Browsing by Subject "Prenatal Exposure Delayed Effects"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Malm, Heli (2020)
    Vain harvojen lääkkeiden turvallisuudesta raskauden aikana on riittävästi tietoa, jotta riskiä voidaan arvioida luotettavasti. Raskaana olevat eivät ole mukana kliinisissä lääketutkimuksissa, ja myyntiluvan myöntämisen jälkeen tietoa kertyy hajanaisesti. Lisäksi tiedon tulkinta on usein haastavaa.
  • Kahila, Hanna; Kivistö, Kaisa (2019)
  • Koskela-Koivisto, Tiina (2018)
    Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen. Jo 5 %:n painonpudotus voi parantaa merkittävästi hedelmällisyyttä ja pienentää raskaudenaikaisia riskejä. Pysyvät elämäntapamuutokset näyttävät vaikuttavan merkittävästi myös tulevien jälkeläisten terveyteen epigeneettisten mekanismien ja ympäristövaikutusten kautta. Perusterveydenhuolto on keskeisessä asemassa lihavuuden ehkäisyssä ja varhaisessa hoidossa.Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja toimivia hoitoketjuja.
  • Malm, Heli; Ellfolk, Maria (2016)
  • Helle, Emmi; Ojala, Tiina (2020)
    • Synnynnäiset sydänviat ovat vastasyntyneiden yleisimpiä rakennepoikkeamia. Ne voivat esiintyä yksittäin ilman liitännäisvikoja tai osana oireyhtymää. • Yksittäin esiintyvien sydänvikojen periytyminen on monitekijäistä. Niiden syntyyn vaikuttavat sekä geenit että ympäristötekijät. • Molekyylikaryotyypitys tehdään, mikäli sydänvikaa sairastavalla todetaan muitakin rakenteellisia poikkeamia ja sydänvian epäillään olevan osa oireyhtymää. • Yksittäin esiintyvissä sydänvioissa geenidiagnostiikka ei ole vielä laajamittaisessa käytössä
  • Korhonen, Marie; Luoma, Ilona (2017)
    •Äidin masennus suurentaa lapsen käytösongelmien ja tunne-elämän oireiden riskiä. •Etenkin raskausaikana tai synnytyksen jälkeen ilmenevät masennusoireet voivat vaikuttaa sikiön ja imeväisen aivojen kehitykseen ja siten myöhemmin lapsen stressinsietokykyyn, oppimiseen sekä käytöksen ja tunne-elämän säätelyyn. •Masennuksen negatiivisia vaikutuksia voivat lisätä tai välittää geneettinen alttius ja herkkyys, kiintymys¬suhteen laatu, lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde, lapsen yksilölliset ominaisuudet, sukupuoli ja -riskitekijöiden kumuloituminen. •Interventiot tulisi kohdistaa ennaltaehkäisevästi koko perheeseen.