Browsing by Subject "Pregnant Women"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Rajecki, Maria; Hurskainen, Ritva (2016)
    Al­ku­ras­kau­den kes­ken­me­non hoi­to­vaih­toeh­to­ja ovat seu­ran­ta, lääk­keel­li­nen hoi­to tai ki­rur­gi­nen toi­men­pi­de. Hoi­don va­lin­taan vai­kut­ta­vat nai­sen yleis­voin­ti ja vuo­don mää­rä, ai­kai­sem­mat hoi­to­toi­men­pi­teet se­kä nai­sen oma toi­ve. Mi­kään hoi­to­muo­to ei ole ylit­se mui­den. Suu­rin osa kes­ken­me­nois­ta on hoi­det­ta­vis­sa seu­ran­nal­la tai lääk­kein. Lää­ke­hoi­to voi­daan yleen­sä to­teut­taa ko­tio­lo­suh­teis­sa. Te­rä­vään ky­ret­ti­kaa­vin­taan liit­tyy eni­ten komp­li­kaa­tioi­ta, ja sen vaih­toeh­to­na voi­daan käyt­tää imu­kaa­vin­taa, jo­ka voi­daan to­teut­taa myös po­lik­lii­ni­se­na hoi­to­na. Hoi­don seu­ran­nak­si riit­tää ko­to­na teh­tä­vä ras­kaus­tes­ti 3–4 vii­kon ku­lut­tua hoi­dos­ta.
  • Malm, Heli; Stefanovic, Vedran; Ritvanen, Annukka (2016)
  • Malm, Heli (2018)
    Valproaattia ei saa käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon raskauden aikana. Litiumin käyttöä voi jatkaa, jos hoitovaste on ollut hyvä. Epilepsialääkkeistä lamotrigiini ja mielialaa tasaavat toisen polven antipsykootit vaikuttavat suhteellisen turvallisilta.
  • Myntti, Tarja; Rahkonen, Leena; Paavonen, Jorma; Stefanovic, Vedran (2018)
    • Korioamnioniitti on yleisempi piilevänä kuin kliinisenä. • Tilan varhainen tunnistaminen mahdollistaa hoidon kohdentamisen ja synnytyksen ajankohdan optimoinnin. • Äidin kuume ja CRP-arvo ovat epäherkkiä ja epätarkkoja menetelmiä korioamnioniitin diagnostiikassa. • Lapsiveden mikrobi-inflammaatio on yhtä yleinen raskauksissa, joissa sikiökalvot ovat ehjät, kuin niissä, joissa sikiökalvot ovat puhjenneet.
  • Saisto, Terhi; Rouhe, Hanna (2016)
    •Keisarileikkausten määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt, maailmalla huomattavasti enemmän kuin Suomessa. •Suomessa merkittävin syy keisarileikkaustoiveeseen on synnytyspelko. •Leikkaustoiveeseen tulee suhtautua vakavasti ja tarjota mahdollisuus keskusteluun. •Keisarileikkaukseen ei koskaan tulisi päätyä ilman synnytyspelon asianmukaista hoitoa ja päätöksenteon tukea. •Hyvällä synnytyspelon hoidolla suurin osa keisarileikkaustoiveista väistyy, mutta ketään ei tule kuitenkaan painostaa eikä pakottaa synnyttämään alateitse. •Suunniteltuun keisarileikkaukseen liittyy vastasyntyneen hengitysvaikeuksien suurentunut riski. •Joka neljännessä keisarileikkauksessa äidille tulee jokin komplikaatio.
  • Varimo, Tero; Teivaanmäki, Tiina; Nieminen, Tea; Metsäranta, Marjo (2020)
  • Riipinen, Anita; Nuutila, Mika; Söderlund-Venermo, Maria (2017)
    •Parvorokko on erityisesti 3–15-vuotiailla lapsilla yleinen, viruksen (B19V) aiheuttama infektiotauti. •Tautia esiintyy etenkin keväisin, suurempina epidemioina muutaman vuoden välein. •Suomalaisista lisääntymisikäisistä naisista noin 60 % on IgG-vasta-ainepositiivisia ja siten immuuneja ¬parvorokolle. •Alkuraskauden aikainen tauti voi johtaa sikiön anemiaan ja hydropsiin. Jos äiti infektoituu ensimmäisellä raskauspuoliskolla, sikiön menettämisen riski on noin 10 % tavallista suurempi. •Parvorokko tulisi huomioida erityisesti raskaana olevien päiväkotityöntekijöiden työsuojelussa.
  • Pietikäinen, Johanna; Hakulinen, Tuovi; Holopainen, Arja (2020)
  • Malm, Heli (2018)
  • Kruit, Heidi; Nuutila, Mika; Rahkonen, Leena (2016)
    •Synnytyksistä 20–30 % alkaa käynnistyksellä, ja käynnistysten osuus on jatkuvasti kasvanut. •Synnytys käynnistetään lääketieteellisestä syystä, kun raskauden jatkamisen riskit ovat suuremmat kuin käynnistykseen liittyvät riskit. •Käynnistykseen liittyy lisääntynyt pitkittyneen synnytyksen ja päivystyskeisarileikkauksen riski. •Kohdunkaula kypsytetään lääkkeellisesti misoprostolilla tai mekaanisesti laajentamalla balonkimenetelmällä vaiheeseen, jossa lapsivesikalvojen puhkaisu on mahdollinen. Tarvittaessa käytetään oksitosiinia supistusten aloittamiseksi tai voimistamiseksi. •Lääkkeellisen ja mekaanisen käynnistysmenetelmän välillä ei ole todettu eroja tehossa, keisarileikkausten määrissä, infektioissa tai vastasyntyneen voinnissa.
  • Lyyra, Markus (2016)
    Ambu­lanssi sai kiireel­lisen ensi­hoi­to­teh­tävän koo­dilla B791, syn­nytys. Ensi­hoi­tajien saa­puessa nai­sella oli kivu­liaita supis­tuksia muu­taman mi­nuutin vä­lein. Lisäa­vuksi häly­tettiin lääkä­riyk­sikkö.
  • Korhonen, Marie; Luoma, Ilona (2017)
    •Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä. •Etenkin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen ilmenevät masennusoireet voivat vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin lapsen stressinsietokykyyn, oppimiseen sekä käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn. •Masennuksen negatiivisia vaikutuksia voivat lisätä tai välittää geneettinen alttius ja herkkyys, kiintymys¬suhteen laatu, lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde, lapsen yksilölliset ominaisuudet, sukupuoli ja -riskitekijöiden kumuloituminen. •Interventiot tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevästi koko perheeseen.