Browsing by Subject "Puijo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nieminen, Laura (Helsingfors universitet, 2010)
    Osallistavan suunnittelun määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Asukaskyselyt ovat yksi tapa osallistaa asukkaita, ja ne sopivat erityisesti suuren yleisön osallistamiseen. Internetissä toteutetut asukaskyselyt nopeuttaisivat ja helpottaisivat asukaskyselyiden tekemistä mm. siksi, että tieto voidaan tallentaa suoraan sähköiseen muotoon. Internetin käyttö asukaskyselyiden tekemisessä on kuitenkin uusi menetelmä, josta on vasta vähän tutkimustietoa. Ongelmallista Internet-kyselyissä on se, että kasvaneista käyttäjämääristä huolimatta kaikilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää Internetiä. Lisäksi Internet-kyselyn otos on yleensä valikoitunut ja otoskoon määritteleminen on hankalaa. Tutkielma toteutettiin osana Kuopion kaupungin Puijon alueen vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Tutkielman tavoitteena oli vertailla Internet-kyselyä postikyselyyn, jotta saataisiin selville, onko Internet-kysely kelvollinen osallistamismenetelmä. Lisäksi tavoitteena oli profiloida vastaajia mielipiteiden ja taustamuuttujien perusteella. Tutkielman aineistona oli Kuopiossa tammikuussa 2009 toteutetun, Puijon aluetta koskevan asukaskyselyn tulokset. Aineiston analysointiin käytettiin faktorianalyysia, klusterianalyysia, erotteluanalyysia ja korrespondenssianalyysia. Katoa tutkittiin ?2-testillä ja laskemalla ristitulosuhteet. Sekä Internet- että postikyselyn vastaajista muodostuivat Tyytymättömien, Tyytyväisten ja Luonnonsuojelijoiden vastaajaryhmät, joilla olivat melko samanlaiset mielipiteet ja taustamuuttujat molemmissa aineistoissa. Tyytymättömät olivat tyytymättömiä Puijon alueen nykytilaan eivätkä arvostaneet Puijoa. Myös Luonnonsuojelijat olivat tyytymättömiä Puijon alueen ja metsien nykyiseen hoitoon, mutta eivät kannattaneet metsänhoitoa. Tyytyväisten mielestä Puijon alueella kaikki on nyt kunnossa. Lisäksi postikyselyn aineistosta muodostui Kehittäjät-ryhmä ja Internet-kyselyn vastaajista Virkistäytyjät-ryhmä. Internet-kyselyssä 46–60-vuotiaat ja korkeakoulutetut olivat yliedustettuina, mutta kummallakaan kyselyllä ei saatu edustavaa otosta kuopiolaisista. Katoa oli paljon. Edes keskustelua herättänyt aihe ei riittänyt aktivoimaan kuopiolaisia vastaamaan kyselyyn ja tutkielmassa käytettyjen tutkimusmenetelmien kannalta kyselylomake oli puutteellinen. Tämän tutkielman tuloksista saatiin lopulta lähinnä suuntaviivoja Puijon suunnitelmaehdotuksille. Kunnissa tarvitaan uusia työkaluja osallistamiseen, ja tähän tarpeeseen Internet-kysely olisi kustannustehokas vastaus. Sen vuoksi Internet-kyselyä kannattaa edelleen tutkia ja kehittää. Internet-kyselyllä olisi mahdollista saada edustavampi otos, jos vastaajat valittaisiin satunnaisotannalla ja he saisivat salasanan kyselyyn. Myös kaikille avoimella kyselyllä voitaisiin kartoittaa mielipiteitä, kunhan tuloksia tulkittaisiin kriittisesti.
  • Heikkilä, Juuso (Helsingfors universitet, 2013)
    Due to urbanization the importance of forests surrounding cities and municipal centers has grown significantly among residents. Increased use of recreational forests has led to the state where decisionmakers have started to pay more and more attention to forest management goals and participatory methods. In many cases municipalities and cities have started to incorporate resident’s perspectives to management plans and planning processes have developed towards strategic planning. The aim of this study was to determine, how well the participation was incorporated to planning process and, were the planners able to include stakeholder’s perspectives into the Puijo’s management plan. The data for this study was collected with internet based survey from stakeholder and steering group members that participated to the planning. The data was analyzed with Q-method. Qualitative analysis based on Tuler and Webler’s (1999) normative principles of participation was also carried out to assess the planning process. According to Q-analysis respondents formed four different perspective groups that described the planning process and its outcomes The groups were as follows: group disappointed to possibilities to affect planning, cooperation skeptics, supporters of systematic planning and the plan of the silent majority. All the groups felt that the planning process did not improve cooperation between stakeholders. Also, the availability of information was generally considered as a weak part of the process. The practical arrangements and the opportunity to participate to planning were considered successful areas by all the perspective groups. The group’s perspectives varied the most with issues concerning the ability to affect planning and its outcomes. Puijo’s planning process was a good example of, how a number of different participation methods can be incorporated seamlessly into the planning process. Simple formula for successful planning process could not be determined because participatory methods and their scope must be arranged according to the planning problem and the influence of the parties involved. However, the results provided valuable information for planners developing and carrying out participatory planning. In future participation processes stakeholders should be made clear, what are their abilities to affect the outcomes because over optimistic expectations can easily lead to disappointment. Also, the objectives of the planning process should be paid more attention. Objectives should be shaped to more concrete form. This way intersecting objectives could be easily addressed before conflicts develop. The use of decision support methods should also be increased because they offer more transparent way to justify decisions to stakeholders.