Browsing by Subject "Population Surveillance"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Laatikainen, Tiina; Koponen, Päivikki; Reinikainen, Jaakko; Tolonen, Hanna; Jousilahti, Pekka; Suvisaari, Jaana; Mattila, Tiina; Niiranen, Teemu; Koskinen, Seppo (2020)
    Lähtökohdat : Väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa on tulevaisuudessa tärkeää väestö¬tutkimusten ohella hyödyntää rekisteritietoja. Tämä vaatii ymmärrystä tietojen luotettavuudesta erilaisten ilmiöiden kuvaajina. Menetelmät : FinTerveys 2017 -tutkimukseen osallistuneiden tutkimustietoja ja hoitoilmoitusrekistereistä saatuja tietoja verrattiin muutaman keskeisen sairauden ja riskitekijän yleisyyden arvioinnissa. Tulokset : Diabeteksen, sepelvaltimotaudin, astman ja keuhkoahtaumataudin yleisyydet olivat tutkitussa väestössä lähes samanlaisia sekä väestötutkimustiedon että rekisteritiedon perusteella. Masennusta tunnistettiin rekisteritietojen perusteella selvästi vähemmän kuin tutkimustietojen perusteella. Hoitoilmoitus¬rekisterien tiedot olivat täysin puutteellisia kohonneen verenpaineen ja lihavuuden tunnistamiseen. Päätelmät : Arviot sellaisten sairauksien yleisyydestä, jotka vaativat jatkuvaa seurantaa ja säännöllistä lääkitystä, ovat hyvin samanlaisia sekä rekisteri- että tutkimustiedon perusteella. Hoitoilmoitusrekisterien tieto ei sen sijaan anna luotettavaa kuvaa terveysriskien yleisyydestä.
  • Markkula, Niina; Suvisaari, Jaana (2018)
    Maailmanlaajuisesti masennuksen esiintyvyys ei ole muuttunut viime vuosikymmeninä. Suomessa masennushäiriöiden esiintyvyys edustavissa väestötutkimuksissa oli vuonna 2000 7,3% ja vuonna 2011 9,6%. Esiintyvyyden kasvu oli merkitsevä naisilla, mutta ei miehillä. Masennuslääkkeiden kulutus ja erikoissairaanhoidon polikliiniset käynnit masennuksen vuoksi ovat myös lisääntyneet 2000-luvulla, kun taas sairaalahoito on vähentynyt. Masennushäiriöiden hoito on lisääntynyt enemmän kuin esiintyvyys, mikä viittaa siihen, että entistä useampi osaa hakeutua oireiden vuoksi hoitoon. Masennushäiriöiden esiintyvyyden vertailua vaikeuttavat mittaus- ja haastattelumenetelmien erot ja osallistumisaktiivisuuden vaihteluun liittyvä valikoitumisharha. Masennushäiriöiden esiintyvyys Suomessa on jonkin verran korkeampi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo, mutta lukuja vertailtaessa on otettava huomioon, että suomalaisissa esiintyvyysarvioissa on korjattu valikoitumisharhan vaikutusta moni-imputoinnilla, toisin kuin useimmissa muissa tutkimuksissa. Siksi voidaan päätellä, että masennuksen esiintyvyys Suomessa ei todennäköisesti ole poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin länsimaihin. Masennuksen esiintyvyyden muutokset voivat heijastaa muita yhteiskunnallisia muutoksia. Erityisesti talouden laskusuhdanteilla on usein kielteisiä seurauksia mielenterveydelle. Masennuksen ilmeinen yleistyminen suomalaisilla naisilla on tapahtunut samaan aikaan 2010-luvun taloudellisen taantuman kanssa. On kuitenkin mahdollista, että masennushäiriöiden nykyiseen esiintyvyyteen vaikuttaa myös 1990-luvun lama, sillä lapsena koetut vaikeudet ovat voimakas riskitekijä masennushäiriöiden kehittymiselle. Masennushäiriöiden lisääntyminen Suomessa erityisesti naisten keskuudessa edellyttää tarkempia tutkimuksia ja toimenpiteitä tämän huolestuttavan kehityksen muuttamiseksi.