Browsing by Subject "Propaganda"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Koreneff, Atte (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielma on lyhyt tutkimus siitä, minkälaista oli Japanin ja Kiinan propaganda länsimaita vastaan vuosien 1890 ja 1953 välisenä aikana. Kiina ja Japani molemmat kehittyivät ja kasvoivat mainittuna aikana, mutta eri suuntiin. Kiina muuttui kommunistiseksi ja Japani muuttui militaariseksi. Propaganda on monimuotoinen ja alati muuttuva käsite, jossa ei ole vain yhtä määritelmää, vaan useampia, joista kaikki ovat oikein. Sotapropagandaa käsiteltäessä tulee muistaa, että lähes kaikki siihen liittyvät teokset ovat mustaa propagandaa. Vuosien 1890 ja 1953 välisenä aikana länsivallat kävivät neljä isoa sotaa Kiinaa tai Japania vastaan. Ensimmäisenä on Boksarisota, joka käytiin vuosina 1900-01. Sodan syyt ja seuraukset ovat länsivaltojen (ja Japanin) kasvaneesta vaikutusvallasta Kiinassa, josta kiinalaiset eivät pitäneet ollenkaan. Propaganda länsivaltoja vastaan alkoi jo aiemmin. Toinen sota on Japani-Venäjän sota vuosilta 1904-05. Sota oli Japanin osoitus vallasta ja Venäjän vallan vähentäminen kaikilla rintamilla. Propaganda on sodan aikaista ja on erityisesti Venäjän laivastoa vastaan. Kolmas sota on Toinen Maailmansota (Tyynellämerellä). Sota alkoi vuonna 1941 ja jatkui aina vuoteen 1945. Propaganda on sodan alusta, kun japanilaiset olivat voitokkaita. Neljäs ja viimeinen sota on Korean sota. Korean sotaa käytiin vuosina 1950-53, jossa Yhdysvaltain johtamat Yhdistyneen Kansakunnan armeijat kohtasivat Pohjois-Korea/Kiinalaiset. Propagandaa on kaikilta eri vaiheelta ja aspekteilta, mutta kiinalaisesta näkökulmasta. Tutkimus pyrkii vastaamaan kolmeen kysymykseen: Kuinka propaganda kuvaa sotaa, jota se seuraa? Kuinka Kiina ja Japani näkevät länsimaisen sivilisaation? Kuinka viholliskuvat kehittyivät kuudenkymmenen vuoden aikana? Teksti kirjoitettu niin ja näin, ajoittaisia hienoja hetkiä, vaikka niin itse sanonkin.
  • Kondakov, Alexander (ILGA-Europe, 2019)
    State Sponsored Homophobia
    The 135-FZ law banning “propaganda of non-traditional sexual relations” to minors is a censorship legislation that limits freedom of expression by making neutral and positive information about LGBTQ topics a misdemeanor subjected to penalties. The text of the law is clear, and the procedure of its implementation does not require an actual child to be harmed in any way. The legislation has a variety of other effects, beyond its implementation. One of the most important results of the spread of bigotry it generated is the growth of violence against queer populations in Russia. Since the law is in place, Russia is a less safe location for queer expressions than it has been before. Therefore, the law sends the country backwards on the line of progression to a more inclusive sexual citizenship.
  • Datsko, Oleh-Semen (Helsingin yliopisto, 2020)
    This Master's thesis examines the language manipulations used by Russian online media to create enemy images that are essential for justifying armed aggression. The study explores the issues emerging in the discourse on information warfare and mass-manipulation in the context of the conflict between Ukraine and the Russian Federation. The purpose of this research is to explore how and why Russian state-funded media used the rhetorics to influence the audience's attitudes towards Ukraine as a state and Ukrainians as a nation, and to evaluate if such manipulation can be recognized as propaganda. This study addresses the gap in current knowledge on a rhetorical angle of enemy creation in Russian online media. This research is the first to apply the theoretical concepts of enemy images and propaganda devices to the process model of framing research developed by Dietram A. Scheufele. This theoretical approach allowed to address the framing of enemy images by state propaganda. The empirical data of this research consists of sixteen online publications from two state-funded media organizations in Russia: international network RT and the information agency Rossiya Segodnia, which includes subsidiaries RIA Novosti and Sputnik. Rhetorical frame analysis was applied in this research. The in-depth critical nature allowed to identify the key elements and techniques of enmity framing in the analyzed publications. The findings of this study confirm the hypothesis that the Russian state-funded online media indeed do work as a body of state propaganda. As earlier research suggests, they did play a crucial role in the info-warfare campaigns preceding and during Russian military operations in Crimea and Donbas by manipulating and distorting information to frame Kremlin's agenda, creating and reinforcing enemy images, spreading disinformation and conspiracy theories that resonated with the state's position. This research contributes to the pool of investigations that expose a strong Kremlin's commitment to information warfare on many fronts. It confirms that the creation of enemy images is vital for the justification of military aggression. Lastly, it proves that even though modern state propaganda is a highly sophisticated, data-driven powerhouse, on a rhetorical level, it still uses the same techniques as 100 years ago.
  • Tikka, Kaisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Jatkosodassa 1941–1944 suomalaiset taistelivat saksalaisten aseveljinä Suomen itärajalla yhteistä vihollista vastaan, vaikkakin eri päämäärillä. Rintamalla kulki mukana myös eräs sotakirjeenvaihtaja Curt Strohmeyer, joka kirjoitti matkaltaan Suomen kansaa, maata ja sen sotilaita kuvailevan kirjan Mein finnisches Tagebuch, unter Suomis Bauern, Jäger und Soldaten, johon Strohmeyer on kirjoittanut värikkäästi kokemuksistaan niin sota- kuin kotirintamalla. Kyseinen teos on tämän Pro-gradu-tutkielman tutkimuskohteena. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten Curt Strohmeyerin teoksen Mein finnisches Tagebuch (1942) ihmis- ja luontokuva heijastaa Blut ja Boden- ideologiaa. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä määritetään kansallissosialistisen kirjallisuuden tyypilliset piirteet Uwe Ketelsenin ja Klaus Vondungin avulla. Tämän jälkeen esitellään kansallissosialistisen Saksan ideologista perustaa, joka tukeutuu muun muassa historioitsija Wolfgang Wippermanin tutkimukseen. Yllämainittujen lisäksi kuvataan propagandistisen kokemuskirjan (Erlebnisbuch) tuntomerkit perustuen Van linthoutin määritelmään. Lisäksi syvennytään Blut (maa) ja Boden (veri) käsitteeseen, sen alkuperään ja kehitykseen. Ideologian alkuperä ja kehitys- osa tukeutuu historioitsija Daniela Münkelin tutkimuksiin, kun taas Blut ja Boden-kirjallisuuden määrittelyssä merkittävimpänä lähteinä toimivat Ernst Loewyn, Uwe Ketelsenin, Peter Zimmermannin tutkimukset Natsi-Saksan kirjallisuudesta. Historiallisen viitekehyksen tarkoituksena on antaa holistinen kuva Suomen ja Saksan yhteistyöstä vuosien 1933–1941 välisenä aikana. Tärkeinä lähteinä maiden välistä kulttuuri yhteistyötä kuvattaessa toimivat Elina Melginin ja Risto Peltovuoren tutkimukset. Sota-ajan yhteistyö -osio tukeutuu eniten Markku Jokisipilän Aseveljiä vai liittolaisia? -tutkimukseen ja Thomas Röpstorffin näkemyksiin Suomen asemasta Saksan rinnalla talvi- ja jatkosodan aikana. Tutkimuksen pääosa alkaa kirjailija Curt Strohmeyerin ja hänen teoksensa esittelyllä. Tärkeänä lähteenä toimii hänen poikansa Arn Strohmeyrin kirjoittama teos Vaters Masken (2005). Analyysi on jaettu kahteen osioon: ihmisten ja luonnon havainnointiin. Metodi noudattaa sisällönanalyysin keinoja. Kumpikin osio on jaettu yläteemoihin, jotka olen valinnut teoksesta sen perusteella, että ne esiintyivät yleisimmin ja kuvaavat mielestäni vahviten Blut ja Boden-ideologiaa. Analyysissä tarkastellaan miten nämä teemat (muun muassa talonpoikaisuus, arjalaisuus, pellot, metsät) näyttäytyvät teoksessa ja miten niissä heijastuu Blut ja Boden- ideologia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Curt Strohmeyerin teoksen kuvaus suomalaisista ja itäkarjalaisista vastaa kansallissosialistista ihmiskuvaa. Hahmot ovat usein ahkeria, sankarillisia, vaaleita ja sinisilmäisiä sotilaita, tukinuittajia, metsureita tai maanviljelijöitä, joista jälkimmäiset nähdään yhteiskunnan kulmakivinä. Viittaukset rotuoppiin ovat yksiselitteisiä. Luonto kuvataan romanttisella ihannoidulla tavalla, ja sen katsotaan antavan vastauksen kaikkiin kysymyksiin ja tarpeisiin: luonnon äärellä asuvalta ei puutu mitään. Pellot ovat tarkoitettuja viljeltäviksi ja metsät huojuvat korkeita tukkipuita, jotka on valjastettava kansalaisten hyötykäyttöön. Kuvausten taakse voidaan nähdä verhoutuvan poliittisesti vaarallisia sanomia. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Blut ja Boden-ideologian ajatus uuden elintilan raivaamisesta idästä vahvemmalle germaaniselle rodulle näyttäytyy selkeästi Strohmeyerin Suomen kansaa ja maata kuvaavassa teoksessa.