Browsing by Subject "Psychotropic Drugs"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Koskentausta, Terhi (2018)
    Kehitysvammaisten lääkehoito noudattaa yleensä samoja linjauksia kuin yleisväestön. Valmisteen valinnassa ja haittavaikutusten arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon liitännäisvammat ja muut sairaudet. Kehitysvammainen tarvitsee yleensä tukea lääkehoidon toteuttamisessa.
  • Hiippala, Anita; Happonen, Juha-Matti (2021)
    • EKG:n tutkiminen ei ole tarpeen aloitettaessa psyykenlääkitystä lapselle tai nuorelle, jos sairaushistoria, statuslöydökset ja sukuanamneesi ovat normaalit. • Tarpeettomista EKG-tutkimuksista voi aiheutua potilaille ja perheille turhaa huolta, ja tarpeellisen hoidon aloitus saattaa viivästyä. • Jos käytetään samanaikaisesti useita psyykenlääkkeitä tai muita QT-aikaa pidentäviä lääkkeitä, EKG on hyvä tarkistaa. • Leikattu sydänvika tai perinnöllinen sydänlihas- tai rytmihäiriösairaus ei välttämättä ole esteenä ¬lääkityksille, mutta hoitavan kardiologin konsultaatio on aiheellinen.
  • Tervo, Timo; Kalsi, Juhani (2019)
  • Raivio, Kari (2017)
  • Talaslahti, Tiina; Vataja, Risto; Ginters, Milena; Koponen, Hannu (2019)
  • Helanti, Ida-Emilia (Helsingfors universitet, 2016)
    Mielenterveysongelmat ovat yleisiä ja vuosittain 700 000 suomalaista käyttää jotakin psyykenlääkettä. Suomessa lääkkeiden myyntiä seuraa Fimea ja korvattuja lääkeostoja Kansaneläkelaitos, mutta kokonaisuutta yhteen vetäviä julkaisuja on vain vähän. Tässä rekisteritutkimuksessa tarkastellaan neljän psyykenlääkeryhmän – psykoosilääkkeiden, neuroosilääkkeiden ja rauhoittavien aineiden, unilääkkeiden sekä masennuslääkkeiden – kulutuksessa tapahtuneita muutoksia 1996–2011. Kansaneläkelaitoksen reseptitiedoston ja Tilastokeskuksen tietoja yhdistämällä selvitetään kulutuksen jakautumista sukupuolen, iän ja sairaanhoitopiirin perusteella. Materiaalin analysointiin on käytetty R-ohjelmointikieltä hyödyntävää R-Studio-ohjelmaa. Tarkastelujakson aikana psykoosilääkkeiden kulutus kaksinkertaistui. Neuroosilääkkeiden ja rauhoittavien aineiden käytössä ei tapahtunut merkittävää muutosta. Unilääkkeiden käyttö lisääntyi vuoteen 2009 ja kääntyi sitten laskuun. Masennuslääkkeiden kulutusmäärä lähes nelinkertaistui, ja ne nousivat selvästi eniten käytetyiksi psyykenlääkkeiksi. Havaitut muutokset eivät selity muutoksilla psyykkisessä sairastavuudessa. Psyykenlääkkeiden kulutus oli runsainta keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Yli 70-vuotiaat käyttivät huomattavasti muita enemmän unilääkkeitä. Alueelliset erot psyykenlääkkeitä eniten ja vähiten käyttävien sairaanhoitopiirien välillä olivat noin kaksinkertaisia.
  • Järvinen, Teppo (2017)
  • Kettunen, Raimo; Suvisaari, Jaana; Tiihonen, Jari; Ruskoaho, Heikki; Huikuri, Heikki (2020)
    Monet masennus- ja psykoosilääkkeet pidentävät QT-aikaa ja voivat siten altistaa käyttäjänsä äkkikuolemalle. Näiden lääkkeiden aloitus edellyttää riskinarviointia ja jatkuva käyttö muun muassa EKG-seurantaa. Varsinkin klotsapiini voi aiheuttaa kardiomyopatian tai ennen sitä myokardiitin, jonka ilmetessä lääkitys kannattaa keskeyttää. Monet psykoosilääkkeet huonontavat kardiologista riskiprofiilia, sillä ne lisäävät painoa ja muuttavat glukoosi- ja lipidiaineenvaihduntaa. Psyykenlääkehoitoja aloitettaessa kannattaa tehdä kardiovaskulaarinen riskinarvio, ja heti, kun potilaan psyykkinen tila sen sallii, puuttua erityisesti tupakointiin ja painon lisääntymiseen elintapainterventiolla tai jopa lääkitystä muuttamalla. Psyykenlääkkeiden sekä sydän- ja verisuonitautilääkkeiden välillä esiintyy merkittäviä yhteisvaikutuksia. Eräät masennuslääkkeet voivat aiheuttaa vuotokomplikaatioita tukosta estävien lääkkeiden ja antikoagulanttien kanssa. Yhteisvaikutusriski on erityisen suuri monilääkityillä vanhuksilla.
  • Nurmi-Lüthje, Ilona; Lillsunde, Pirjo (2018)
    Päihteiden käyttö lisää tapaturmariskiä ja vammojen vakavuutta. Vaara kuolla päihtyneenä tapaturmassa on miehillä kuusinkertainen naisiin verrattuna. Alkoholin aiheuttama kuormitus päivystyksissä lisääntynee uuden alkoholilain vuoksi. Päivystysyksiköissä on hyödyllistä testata tapaturmapotilaan veren alkoholipitoisuus ja keskustella testin tuloksesta. Päihdeongelmien varhainen tunnistaminen sekä potilaan tukeminen ja hoitoonohjaus ovat tärkeitä haittojen ehkäisemiseksi.
  • Isometsä, Erkki (2017)