Browsing by Subject "Primary Health Care"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Simula, Anna-Sofia; Holopainen, Riikka; Lausmaa, Mikko; Takatalo, Jani; Arokoski, Jari; Karppinen, Jaro (2018)
    • Alaselkäkipu on erittäin tavallinen vaiva, mutta hyvin harvoin taustalla on vakava syy. • Uusiutumistaipumus on vahva ja monet psykososiaaliset tekijät lisäävät alaselkäkivun pitkittymisen riskiä. Lääkärin rohkaiseva ja pelkoa vähentävä kommunikaatio on tärkeää. • Yksilölliset biopsykososiaaliset tekijät huomioiva lääkkeetön hoito on ensisijainen. Sairauslomien tulee olla lyhyitä. • Potilas on syytä ohjata herkästi fysioterapeutin arvioon.
  • Rissanen, Antti; Herse, Fredrik; Rossi, Jari; Säävuori, Niina; Roine, Risto O.; Pakarinen, Sami (2021)
    Lähtökohdat : Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käytetään ei-läppäperäiseen eteisvärinään liittyvän aivohalvauksen estossa, mutta toistaiseksi eri antikoagulaatiolääkityksellä olevista suomalaisista potilaista on rajallisesti tosielämän tietoon perustuvia tutkimuksia. Menetelmät : utkimme rekisteritiedolla antikoagulaatiohoitoa saavien eteisvärinäpotilaiden palvelukäyttöä, lääkitystä sekä potilasprofiilia. Tarkastelimme lääkesegmenteittäin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia sekä aivotapahtumista ja ruoansulatuskanavan vuodoista johtuvia erikoissairaanhoidon ja ¬perusterveydenhuollon käyntejä ja hoitopäiviä potilailla, jotka olivat käyttäneet vähintään vuoden ¬samaa antikoagulanttia. Tulokset : Varfariinia ja apiksabaania määrätään keskimäärin vanhemmille ja korkeamman riskin potilaille kuin muita antikoagulantteja. Eteisvärinäpotilaiden yhteenlasketut sote-palveluiden kustannukset olivat vuonna 2018 noin 2 miljardia euroa. Haittatapahtumista aivoinfarktit ja aivotapahtumien jälkitilat aiheuttivat eteisvärinä¬potilaille eniten palvelukäyttöä. Päätelmät : Eteisvärinäpotilaiden hoidosta kertyy yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Suoria antikoagulantteja ja varfariinia käyttävien potilaiden välillä on eroja potilasprofiilissa sekä palvelukäytössä ja sen kustannuksissa.
  • Pesälä, Samuli; Virtanen, Mikko J.; Mukka, Milla; Ylilammi, Kimi; Mustonen, Pekka; Kaila, Minna; Helve, Otto (2019)
    Pesälä S, Virtanen MJ, Mukka M, Ylilammi K, Mustonen P, Kaila M, Helve O
  • Karipohja, Tuula; Jokinen, Ewa; Heinonen, Pia; Seikkula, Jaana; Vehkaoja, Liina (2020)
    Gynekologiset vuotohäiriöt ovat tavallisin syy naistentautien poliklinikoiden potilaskäynteihin. Tärkeää vuotohäiriöiden selvittelyssä on tarkka vuotoanamneesi ja kliininen tutkimus. Hoidot aloitetaan perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa potilaan jatkotutkimuksiin kuuluvat emättimen kautta tehtävä kaikukuvaus ja sen yhteydessä tehtävä keittosuolaruiskutus kohdunsisäisen rakenteellisen muutoksen poissulkemiseksi. Erikoissairaanhoidossa vuotohäiriöiden hoidon suunnittelu tapahtuu ensikäynnin yhteydessä. Merkittävä osa kohdunsisäisistä toimenpiteistä voidaan nykyään tehdä polikliinisesti, jolloin toiminta on potilaslähtöistä ja kustannusvaikuttavaa.
  • Erhola, Marina; Vasankari, Tuula; Jormanainen, Vesa; Toppila-Salmi, Sanna; Herrala, Jaakko; Haahtela, Tari (2019)
  • Raivio, Minna; Hartikainen, Sirpa (2020)
    Suomessa 75 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 700 000, noin 14 % väestöstä. Heillä on enemmän sairauksia ja niihin lääkehoitoja kuin nuoremmilla. Lääkehaitat aiheuttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä sairaaloissa, mutta niistä merkittävä osa on ehkäistävissä. Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä on iäkkään lääkehoidon arviointi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kaikkein hauraimmille, kuten muistisairaille, lääkehoidon arviointi olisi syytä tehdä vielä tiheämmin. Iäkkään optimoidun lääkehoidon pitäisi olla rationaalista - oikea lääke oikeaan vaivaan - ja vanhenemismuutosten vaikutukset sekä yksilöllisesti iäkkään tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottavaa. Kokonaisvaltainen hoito ja optimoitu lääkehoito sen osana on pitkäjänteistä työtä, jossa lääkärin tärkein kumppani on iäkäs ihminen itse läheisineen.
  • Louhiala, Pekka; Puustinen, Raimo; Hemilä, Harri (Public Library of Science, 2013)
    Howick et al. have reported the findings of a survey that addressed the use of placebos among primary care practitioners in the United Kingdom. They adopted methodology similar to that used in previous studies performed in other countries; however, the use of this approach also means that they repeated the conceptual confusion of the previous surveys. Therefore the findings are not useful. ... The paper’s main finding “placebos are commonly used in UK primary care” is not correct. Only 0.9% of the responding general practitioners reported using pure placebos frequently. The frequency with which impure placebos are used is irrelevant because the concept is useless, as described above. Misleading a patient by administering inert substances without the explicit consent of the patient is unethical. The authors' proposal to “develop ethical and cost-effective placebos” is not possible because saving money by misleading patients is unethical. There is substantial conceptual confusion in the area of placebo and placebo-effect research, and the paper by Howick et al. does not help to reduce this confusion.
  • Louhiala, Pekka; Puustinen, Raimo; Hemilä, Harri (2013)
    Howick et al. have reported the findings of a survey that addressed the use of placebos among primary care practitioners in the United Kingdom. They adopted methodology similar to that used in previous studies performed in other countries; however, the use of this approach also means that they repeated the conceptual confusion of the previous surveys. Therefore the findings are not useful. ... The paper’s main finding “placebos are commonly used in UK primary care” is not correct. Only 0.9% of the responding general practitioners reported using pure placebos frequently. The frequency with which impure placebos are used is irrelevant because the concept is useless, as described above. Misleading a patient by administering inert substances without the explicit consent of the patient is unethical. The authors' proposal to “develop ethical and cost-effective placebos” is not possible because saving money by misleading patients is unethical. There is substantial conceptual confusion in the area of placebo and placebo-effect research, and the paper by Howick et al. does not help to reduce this confusion.
  • Kaila, Minna; Haapiainen, Reijo; Keistinen, Timo; Salomaa, Eva (2019)
    Erikoissairaanhoidon keskittämisen kipukohtien taustalla on ¬henkilöstön saatavuuteen, koulutukseen ja päivystysvalmiuteen sekä aluepolitiikkaan liittyviä argumentteja, todetaan erikois¬sairaanhoidon keskittämisen ja päivystyksen tilaa käsittelevässä tuoreessa raportissa
  • Mattila, Tiina; Buch Lund, Marika; Saarenheimo, Jaana; Mazur, Witold (2020)
    Perusterveydenhuollon ja keuhkolääkärin säännöllinen matalan kynnyksen yhteistyö on hyödyttänyt kaikkia Helsingissä.
  • Ahmajärvi, Kirsti; Isoherranen, Kirsi (2017)
    •Etiologian selvittäminen on kroonisen haavan onnistuneen hoidon edellytys. Mikäli etiologia jää epäselväksi perustutkimusten jälkeen, haavasta tulee ottaa koepala. •Jokaisen haavapotilaan kohdalla on arvioitava hoidon kiireellisyys. •Diabeetikon iskeeminen ja infektoitunut haava sekä akuutti alaraajaiskemia ovat päivystystilanteita. •Jos potilaalla on krooninen iskemiasta johtuva haava, hänet lähetetään kiireellisellä lähetteellä verisuoni¬kirurgian yksikköön. •Neuropaattinen jalkahaava vaatii kevennyshoitoa mahdollisimman nopeasti. •Laskimoperäisen alaraajahaavan tärkein hoito on kompressiohoito. Potilas lähetetään verisuonikirurgin kiireettömällä lähetteellä kajoavan hoidon arvioon, mikäli hän on liikuntakykyinen eikä merkittävän lihava. •Valtaosa painehaavoista on ehkäistävissä. Painehaavan synnyttyä tärkein hoito on ottaa haava-alueelta paine pois. •Hoitosuunnitelma selkeyttää haavapotilaan moniammatillista hoitamista.
  • Paananen, Markus; Winell, Klas; Kaila, Minna (2019)
    Perusterveydenhuollossa ei ole jääty tuleen makaamaan, vaikka uutisista voisi niin päätellä. Tämä näkyy Yleislääkäripäivien Kehittäjäyhteisökilpailuun lähetyistä hankkeista.
  • Pelkonen, Risto (2020)
    Jos tiedät miksi, tiedät miten. Siinä kaikki.
  • Wahlstedt, Henri; Rosenström, Tom; Stenberg, Jan-Henry; Saarni, Suoma (2020)
    JOHDANTO : Psykoterapia on keskeinen mielenterveyden häiriöiden hoitomuoto. Hoitoon pääsyn kestoa voidaan pitää yhtenä sen saatavuuden ja saavutettavuuden tärkeimmistä indikaattoreista. Aihetta koskeva tieto on kuitenkin hyvin puutteellista kotimaisten psykoterapiapalveluiden osalta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin HUS:n lyhyiden ostopalvelupsykoterapioiden odotusaikoja ja niihin liittyviä tekijöitä. MENETELMÄT : HUS Psykiatrian psykoterapian laaturekisterin aineistosta muodostettiin 819 potilaan aineisto. Analyyseissä käytettiin Kaplan-Meierin estimaattoria ja Coxin suhteellisen vaaran regressiomallia. TULOKSET : Mallin perusteella 20 % potilaista aloittaa psykoterapian noin kuukauden ja puolet noin kolmen kuukauden kuluessa lähetteestä. Perusterveydenhuollosta lähetetyt potilaat ja ne, joille on päädiagnoosin lisäksi kirjattu oheisdiagnoosi, pääsevät muita hitaammin hoitoon. PÄÄTELMÄT : Hoitoon pääsyä kolmen kuukauden kuluessa voidaan pitää kohtuullisena lyhyen ostopalvelupsykoterapian osalta. Vain noin puolet potilaista aloittaa hoidon tässä ajassa, mikä kertoo merkittävästä kehittämistarpeesta. Psykoterapiaan pääsyn seurantaa tulee kehittää valtakunnallisesti.
  • Penttilä, Matti; Huhtaniska, Sanna; Jääskeläinen, Erika; Granö, Niklas (2017)
  • Hirvensalo, Eero (2019)
    Tavoiteltaviin uusiin maakuntiin ei voida olettaa syntyvän sellaista viisautta tai säästöpotentiaalia, mitä ei jo voitaisi saavuttaa nykyisten sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon yksiköiden hallinnossa sekä kliinisen osaamisen johdossa.
  • Uusi-Mäkelä, Nina; Tuisku, Katinka; Puustinen, Niina; Kaltiala, Riittakerttu (2020)
    Uusi suositus sukupuolidysforian hoidosta annettiin kesällä. ¬Mitä perusterveydenhuollossa pitäisi huomioida ennen erityispoliklinikalle ohjaamista?
  • Granö, Niklas; Edlund, Virve; Nikula, Minna; Hintikka, Mari; Ranta, Klaus (2021)
    Lähtökohdat : Nuorisopsykiatrian konsultaatiotyöryhmä HYKS Varhain toimii perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdyspinnalla tukien perustasolla tapahtuvaa nuorten mielenterveystyötä. Toiminta on suunnattu 13–17-vuotiaille nuorille, jotka eivät ole nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaita ja joiden alkavan psyykkisen oireilun arvioimisessa ja hoidossa perusterveydenhuolto tarvitsee tukea. HUS Varhain -työtä toteuttaa pääkaupunkiseudun alueella kahdeksanhenkinen moniammatillinen tiimi. Menetelmät : Toimintaa tarkasteltiin seuraamalla vuoden 2017 aikana Varhain-toimenpidekoodeilla ¬raportoituja nuorten (n = 351) käyntitietoja. Tulokset : Tarkasteluajankohtana toteutui yhteensä 1 370 toimenpidettä, ja nuoren asioissa oltiin ¬yhteydessä konsultaatiotyöryhmään keskimäärin 3,9 kertaa. Seuranta-aikana konsultoiduista nuorista 108 (30,8 %) ohjattiin nuorisopsykiatriseen erikoissairaanhoitoon, ja 243 nuorta (69,2 %) jäi perustervey¬den¬huoltoon Varhain-työskentelyn jälkeen (p <0,001). Päätelmät : Tulosten valossa Varhain-työ toteutuu enimmäkseen konsultatiivisena verkostotyönä. Suurempi osa nuorista näyttäisi jäävän perustason hoitoon Varhain-intervention jälkeen kuin ohjautuvan erikoissairaanhoitoon.
  • Pennanen, Aino; Kaukonen, Maija (2020)
    Perusterveydenhuollossa ehkäistään, diagnosoidaan ja hoidetaan kansansairauksia. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on tukea potilasta elämäntapamuutoksissa, mutta monet potilaat tarvitsevat myös lääkehoitoa hoitotavoitteiden saavuttamiseksi. Lääkehoito valitaan yksilöllisesti huomioiden riskitekijät, sairauden vaikeusaste, ennuste, potilaan muut sairaudet, lääkitys ja lääkehoidon kustannukset. Järkevästi koostettu ja ajantasainen lääkelista on tehokkaan ja turvallisen hoidon edellytys. Lääkityksen aloitukseen, seurantaan ja potilaan hoitoon sitouttamiseen liittyy kuitenkin monenlaisia käytännön haasteita.