Browsing by Subject "Poulantzas, Nicos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Salminen, Henry (2000)
    Tutkielmassa käsiteltiin M. Foucault'n ja 1960-luvun strukturalistisen marxismin suhdetta, jolloin kysyttiin, a) miten Foucault oman aikansa marxismia luki, b) miten Foucault yritti kääntää marxilaisen topiikan jaloilleen ja c) miten Foucault yritti korvata Althusserin lanseeraaman ja monella tapaa ongelmallisen strukturalistisen kausaliteetin strategisella. Lisäksi kysyttiin, olisiko 1960-luvun ranskalaisen marxismin alueelta löytynyt jotain parempaakin, erityisesti Nicos Poulantzasin valtio- ja luokkateoreettinen ohjelma, joka Althusserin suhteen tavoitteli paljolti samaa mitä Foucault itsekin. Tarkoituksena oli selvittää, mitä Foucault ja Poulantzas tiesivät yhdessä kertoa yhteiskunnallisen hallinnan strategisesta kodifioitumisesta, jolloin päähuomio kohdistui siihen, että molempien ajattelusta erottuu joitakin yhteneväisiä tutkimustavoitteita ja käsitteitä, joita kumpikaan ei ennättänyt kuitenkaan koskaan viimeistelemään. Tällaisia käsitteitä olivat ennen muuta taktiikat, strategiat ja hegemoniat, joiden välinen marssijärjestys jäi kaikesta huolimatta osittain avoimeksi. Tutkielmassa saatiin selville ainakin se, ettei Foucault ymmärtänyt oman aikansa marxismia kovinkaan oikein ja samalla se, että Foucault ja marxilainen poliittinen taloustiede puhuvat osittain samaa metodologista kieltä, mikä voidaan ilmaista myös niin, että sen, mitä Foucault sanoi vallan strategis-relationaalisesta luonteesta, Poulantzas laajensi koskemaan historiateoriaa kokonaisuudessaan. Tutkielman ensisijaisena innoittimena toimivat Bob Jessopin poliittista taloustiedettä käsittelevät kommentaariteokset, joissa Jessop on monellakin tapaa hahmotellut Foucault'n ja Poulantzasin yhtymäkohtia, varsinkin kysymystä, miten voitaisiin ajatella samanaikaisesti kahta yhteiskuntateorian alueella toistuvasti kertautuvaa erillisongelmaa, ts. mikron ja makron sekä rakenteen ja toiminnan välistä välimatkaa. Strategista tutkimusmetodia Jessop pitääkin välineenä, jonka avulla kyseiset ongelmat olisivat poliittisen taloustieteen tapauksessa parhaiten ratkaistavissa.
  • Salminen, Henry (2000)
    In my study which treated the relation between Michel Foucault’s genealogical research program and French structuralistic marxism I asked a) in what particular way Foucault interpreted the marxism of his own time, b) in what particular way Foucault tried to turn Althusser’s re-reading of historical materialism on its feet and c) in what particular way Foucault replaced Althusser’s rather problematic structuralist causality by strategical. I also asked whether the French marxism of 1960’s contained anything better, especially Nicos Poulantzas state and class theoretical approach which with respect to Althusser’s re-reading pursued much the same as Foucault himself did. My intention was to unravel what Foucault and Poulantzas told together of the strategical codification of social regulation when the primary emphasis was paid to the fact, that both of them shared many similar research aims and concepts of which neither managed ever to polish. This kind of concepts are most of all tactics, strategies and hegemonies whose march order remained – however – partially open. What was at stake is the methodology of contemporary political economy which should be thought in a very near future as strictly as possible. In the study I managed to figure out that Foucault hardly understood Poulantzas major commitments correctly and at the same time that Foucault and marxist political economy speak quite similar methodological language which can be expressed also so that what Foucault knew to tell us of the strategic-relational character of power Poulanzas extented to concer history theory in its entirety. The crucial motivation for the study arose from Bob Jessop’s commentary books of political economy in which he has configured in multiple ways the potential convergencies between Foucault and Poulantzas, most of all the guestion how we should/ could think simultaneously the two most fundamental problems repeating themselves regularly within the social scientific discussion, namely the problems concerning the distance between micro and macro and the distance between structure and action. It is exactly the strategic-relational methodology of which Jessop claims to be the most appropriate mean to solve these basic problems of current political economy.