Browsing by Subject "Pohjois-Irlanti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Marttila, Pekka (2007)
    Pohjois-Irlannin vuosikymmeniä jatkuneeseen konfliktiin alueen protestanttien ja katolisten välillä odotettiin vihdoin löytyneen ratkaisu vuonna 1998 solmitulla Pitkäperjantain sopimuksella. Rauhansopimus pyrki tarjoamaan kokonaisvaltaisen ratkaisun konfliktiin, mutta sopimuksen implementaatio on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Tämä tutkielma keskittyykin tarkastelemaan sopimuksen implementaatioprosessia, josta on tällä hetkellä vasta vähän aiempaa tutkimusta. Tutkimus pyrkii tarjoamaan kattavan kokonaisesityksen Pitkäperjantain sopimuksen implementaatioprosessista. Teoreettisesti työ pohjautuu konfliktin transformaation tutkimusperinteeseen, jonka lähtökohtana on nähdä konfliktit muuttuvina kokonaisuuksina. Tutkimusperinteen ajattelussa konflikteissa tapahtuu jatkuvasti niin positiivisia kuin negatiivisiakin muutoksia, jotka voivat ratkaisevasti liennyttää tai vaikeuttaa niitä. Tämän tutkielman viitekehyksenä on Hugh Miallin muotoilema konfliktin muutostyyppien jaottelu, jossa konflikteissa tapahtuvat muutokset on jaettu kontekstin, rakenteen, toimijoiden ja asiakysymysten muutoksiin. Tutkielman tutkimuskysymyksellä selvitetään, millaisia Miallin kehyksen mukaisia muutoksia on tapahtunut Pohjois-Irlannin konfliktissa Pitkäperjantain sopimuksen implementaation yhteydessä. Lisäksi arvioidaan, mikä on ollut näiden muutosten vaikutus konfliktille. Tutkimuksen tarkastelujakso ulottuu sopimuksen solmisesta vuonna 1998 maaliskuuhun 2007. Tutkimuksen pääasiallisen aineiston muodostavat Pohjois-Irlannin suurimpien puolueiden sekä Ison-Britannian ja Irlannin hallitusten puheet, julkilausumat ja politiikkaohjelmat. Tutkimuksessa havaitaan muutoksia Miallin viitekehyksen kaikissa muutostyypeissä, mutta valtosa niistä sijoittuu asiakysymyksiin. Prosessin tarkastelu osoittaa, että muutokset ovat olleet monissa asiakysymyksissä välttämättömiä niiden eteenpäinviemiseksi. Yhdeksi hankalimmista kysymyksistä osoittautunut IRA:n aseriisunta vaati toteutuakseen niin ulkoisia kuin sisäisiä muutoksia. Lisäksi sen kytkeytyminen muihin asiakysymyksiin vaikutti keskeisesti myös niissä tapahtuvaan edistykseen. Valtaosa tutkimuksessa havaituista muutoksista on luonteeltaan positiivisia. Ainoa negatiivinen muutos, jolla voidaan katsoa olevan vaikutusta myös pidemmällä aikavälillä on osapuolten ääripuolueiden kannatuksen merkittävä lisääntyminen, jonka katsotaan tekevän itsehallinnon toimimisen jatkossa hankalaksi. Tapahtuneesta positiivisesta kehityksestä huolimatta ei konfliktin rakenteessa, eli taustalla vaikuttavissa keskeisissä ristiriidoissa, voida katsoa tapahtuneen muutoksia tarkastelujaksolla.
  • Vierimaa, Mika (2006)
    Tämä tutkielma tarkastelee valtioiden sisäisten konfliktien rauhanprosesseja, tapauksenaan Pohjois-Irlannin rauhanprosessi. Tutkielmassa käytetään ns. valtioiden sisäisen konfliktin ratkontaprosessimallia (intra-state conflict resolution process). Malli on muodostettu kolmannen maailman heikkojen valtioiden onnistuneiden rauhanprosessien pohjalta eli siihen on koottu näiden onnistuneiden rauhanprosessien ratkaisevia piirteitä. Käytettävä malli on kolmivaiheinen, joka esittelee rauhanprosessin pääpiirteet, ratkaisevat tapahtumat ja rakenteen. Ensimmäisessä vaiheessa seurataan konfliktin ratkaisua dialogin aloittamisesta rauhansopimuksen sisältöön, toisessa eli täytäntöönpanovaiheessa rauhansopimuksen asetukset sovelletaan käytäntöön ja viimeisessä eli vakauttamisvaiheessa poliittisten eliittien, ääriryhmien ja tavallisten kansalaisten täytyy hyväksyä ja sisäistää rauhansopimuksen täytäntöönpanosta johtuvat seuraamukset ja muutokset. Tämän lisäksi mallin avulla pyritään luomaan kokonaiskuva Pohjois-Irlannin konfliktista ja ns. toisesta rauhanprosessista. Tutkielman tutkimuskysymys on, kuinka kolmannen maailman heikkojen valtioiden sisäisten konfliktien onnistuneista rauhanprosesseista koottu malli toimii Pohjois-Irlannin toisen rauhanprosessin tapauksessa. Tutkielman aineistona käytetään aikaisempaa Pohjois-Irlanti tutkimusta, rauhan- ja konfliktintutkimuksen kirjallisuutta sekä lehdistö- ja internetlähteitä. Pohjois-Irlannin konfliktia ja rauhanprosessia koskevaa kirjallisuutta kriittisesti käsittelemällä saadaan aikaan tämän tutkielman oma näkökulma. Tutkielman metodi perustuu näin ollen aikaisemman tutkimuksen kriittiselle luennalle konfliktin ratkontaprosessimallin näkökulmasta. Tutkielman tulokseksi saatiin, että malli toimii tietyiltä kohdin, mutta pääasiassa sen selitysvoima ei riitä Pohjois-Irlannin tapauksessa. Samalla tutkielmassa saatiin kuva Pohjois-Irlannin toisen rauhanprosessin kulusta. Pääsyynä mallin toimimattomuuteen nähtiin se, että huolimatta Pohjois-Irlannin konfliktin monista yhtäläisyyksistä verrattuna kolmannen maailman valtioiden sisäisiin konflikteihin, Pohjois-Irlannin konflikti ja rauhanprosessi toimii kuitenkin Länsi-Eurooppalaisessa kontekstissa. Tämä on hyvin erilainen toimintaympäristö kuin kolmannen maailman heikot valtiot. Luonnollisesti tutkielmassa käytetty malli toimii pienimmän yhteisen nimittäjän mukaan ja tutkittavan konfliktin erityispiirteet täytyy ottaa huomioon mallia sovellettaessa. Näin pyrittiin tekemään, mutta siitä huolimatta malli sopi vain osaksi Pohjois-Irlannin tapaukseen.
  • Vertio, Kia (2010)
    Analysoin gradussani Pohjois-Irlannin kahden johtavan puolueen, Sinn Féinin ja the Democratic Unionist Partyn (DUP) retoriikkaa. Seuraten Mitchell et al.:in (2006&2009) tutkimusta väitän, että Pohjois-Irlannin puolueet menestyvät vetoamalla toiseen Pohjois-Irlannin yhteisöistä, tasavaltalainen Sinn Féin katolisiin ja nationalisteihin ja DUP protestantteihin ja unionisteihin. Tutkimuksessani kiinnitän huomiota Pohjois-Irlannin jakautuneeseen luonteeseen sekä uskontoa, kansalaisuutta, politiikkaa että alueen asemaa Iso-Britannian osana koskevissa kysymyksissä. Perehdyn tarkemmin niihin keinoihin, joilla nämä kaksi puoluetta vetoavat kannattajiinsa ja erottautuvat muista puolueista. Nojaamalla Boltanskin ja Thévenot’n (2006) malliin oikeutuksesta (justification) analysoin puolueiden tuottamia dokumentteja ja puolueiden jäsenten puheita ja lausuntoja. Varsinainen aineistoni koostuu 177 tällaisesta tekstistä, jotka on tuotettu vuosina 2003–2008. Analyysissani olen nojannut sekä Boltanskin ja Thévenot’n (2006) luomaan teoreettiseen malliin että Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan (1969) luomaan käsitteistöön retoriikan analysointikeinoista. Apunani olen käyttänyt ATLAS-ti tietokoneohjelmaa. Analyysissani painotan Boltanskin ja Thévenot’n (2006) yleisestä (hallinto)järjestelmästä luoman teoreettisen mallin mielekkyyttä, mikä mahdollistaa vertailun myös yhden oikeutuksen periaatteen sisällä. Omassa tutkielmassani tämä johtava periaate näyttäytyy yhteisön ensisijaisuutena suhteessa yksilöön. Boltanskin ja Thévenot’n (2006 mallia mukaillen tutkielmassani painottuvat puolueiden tavat erottua kilpailijoistaan, puolueiden keinot arvottaa erilaista toimintaa, heidän tapansa vaatia oikeutta ja oikeuksia tasa-arvon ja reiluuden nimissä, puolueiden näkemykset yhteisön edustamisesta, vallan jakamisesta ja jakautumisesta. Lisäksi olen analysoinut kuinka puolueet rauhan käsitettä hyväksikäyttäen argumentoivat sekä oman yhteisönsä että laajemmaltikin Pohjois-Irlannin hyvinvoinnin puolesta. Työssäni olen pyrkinyt osoittamaan, että vaikka Sinn Féin ja the DUP tavoittelevat laajemmin samaa lopputulosta, oman yhteisönsä tilan kohentamista, ne käyttävät hyvin erilaisia perusteluja ja myös ratkaisut ovat usein erilaisia. Tästä huolimatta Pohjois-Irlannin puolueretoriikassa on nähtävissä lientymisen merkkejä ja yhteistyö puolueiden välillä vaikuttaa realistiselta myös tulevaisuudessa.
  • Ikäheimo, Maria (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkielma käsittelee metaforien käyttöä pohjoisirlantilaisten Sinn Féinin ja Demokraattisen unionistipuolueen vaaliohjelmissa vuodesta 1998 vuoteen 2016. Tavoitteena on selvittää, onko metaforien käytössä tapahtunut muutosta tällä ajanjaksolla ja millaisia puoluekohtaisia eroja metaforien käytössä esiintyy sekä tarkastella mahdollisia syitä näille muutoksille ja eroille. Lisäksi löydöksiä vertaillaan muun Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen politiikasta löytyneisiin metaforiin. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on George Lakoffin ja Mark Johnsonin esittelemä kognitiivinen metaforateoria, joka tarjoaa tavan tarkastella metaforia kognitiivisena ilmiönä pelkän kielellisen ilmiön sijaan. Tutkielmassa keskitytään niihin kognitiivisiin metaforiin, jotka ovat poliittisen diskurssin perustana ja kertovat kirjoittajien tavasta käsitteellistää maailmaa. Näin tutkielma valaisee kysymystä siitä, miten muun muassa ideologian ja ympäröivän maailman vaikutus heijastuu metaforissa. Tutkielman aineistona olivat Sinn Féinin ja Demokraattisen unionistipuolueen vaaliohjelmat vuosien 1998, 2003, 2007, 2011 ja 2016 Pohjois-Irlannin alueparlamenttivaaleissa. Metaforien löytämiseksi aineistosta käytettiin Pragglejaz-ryhmän kehittämää tunnistusmenetelmää, jossa sanojen mahdollinen metaforisuus selvitetään sanakirjaa apuna käyttäen. Menetelmän avulla aineistosta löytyi kymmenen metaforaryhmää, jotka olivat suurimmasta pienimpään matka-, rakennus-, sota-, terveys-, urheilu-, voima-, ihmis- esiintymis-, kone- ja luontometaforat. Ryhmien koossa ei näkynyt suurta muutosta tarkastellulla ajanjaksolla. Ryhmien tarkempi analysointi osoitti, että vaikka puolueiden toisistaan poikkeavat tavoitteet heijastuvat käytetyissä metaforissa, metaforaryhmien koot seuraavat pääosin samaa linjaa puolueesta riippumatta. Ero eri maiden poliittisen diskurssin välillä onkin merkittävämpi. Pohjois-Irlannissa sotametaforat vaikuttavat muodostavan selvästi pienemmän ryhmän kuin muualla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka eri tutkimuksissa onkin metodologisia eroja, tämä havainto antaa aihetta olettaa, että poliittisen ideologian lisäksi myös ympäröivän todellisuuden, kuten konfliktitilanteiden, vaikutus näkyy metaforissa. Tutkielman perusteella voidaan päätellä, että Pohjois-Irlannin poliittisessa diskurssissa käytettävät metaforat vaativat jatkotutkimusta. Muiden puolueiden ja erityyppisten poliittisten diskurssien tutkimista tarvitaan laajemman kuvan muodostamiseksi. Muun muassa historiallisten tekijöiden vaikutuksen arvioimiseksi taas tarvitaan pidemmän aikavälin kattavaa aineistoa.