Browsing by Subject "Polysomnography"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Jokela, Tomi; Sarkanen, Tomi; Alakuijala, Anniina; Toppila, Jussi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Unen laadun tutkimisen kultainen standardi on polysomnografia-tutkimus (PSG), jossa potilaalta rekisteröidään aivosähkökäyrien lisäksi muun muassa hengityksen ilmavirtaus, rintakehän hengitysliikkeet, silmien liikkeet, sekä EKG. Näiden avulla saadaan kokonaisvaltainen kuva potilaan unen laadusta ja tutkimusta käytetäänkin erinäisten unihäiriöiden kuten uniapnean, narkolepsian, sekä levottomien jalkojen oireyhtymän diagnosoinnissa. PSG on kuitenkin verrannollisen kallis tutkimus sen suorittavalle yksikölle ja vaivalloinen potilaalle, sillä tämä joutuu nukkumaan tutkimuslaitteisto päällään tutkimusyönä. Näistä syistä PSG:n rinnalle on pyritty kehittämään vaihtoehtoisia unen laadun tutkimusmenetelmiä. Aktigrafilla tarkoitetaan potilaaseen kiinnitettyä kiihtyvyysanturia, joka rekisteröi potilaan liikkeitä. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä ranteeseen kiinnitettävää älykellomaista laitetta. Aktigrafia voidaan käyttää päivänaikaisen aktiivisuuden seuraamisen lisäksi myös potilaan unenaikaisen liikehdinnän mittaamiseen, minkä vuoksi sillä on myös unilääketieteen kannalta hyödyllisiä käyttötarkoituksia. Tässä tutkimuksessa pyrittiin tutkimaan aktigrafin tarkkuutta mittaamaan seuraavia parametrejä, vertaamalla niitä PSG-tutkimuksen vastaaviin arvoihin: unen pituus, unen tehokkuus, nukahtamislatenssi, sekä havahtumisindeksi. Tutkimuksen 281 potilasta nukkuivat tutkimusyönä sekä PSG-, että aktigrafi-laitteistot yllään, jolloin saatiin vertailukelpoista dataa tutkimusmenetelmien välillä. Tämän jälkeen data analysoitiin Bland-Altman-metodia käyttäen, mikä on erityisen sopiva, kun verrataan kahdella tutkimusmenetelmällä mitattua dataa toisiinsa. Data-analyysissä otettiin myös huomioon potilaiden erinäiset diagnosoidut unihäiriöt jakamalla potilaat diagnoosikategorioihin, jotta voitiin arvioida, huononeeko aktigrafin tarkkuus, jos tutkittava kärsii unihäiriöstä. Tutkimuksessa selvisi, että aktigrafi on melkein PSG:n veroinen unen pituuden, sekä unen laadun arvioimisessa, vaikka potilas kärsisi unihäiriöstä. Aktigrafin tarkkuus kumminkin vaikuttaa jonkin verran laskevan mitä epätehokkaampaa potilaan uni on.
  • Ämmälä, Antti-Jussi; Urrila, Anna-Sofia; Lahtinen, Aleksandra; Santangeli, Olena; Hakkarainen, Antti; Kantojärvi, Katri; Castaneda, Anu E.; Lundbom, Nina; Marttunen, Mauri; Paunio, Tiina (2019)
    Objectives: This study aimed to test the hypothesis that sleep and depression have independent effects on brain development and plasticity in adolescents, and that these changes are reflected in changes in the epigenome. Methods: Participants were 17 medication-free adolescent boys (age 16.05 +/- 0.80 years, mean +/- standard deviation (SD); eight cases with depression and sleep symptoms, nine healthy controls). Sleep was assessed by polysomnography recordings and the Pediatric Daytime Sleepiness Scale (PDSS) and Athens Insomnia Scale (AIS). Participants underwent a clinical evaluation. DNA methylation of blood leukocytes was measured by Illumina 450K array, and Ingenuity Pathway analysis was applied to identify the most significant pathways with differentially methylated positions (DMPs). Secondary analysis of the identified loci included linear correlations between methylation and the subjectively rated scales of sleep, depression and sleep microarchitecture. Results: Due to small sample size, we found no genome-wide significant differences in methylation between cases and controls. However, pathway analysis identified the synaptic long-term depression (LTD) canonical pathway (p = 0.00045) when the best 500 DMPs from the original case-control design were included. A flattened dissipation of slow wave sleep, tiredness and depression severity values correlated with five of 10 sites from the LTD pathway (IGF1R, PLAG16, PLA2R1, PPP2C5 and ERK12) in the secondary analysis when the case-control status was controlled for. Conclusion: Among adolescents, depressive disorder with sleep symptoms is associated with a distinctive epigenetic pattern of DNA methylation in blood leukocytes. The enrichment of DMPs on genes related to synaptic LTD emphasizes the role of sleep in synaptic plasticity and the widespread physiological consequences of disturbed sleep. (C) 2019 Elsevier B.V. All rights reserved.
  • Urrila, Anna S.; Hakkarainen, Antti; Castaneda, Anu; Paunio, Tiina; Marttunen, Mauri; Lundbom, Nina (2017)
    Aim: This study used proton magnetic resonance spectroscopy (H-1 MRS) to evaluate the neurochemistry of the frontal cortex in adolescents with symptoms of sleep and depression. Methods: Nineteen non-medicated adolescent boys (mean age 16.0 years; 9 clinical cases with depression/sleep symptoms and 10 healthy controls) underwent H-1 MRS at 3 T. MR spectra were acquired from the anterior cingulate cortex (ACC), the dorsolateral prefrontal cortex, and frontal white matter. Concentrations of N-acetyl aspartate, total creatine, choline-containing compounds, total glutamine plus glutamate, and myo-inositol (mI) were compared in the 2 subgroups, and correlated with sleep and clinical measures in the total sample. Sleep was assessed with self-report questionnaires and ambulatory polysomnography recordings. Results: Concentrations of mI were lower in both frontal cortical regions among the depressed adolescents than in controls. No statistically significant differences in other metabolite concentrations were observed between the subgroups. Frontal cortex mI concentrations correlated negatively with depression severity, subjective daytime sleepiness, insomnia symptoms, and the level of anxiety, and correlated positively with total sleep time and overall psychosocial functioning. The correlations between mI in the ACC and total sleep time as well as daytime sleepiness remained statistically significant when depression severity was controlled in the analyses. Conclusion: Lower frontal cortex ml may indicate a disturbed second messenger system. Frontal cortical mI may thus be linked to the pathophysiology of depression and concomitant sleep symptoms among maturing adolescents. Short sleep and daytime sleepiness may be associated with frontal cortex mI independently from depression. (C) 2017 S. Karger AG, Basel
  • Nevalainen, Päivi; Ilveskoski, Ismo; Vanhatalo, Sampsa; Lauronen, Leena (2019)
    Kliinisen neurofysiologian menetelmillä selvitetään keskus- ja ääreishermoston sekä lihaksiston sairauksia. Lapsilla yleisin tutkimus on aivosähkökäyrä eli EEG, jolla selvitetään erityisesti kohtausoireiden taustaa. Tavallisia ovat myös uni- ja vireystilatutkimukset, elektroneuromyografia ja herätevastetutkimukset. Erityistilanteissa tarvitaan akuuttihoidon aivomonitorointia, leikkauksenaikaista neuromonitorointia sekä aivotoimintojen paikantamista.
  • Partinen, Markku; Alakuijala, Anniina; Sarkanen, Tomi; Sved, Gabriele (2018)
  • Kuula, Liisa (2019)
    Nuoruus on dramaattinen ajanjakso aivojen kehityksessä. Tämä näkyy myös unessa. Unen ajoitus siirtyy, ja kyky vastustaa unipainetta paranee. Nuori etsii autonomiaa nukkumiseen liittyvissä asioissa. Riittämätön uni heikentää kognitiivisia toimintoja ja aiheuttaa monia riskejä. Unen lyhentyminen ja muutokset aivoissa liittyvät toisiinsa, mutta syy-seuraussuhdetta niiden välille ei ole syytä olettaa.
  • Santangeli, Olena; Porkka-Heiskanen, Tarja; Virkkala, Jussi; Castaneda, Anu E.; Marttunen, Mauri; Paunio, Tiina; Urrila, Anna S. (2017)
    Objective: Adolescence is a vulnerable period of life that is characterized by increasing incidence of depression. Sleep disturbance is one of the diagnostic symptoms of depressive disorder. Adolescence is also characterized by dramatic maturational changes in sleep and its regulation. The goal of this study was to assess sleep macroarchitecture and slow-wave activity (SWA) in depressed adolescent boys. Methods: Eight non-medicated adolescent boys meeting the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM-IV) criteria for depressive disorder and 10 age-matched healthy controls (average age 16.0 years) underwent polysomnography in their home environment for two consecutive nights. Sleep macroarchitecture, SWA, and SWA dissipation were assessed in all subjects. Results: Depressed boys showed a flattened pattern of SWA dissipation through the night. SWA power was lower during the first non-rapid eye movement (NREM) episode in the frontal derivation and higher during the third NREM episode in the central derivation in the group of depressed boys as compared to healthy boys. The SWA dissipation pattern correlated with the severity of depressive symptoms, and the correlation was strongest in the frontal derivation. In addition, total sleep time was shorter in patients as compared to the control group, but no other differences were found in the macroarchitecture of sleep. Conclusion: Depression in adolescent boys is characterized by more evenly distributed SWA through the night as compared to healthy subjects, and we showed for the first time that this pattern of SWA distribution is associated with severity of depressive symptoms. These findings suggest that homeostatic regulation of sleep may be impaired in adolescent depression. (C) 2017 Elsevier B.V. All rights reserved.