nimet on esitetty suomalaisperäisiksi ja millaisin perustein ne ovat suomalaisperäisiä. Tutkimus osoittaa, että sekä luonto- että kulttuurinimissä on aineksia kolmesta eri kielestä, suomesta, ruotsista ja englannista. Englanninkielinen perusosa ja suomen- tai ruotsinkielinen tai englantiin mukautunut määriteosa voi kertoa joko nimen osittaisesta kääntämisestä tai myöhemmin nimeen liitetystä perusosasta. Luontonimien kohdalla yleisimpiä nimeämisperusteita ovat paikan sijainti tai asema, paikalla oleva tai esiintyvä sekä paikan suhde ihmiseen. Kulttuurinimien nimeämisperusteita ovat paikan sijainti tai asema sekä paikan suhde ihmiseen. Lisäksi siirtolaisuusajan arvostukset näkyvät mm. historiallisesti merkittävien suomalaisten henkilöiden niminä kulttuurinimissä.
  • Vieira, Denner S.; García‐Girón, Jorge; Heino, Jani; Toivanen, Maija; Helm, Aveliina; Alahuhta, Janne (John Wiley & Sons Ltd., 2021)
    Journal of Biogeography 48: 5
    Aim: Range size conservatism suggests that closely-related species maintain geographic ranges of similar extent. However, consensus regarding this suggestion has not been reached. To shed more light on this phenomenon, we studied freshwater plant range size conservatism, range overlap and environmental niche conservatism using congeneric species comparison in two continents. In addition, we investigated whether a phylogenetic signal is found in the range sizes of aquatic plants. Location: Europe and North America. Taxon: Freshwater plants. Methods: Across spatial resolutions (50 km2, 100 km2 and 200 km2), we applied Spearman correlations among 347 and 730 pairs of congeneric species in Europe and North America, respectively, and 63 pairs shared between them. In addition, Spearman correlations were used to evaluate how the degree of spatial overlap influences range sizes and which environmental variables explain variation in range sizes. Brownian evolutionary model was used to assess the phylogenetic signal in species range sizes. Results: We found no evidence of range size conservatism across spatial resolutions for any species and species shared between the continents. In addition, range sizes of more closely related species did not overlap geographically more than those of distantly related ones and no support for environmental niche conservatism was evidenced. Main conclusions: We found that aquatic plants show no range size conservatism in the Northern Hemisphere. This means that it is challenging to define different range sizes of freshwater plants through species traits. Furthermore, we are unable to predict unknown distributions of extant aquatic plant species based on known distributional attributes of closely related species. However, our findings suggest that the interpretations of previous investigations on the range sizes of aquatic plants remain valid due to lack of range size conservatism. These practical implications encourage studying range size conservatism across realms and regions, especially for understudied organismal groups.
  • Virtanen, Aino (Helsingfors universitet, 2013)
    Corporate Social Responsibility (CSR) addresses the responsibility of companies for their impacts on society. The concept of strategic CSR is becoming increasingly mainstreamed in the forest industry, but there is, however, little consensus on the definition and implementation of CSR. The objective of this research was to build knowledge on the characteristics of CSR and to provide insights on the emerging trend to increase the credibility and legitimacy of CSR through standardization. The study explored how the sustainability managers of European and North American forest companies perceive CSR and the recently released international ISO 26000 guidance standard on social responsibility. The conclusions were drawn from an analysis of two data sets; multivariate survey data based on one subset of 30 European and 13 North American responses, and data obtained through in-depth interviewing of 10 sustainability managers that volunteered for a phone interview about social responsibility practices at their company. The analysis concluded that there are no major differences in the characteristics of cross-Atlantic CSR. Regarding the components of CSR, environmental issues and organizational governance were key priorities in both regions, whereas consumer issues, human rights, and financial issues were among the least addressed categories. Regarding ISO 26000 guidance standard, the study revealed that there were varying perceptions, both positive and negative. Moreover, sustainability managers of European and North American forest companies were still uncertain regarding the applicability of the ISO 26000 guidance standard to the forest industry. The findings are in line with the earlier research that suggests that as an extractive industry, the forest-based industry tends to address environmental issues as a priority area of CSR. The results are also consistent with previous research that suggests that CSR is a case- and company-specific concept. This study is among the first to provide a preliminary review of the practical implications of the ISO 26000 standard in the forest sector. The results may be utilized by sustainability managers interested in the best practices on CSR, and also by a variety of forest industrial stakeholders interested in the practical outcomes of the long-lasting CSR debate.
  • Niemelä, Juha S. (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1993)
    The objectives of this study are both theoretical and empirical. On the theoretical level strategy concept, its operationalization and measurement are analyzed and clarified. On the empirical level marketing strategies and competitive strategies are described by country, and the study also identifies the strategic marketing decisions characterizing different countries or competitive strategies. Furthermore, the relationships between strategies and marketing structures and functions are analyzed. The connections between marketing strategy and competitive strategy are analyzed on both the theoretical and empirical level. The data of the study consists of personal interviews of 102 large sawmills. The data is collected from Finland, Western USA and British Columbia, Canada and is divided fairly equally between these three countries. On the theoretical level the strategy concept is analyzed by classifying the concepts used in strategy research into five different types. The data of the study makes it possible to empirically compare two different strategy concepts and three countries. Marketing strategy is analyzed in terms of decisions concerning products, customers, market areas and marketing competences. The Finnish sawmills differ from the Western North American sawmills with a more advanced marketing strategy emphasizing specialty- and custom-made products and few customers and market areas. The Finnish sawmills are also applying more advanced competitive strategies. Hypotheses concerning the relationships between marketing strategy and competitive strategy gain support from the empirical findings. Connections between marketing strategy and marketing structures and functions were found to exist, which provides validation for the used operationalization of the marketing strategy concept.
  • Ilvessalo, Yrjö (Suomen metsätieteellinen seura, 1929)
  • Auer, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1928)
  • Hämäläinen, Viivi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämä tutkielma käsittelee vuonna 2017 ilmestynyttä yhdysvaltalaista kauhuelokuvaa Get Out. Elokuvan keskeisiä teemoja ovat rodullisuus ja luokka, ja tässä tutkielmassa tarkastellaan miten elokuva heijastaa ajankohtaisia kulttuurisia kysymyksiä rodun ja rasismin ympärillä 2010-luvun Yhdysvalloissa. Valtavirran angloamerikkalaisen kauhuelokuvan ja erityisesti postmodernin slasher-kauhun kuvastossa on harvemmin esiintynyt ei-valkoisia hahmoja, ja Get Out on merkittävä poikkeus tähän perinteeseen sen keskeisimpien tekijöiden ja näyttelijöiden ollessa mustia. Tutkimuksessa tarkastellaan myös miten toiseutta, afroamerikkalaisuutta ja valkoisuutta representoidaan, ja miten yhteiskuntaluokka risteää tässä kuvauksessa. Tutkimuksen lähtökohta on intersektionaalinen ja analyysissä otetaan huomioon myös sukupuoli ja kehollisuus. Tutkielmassa käsitellään myös elokuvan taiteellisia ratkaisuja, kuten kuvausta, valaistusta, lavastusta ja musiikkia. Tutkimuksen lähestymistapa on tieteidenvälinen ja siinä yhdistyvät Pohjois-Amerikan tutkimus ja elokuvatutkimus. Analyysissä hyödynnetään lähilukua, jonka avulla pyritään analysoimaan ja tulkitsemaan mahdollisimman tarkasti ja yksityiskohtaisesti elokuvan kulttuurisia viestejä ja viittauksia, joilla elokuva representoi, rakentaa ja kritisoi 2010-luvun yhdysvaltalaista kulttuuria – erityisesti rodullistamiseen liittyviä valtasuhteita. Tutkimuksessa ilmenee, että vaikka elokuva hyödyntää sekä perinteisen että postmodernin kauhuelokuvan konventioita, sen narratiivi ja estetiikka luovat uudenlaista ja erityistä afroamerikkalaista kauhuelokuvakulttuuria. Get Outin kulttuurisesta vaikutuksesta kertoo myös se, että sen ilmestymisen jälkeen monet elokuvastudiot ovat alkaneet tuottamaan kauhuelokuvia, jotka käsittelevät afroamerikkalaisia teemoja ja erityisesti Yhdysvalloissa ilmenevää rasismia.
  • Kulonen-Hendricks, Raili (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielma edustaa nimistöntutkimusta. Tarkastelun kohteena on Pohjois-Amerikassa, Yhdysvaltojen itärannikolla, sijaitseva Delawaren laakso. Tutkielma keskittyy suomalaisperäisiin paikannimiin alueella, jolla on vuosina 1638–1655 sijainnut Uuden Ruotsin siirtokunta, jonka asukkaista huomattava osa on ollut suomalaisia. Tarkasteltava alue sisältää entisen Uuden Ruotsin siirtokunnan lisäksi alueen merkittävimmän joen, Delawaren, varret ja sivujoet. Alue ulottuu Delawaren, Marylandin, New Jerseyn, New Yorkin ja Pennsylvanian osavaltioihin. Tutkielmassa selvitetään, löytyykö Delawaren laaksosta suomalaisperäisiä paikannimiä ja pohditaan, mitä näistä nimistä voidaan päätellä. Paikannimien luokittelussa käytetään nimistöntutkimukseen vakiintunutta luokitusjärjestelmää, jossa nimet jaetaan kahteen pääryhmään, kulttuurinimiin ja luontonimiin. Pääryhmät jakaantuvat edelleen omiin alaluokkiinsa. Aineistona on useita teoksia, joissa on käsitelty Uuden Ruotsin siirtokuntaa. Laajin teos on Peter Lindeströmin Geographia Americae (1925). Aineistona ovat myös Yhdysvaltain liittovaltion nimistöluettelot ja -tiedostot, kartat ja karttapalvelut sekä Nimiarkiston Uuden Ruotsin nimistö. Tutkielmassa osoitetaan, että Delawaren laaksossa esiintyy suomalaisperäisiä paikannimiä. Valtaosa tarkastellun alueen suomalaisperäisistä paikannimistä on kulttuurinimiin kuuluvia artefaktinnimiä. Luontonimien osuus on vähäinen. Luontonimiä edustavat esimerkiksi vesistönimet Mullica River ja Mullica Hill Pond. Suomalaisperäisten paikannimien määrä ei ole suuri, joten jokainen säilynyt suomalaisperäinen paikannimi on arvokas kulttuuriperintö.
  • Harshberger, John W. (Suomen metsätieteellinen seura, 1929)
  • McVeigh, Tytti (Helsingfors universitet, 2015)
    This thesis investigates the development of the visibility of slavery in the brochures of four Virginia plantations over a time period of 90 years. The four plantations are Monticello, Mount Vernon, Belle Grove, and Long Branch, all of different sizes but with similar pasts as sites of enslavement prior to the abolishment of slavery in 1865. The goal is to discover how and why the narrative of slavery has changed over the years, and if any larger societal changes may have contributed to this development. As tour brochures have the ability to affect a visitor’s interpretation of a site, it is important to understand what type of discourses and images are directing the visitor’s gaze in the brochures. It is equally vital to attempt to understand the reasoning behind those choices of language and imagery. In this thesis, Critical Discourse Analysis (CDA) is used to discover what is being said, what is left unsaid, and why those decisions were made. The primary sources for this thesis are the print brochures collected at each plantation and the plantation websites. The material is primarily analyzed using textual analysis although some image analysis is also included to give a more comprehensive understanding of the content of the brochures. In addition, secondary sources are used to support the historical and conceptual framework of the thesis. The main result of this thesis is that the visibility of slavery in plantation brochures has developed from non-existent or minimal to attempted integration. Until the late 1970s the institution of slavery and the experiences of the enslaved, if mentioned, are trivialized, marginalized, and/or segregated. Slow but steady progress in increasing the presence of slavery in the brochures can be witnessed throughout the years as the general opinion in the United States became more accepting, even demanding, of racial equality. No individual event or phenomenon has had a direct impact on the content of the brochures but a clear development into including slavery can be seen. Based on the results, it is the conclusion of this thesis that the main themes of the brochures have not changed very much since the 1920s. Owner families, prestigious guests, architecture, gardens, and the achievements of the wealthy owners have remained the main focus of attention although some new themes can be found in the more recent brochures. It is also evident that these themes persist at the expense of others, such as slavery, bringing about an interesting discussion of remembering and forgetting. In addition, these conclusions raise an important question about the roles of plantation museums as educators, entertainers, and research facilities.
  • Takalainen, Maria (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Ruth Bader Ginsburgin käyttämiä retorisia keinoja hänen esittämässään eriävässä mielipiteessä koskien Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätöstä Shelby County v. Holder (2013) (lyh. Shelby). Tutkimusaineistona käytän Ginsburgin eriävää mielipidettä. Eriävä mielipide on 37 sivua pitkä. Se on saatavilla internetissä tekstitiedostona. Tiedosto sisältää lisäksi John Robertsin kirjoittaman enemmistön mielipiteen sekä Clarence Thomasin kirjoittaman yhtyvän mielipiteen. Eriävän mielipiteen esittäminen on useiden tutkijoiden mukaan tärkeää demokraattisessa yhteiskunnassa, koska kritiikin esittämisen ja kuulemisen kautta voidaan varmistaa, että saavutetaan oikea lopputulos. Yhdysvalloissa 1960-luvulla säädettiin muun muassa tärkeä Voting Right Act, joka takasi kaikille yhdysvaltalaisille yhtäläiset oikeudet äänestää. Äänioikeutta koskeviin merkittäviin muutoksiin lukeutuu korkeimman oikeuden päätös koskien Shelbyn oikeustapausta. Shelbyssä korkein oikeus päätti (äänien jakautuessa 5-4), että Voting Rights Actin osat 4(b) ja 5 ovat perustuslain vastaisia, koska ne asettavat osavaltiot eriarvoiseen asemaan. Ennen oikeuden päätöstä joitakin osavaltioita koskivat rajoitukset, joiden alaisina ne eivät saaneet muuttaa vaalilainsäädäntöään ilman liittovaltion hyväksyntää. Shelbyn jälkeisinä viikkoina useat osavaltiot, joita rajoitukset olivat koskeneet, tiukensivat vaalilainsäädäntöään. Näkökulma analyysiin ei ole lainopillinen vaan kulttuurintutkimuksellinen. Keskiössä on lain lain ja kulttuurin välinen suhde, jota voidaan tarkastella retorisen diskurssianalyysin viitekehyksen kautta. Tutkimusmenetelmänä sovellan aineiston analyysiin koostamaani listaa retorisista keinoista ja retorisista ominaisuuksista sekä niiden risteävyydestä tekstin teemojen kanssa. Analyysin avuksi on taulukko, johon on kerätty tekstissä esiintyvien retoristen keinojen, retoristen ominaisuuksien ja teemojen esiintyminen lukumäärinä. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivista, mutta analyysiin käytetään myös kvantitatiivisia menetelmiä. Analyysin ensimmäisessä osassa paikannan Ginsburgin käyttämiä retorisia keinoja. Selvitän, mitä retorisia keinoja tekstissä esiintyy ja miten hän käyttää niitä. Analyysin toisessa osassa tarkastelen retoristen keinojen ja ominaisuuksien mahdollisia yhtymäkohtia tekstissä esiin nousevien teemojen kanssa. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että Ginsburg käyttää tiettyjä retorisia keinoja enemmän kuin toisia. Joillakin retorisilla keinoilla on myös mahdollisesti yhteys tekstin teemoihin. Tutkimustulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joissa on todettu Ginsburgin kirjoituksiin sisältyvä vahva retorinen ote.
  • Cajander, Aimo Kaarlo (Suomen metsätieteellinen seura, 1927)
    Silva Fennica
    Metsätiede perustana metsätaloudelle, silmällä pitäen etupäässä Suomessa suoritettua metsätieteellistä tutkimustyötä.
  • Öberg, Anni (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin Montanan osavaltiossa sijaitsevaan Bannackin aavekaupunkiin liitettyjä narratiiveja. Eritoten Yhdysvaltain Lännessä sijaitsevat aavekaupungit muistuttavat populaarikulttuurista tutuksi tullutta ”Villiä Länttä”, ja aavekaupunkeihin matkustavia turisteja usein motivoikin mahdollisuus kokea minkälaista elämä ”Vanhassa Lännessä” aikanaan oli. Väitänkin, että Bannackin aavekaupunkia mainostavien esitteiden narratiivit yhdistettynä Instagramissa julkaistuihin vierailijakokemuksiin muodostavat voimakkaan kuvauksen siitä, minkälaiseksi tämä ”Vanha Länsi” tänä päivänä kuvitellaan. Tavoitteenani tässä tutkielmassa on tarkastella minkälainen paikan identiteetti kuvitellussa Lännessä vallitsee tämän päivän Yhdysvalloissa. Pyrin vastaamaan tähän kysymykseen analysoimalla niitä narratiivisia teemoja, jotka nousevat esiin Bannackiin liitetystä aineistostani. Työni sijoittuu kulttuurintutkimuksen ja eritoten Yhdysvaltain tutkimusperinteen alle, ja osallistuu kulttuurin muotoutumista sekä kulttuuristen merkitysten ja arvojen neuvotteluja käsittelevään laajempaan keskusteluun. Aineistoni koostuu seitsemästä Bannackin aavekaupunkia käsittelevästä esitteestä sekä yhteensä 315 Instagram-julkaisusta. Esitteet olen kerännyt vuonna 2015 aavekaupungin vierailijakeskuksesta, kun taas Instagram-materiaali muodostuu kaikista vuoden 2016 aikana julkaistuista kuvista, joihin on liitetty aihetunniste ”Bannack Ghost Town”. Tutkimusmenetelminäni hyödynnän sekä sisällönanalyysia että narratiivista analyysia. Tutkimuksessani keskeisimmät teoreettiset konseptit ovat paikan identiteetti, kollektiivinen muisti ja kulttuuriset narratiivit, Lännen myytti sekä välitetyt kokemukset. Tutkimukseni tulokset tukevat näkemystä, jonka mukaan kulttuuriset narratiivit, myytit ja kansakunnan kollektiiviset muistot uudelleen luovat ja vahvistavat myyttistä Länttä. Narratiiveista nousee analyysin perusteella esiin erityisesti neljä selkeää teemaa, jotka olen nimennyt menneeksi loistoksi, menetykseksi ja rappeutumiseksi, jännityksen tavoitteluksi sekä yliluonnolliseksi Länneksi. Tutkimukseni osoittaa, että aavekaupunkien kaltaiset historialliset kohteet, jotka ovat kietoutuneita tarinoihin ja myytteihin, ovat antoisia tutkimuskohteita kuvitellun Lännen paikan identiteetin tarkastelulle. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että Bannackin historiaa, ja sen myötä koko kuviteltua Länttä pidetään nostalgisesti parempana aikana kuin nykyaikaa ja sillä on voimakkaasti tunteisiin vetoavia piirteitä. Tämä yhdysvaltalaisten mielikuvitukseen sijoittuva Länsi on myös jännittävä paikka, joka tarjoaa loputtomia mahdollisuuksia seikkailuille, ja sen paikan identiteetin eroteltavin piirre on aavemaisuus ja salaperäisyys. Länsi kuvitellaan yhä demograafisesti yhtenäisemmäksi kuin mitä se on koskaan todellisuudessa ollut, ja etniset vähemmistöt ovat tässä valkoisten amerikkalaisten dominoivassa paikan kuvauksessa sysätty sen reunoille.
  • Someroja, Sirja (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan Pohjois-Amerikan tasankoalueen Sioux-alkuperäiskansan läntiseen Teton-haaraan kuuluvien lakota-intiaanien harjoittamia rituaaleja. Rituaalien kuvauksen ensisijaisena aineistona toimii Joseph Epes Brownin tallentama ja kirjan muotoon toimittama haastattelumateriaali, joka pohjautuu vuosina 1863–1950 eläneen lakotojen pyhien miesten joukkoon lukeutuvan Mustan Hirven (Hehaka Sapa) perinnetietoon kansansa seitsemästä pyhästä seremoniasta. Rituaalien analysointi on toteutettu kognitiivisen uskontotieteen piiriin kuuluvan, E. Thomas Lawsonin ja Robert N. McCauleyn kehittämän kompetenssiteorian avulla. Kompetenssiteorian näkökulmasta tavanomaisista kognitiivisista järjestelmistä muodostuvat mielensisäiset toiminnan representaatiot sisältävät uskonnollisten rituaalien kohdalla muusta toiminnasta poikkeavia elementtejä. Teorian hypoteesi olettaa uskonnollisten rituaalien osanottajilla olevan mielessään erityinen rituaalisen toiminnan rakenteellisen kuvauksen synnyttävä representaation järjestelmä, jolla he arvioivat kunkin rituaalin pätevää suorittamista. Koska lakotojen rituaalit ovat moniosaisia ja toteutukseltaan varioituneita toimituksia, tutkielman tarkoituksena on hahmottaa seitsemän rituaalin rakenteellinen ydin: kuka on rituaalin toimija, kenelle rituaali tehdään ja mitä erityisiä instrumentteja rituaaliin tarvitaan. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyritään selvittämään mihin toiminnalliseen tehtävään rituaalien taustalla vaikuttava, mytologiaan kytkeytyvä intuitionvastainen agentti lähtökohtaisesti asettuu. Seremonioiden oikeaoppinen toteutus on vahvasti kytköksissä intuitionvastaisen agentin toimintaan. Kompetenssiteoria jakaa uskonnolliset rituaalit kahteen rituaaliprofiiliin niiden toistuvuuden, peruutettavuuden ja korvattavuuden ominaispiirteiden perusteella. Näitä ominaispiirteitä tarkastelemalla on mahdollista osoittaa onko lakotojen uskomusperinteen intuitionvastainen agentti Wakhan Thanka ensisijaisesti rituaalin agentin eli toimijan, patientin eli toiminnan vastaanottajan, vai instrumentin ja sitä kautta itse toiminnan roolissa. Lakotojen seitsemän pyhää seremoniaa jakaantuvat rituaaliprofiileihin seuraavasti: hanblecheyapi – näyn tavoittelu on erityisagenttirituaali; wanagi yuhapi – sielun säilyttäminen ja ishnala awichalowanpi – tytön valmistaminen naiseuteen ovat erityispatienttirituaaleja; inipi – puhdistautuminen, wiwanyang wachipi kin – aurinkotanssi, hunkayapi – sukulaisten luominen ja thapa wankayapi – pallon heittäminen ovat erityisinstrumenttirituaaleja. Tutkielmassa käy ilmi, että kaikissa seitsemässä rituaalissa toiminnan vaikutusten vastaanottajana voidaan katsoa olevan lakotakansa.