Browsing by Subject "Pregnancy Complications"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Tikkanen, Minna; Kalajoki-Helmiö, Teija (2017)
  • Koskela-Koivisto, Tiina (2018)
    Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen. Jo 5 %:n painonpudotus voi parantaa merkittävästi hedelmällisyyttä ja pienentää raskaudenaikaisia riskejä. Pysyvät elämäntapamuutokset näyttävät vaikuttavan merkittävästi myös tulevien jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien ja ympäristövaikutusten kautta. Perusterveydenhuolto on keskeisessä asemassa lihavuuden ehkäisyssä ja varhaisessa hoidossa.Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja toimivia hoitoketjuja.
  • Myntti, Tarja; Saisto, Terhi; Wartiovaara-Kautto, Ulla (2018)
  • Immonen, Heidi; Hämäläinen, Päivi; Sarkola, Marja (2021)
    Raskaus vaikuttaa merkittävästi kilpirauhasen toimintaan, ja raskaana olevien naisten kilpirauhasen toimintakokeiden tulkinta eroaa raskaana olemattomista. Pieni mutta mitattavissa oleva plasman tyreotropiini (TSH) -pitoisuus on yleinen mutta useimmiten vaaraton löydös alkuraskauden aikana. Raskaudenaikainen TSH-arvon viitealueen yläraja on kiistanalainen. Viimeisimmän tiedon perusteella yläraja on alkuraskauden aikana noin 0,5 mU/l pienempi kuin raskaana olemattomien yläraja. Kilpirauhasperoksidaasi (TPO) -vasta-aineisiin liittyy lisääntynyt hypotyreoosin ja raskauskomplikaatioiden riski. Raskauskomplikaatiot näyttäisivät lisääntyvän TSH-arvon ollessa suurempi kuin 4 mU/l, mutta TPO-vasta-ainepositiivisten tyroksiinihoitoa voidaan harkita jo kun TSH-arvo on yli 2,5 mU/l. Hypotyreoosin lääkehoidon seurantaa tulee raskausaikana tiivistää. Hypertyreoosin oikein toteutettu hoito vähentää raskauskomplikaatioriskiä. Hoidossa ja seurannassa tulee huomioida TSH-reseptorivasta-aineiden ja tyreostaatin kulkeutuminen sikiöön.
  • Galambosi, Päivi; Ulander, Veli-Matti; Kaaja, Risto (2018)
  • Kruit, Heidi; Nuutila, Mika; Rahkonen, Leena (2016)
    •Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut. •Synnytys käynnistetään lääketieteellisestä syystä, kun raskauden jatkamisen riskit ovat suuremmat kuin käynnistykseen liittyvät riskit. •Käynnistykseen liittyy lisääntynyt pitkittyneen synnytyksen ja päivystyskeisarileikkauksen riski. •Kohdunkaula kypsytetään lääkkeellisesti misoprostolilla tai mekaanisesti laajentamalla balonkimenetelmällä vaiheeseen, jossa lapsivesikalvojen puhkaisu on mahdollinen. Tarvittaessa käytetään oksitosiinia supistusten aloittamiseksi tai voimistamiseksi. •Lääkkeellisen ja mekaanisen käynnistysmenetelmän välillä ei ole todettu eroja tehossa, keisarileikkausten määrissä, infektioissa tai vastasyntyneen voinnissa.
  • Tuomikoski, Pauliina; Tiitinen, Aila (2016)
    Systeemisissä sidekudossairauksissa hedelmällisyyteen, sikiöön ja raskauteen vaikuttavat sairauden ­aiheuttamat elinmuutokset, taudin aktiivisuus sekä hoitoon käytetyt lääkitykset. Systeemiset sidekudossairaudet voivat lisätä keskenmenon, sikiön pienipainoisuuden ja ennenaikaisen ­synnytyksen riskiä. Tyypillisesti Sjögrenin oireyhtymään liittyviä sikiön sydämen johtumishäiriöitä aiheuttavia vasta-aineita voi esiintyä myös muissa sidekudossairauksissa. Systeemisiin sidekudossairauksiin voi liittyä myös tukoksille altistavia fosfolipidivasta-aineita. Systeemistä sidekudossairautta sairastavan naisen raskauden suunnittelu ja seuranta tulee keskittää keskus- tai yliopistosairaaloihin.
  • Tihtonen, Kati; Keikkala, Elina; Villa, Pia; Laivuori, Hannele (2022)