Browsing by Subject "Professional Competence"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Virtanen, Päivi; Niemi, Hannele M.; Nevgi, Anne (2017)
    The study identifies the relationships between active learning, student teachers’ self-regulated learning and professional competences. Further, the aim is to investigate how active learning promotes professional competences of student teachers with different self-regulation profiles. Responses from 422 student teachers to an electronic survey were analysed using statistical methods. It was found that the use of active learning methods, such as goal-oriented and intentional learning as well as autonomous and responsible group work, are strongly and positively related to the achievement of professional competences. To develop the best competences, student teachers need high learning motivation and excellent self-regulation strategies. The mean scores in professional competences of highly motivated student teachers with excellent self-regulated learning were significantly higher when their experiences of active learning increased. Moreover, student teachers with high motivation and moderate self-regulation also benefited significantly from the use of active learning methods.
  • Niemi-Murola, Leila; Olkkola, Klaus (2016)
  • Andersson, Ville; Parkkamäki, Stiina; Pohjanoksa-Mäntylä, Marika; Heikkilä, Juha (2019)
  • Martikainen, Mika H.; Liimatainen, Janne; Rellman, Johanna; Ryytty, Mervi; Savolainen, Terhi; Niemi-Murola, Leila (2019)
    Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen ydin on osaamisperustaisuus. Sekä koulutusväylät että seurantajärjestelmä rakennetaan sitä tukeviksi.
  • Kaila, Minna; Mäkelä, Marjukka; Heikkilä, Teppo (2021)
    • Lääkärin tutkintonimike, ammattinimike ja työnimike ovat juridisesti eri asioita. • Nimikkeitä on paljon, ja niiden epätarkka käyttö hämmentää varsinkin potilaita. • Erikoisalojen ja erityispätevyyksien kirjo laajenee. Työelämässä niiden rinnalle tuodaan osaamisen arviointia. • Nimikekäytäntöä on selkeytettävä ja rakenteita yhtenäistettävä. Tämä edellyttää keskustelua nimikkeiden merkityksestä ja osaamisesta, johon nimikkeet perustuvat.
  • Niemi-Murola, Leila; Leinonen, Veli-Matti; Lampela, Hanna; Svedström-Oristo, Anna-Liisa; Skants, Noora; Pyörälä, Eeva (2018)
    Lääkärikouluttajan erityispätevyyden saaneet kokevat hyötyneensä prosessista, vaikka pätevyyden tuoma arvostus ei näy työpaikalla. Teoreettisen pedagogisen koulutuksen saatavuus näyttää olevan pullonkaula.
  • Orte, Katri; Vainio, Paula; Mirtti, Tuomas; Taimen, Pekka; Arola, Johanna; Kallajoki, Markku (2021)
  • Niemi-Murola, Leena; Toivonen, Asta (2021)
    Erikoislääkärikoulutuksen uudistus aikaan perustuvasta osaamisperustaiseksi tuo työpaikoille uusia toimintamalleja. Erikoistuva lääkäri ottaa entistä suuremman vastuun omasta oppimisestaan ja sen dokumentoinnista. Hän pyytää säännöllisesti ohjaajiltaan arvioita oman osaamisensa kehittymisestä. Ohjaukseen osallistuvat terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat erikoistuvan lääkärin edistymistä suhteessa opetussuunnitelmaan sekä toimipaikan ja erikoistujan omiin osaamistavoitteisiin. Kouluttajalääkäri on uusi erikoissairaanhoidon toimija, joka huolehtii erikoistuvan lääkärin pääsystä sellaisiin työtehtäviin, jotka tukevat osaamisen karttumista. Lisäksi kouluttajalääkäri tukee muita ohjaukseen osallistuvia arviointien tekemisessä, huolehtii osaamisen kehittymistä tukevien palautekeskustelujen toteutumisesta sekä kokoaa puolivuosittaisen yhteenvedon erikoistujan edistymisestä koulutuksen vastuuhenkilölle. Erikoistujan, kouluttajalääkärin ja muiden ohjaajien välinen saumaton yhteistyö ja sujuva vuorovaikutus ovat osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen kulmakiviä.
  • Paavonen, Jorma; Meurman, Jukka (2019)
  • Toivonen, Asta; Peura, Anni; Helin-Salmivaara, Arja; Kaila, Minna (2018)
    Kouluttajalääkärien mukaan erikoistuvien lääkärien osaamisen ongelmat ovat harvinaisia. Sen sijaan ajankäytön hallinnassa ja yhteistyötaidoissa puutteita ilmenee useammin. Mahdolliset ongelmatilanteet on hyvä ottaa aktiivisesti puheeksi erikoistujan kanssa.
  • Helin-Salmivaara, Arja; Hietanen, Päivi (2021)
    Monesti kuulee kysyttävän, miten lääkäri jaksaa tehdä työtä, jossa on läsnä niin paljon kärsimystä. Miten kykenemme myötäelämään kuolevien potilaiden surua, kohtaamaan moniongelmaisen ihmisen toivottomuutta tai hoitoonsa pettyneiden vihaa. Totta on, että tunteet kuormittavat. Kysyjältä jää kuitenkin huomaamatta, että hoitaminen herättää myös paljon myönteisiä tunteita. Potilaat osoittavat kiitollisuutta ja arvostusta. Arvostetussa työssä saa kokea osaamista, onnistumista ja auttamisen iloa. Ammatin etuoikeus on oppia, mitä on olla ihminen. Kirjoitamme niistä työkaluista, joita käyttämällä tullaan hyväksi lääkäriksi. Käsittelemme myös lääkärissä herääviä tunteita ja niiden merkitystä työssä jaksamisen kannalta.
  • Mäkelä, Marjukka; Möller, Riitta; Stephens, Christopher; Croiset, Gerda; Telkkä, Joel; Haavisto, Ermo; Seppälä, Hannele; Mustonen, Kirsi; Huusko, Mira (2018)
    Lääketieteen peruskoulutus on arvioitu Suomessa ensi kertaa. Kansainvälisen arviointiryhmän tärkein ehdotus on, että suomalaisen lääkärin ydinosaaminen pitää määritellä selvästi. Opintojen rakenteen, oppimismenetelmien ja arvioinnin tulisi johtaa linjakkaasti tämän osaamisen hyvään hallintaan.