Browsing by Subject "Quality of Life"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Salava, Alexander (2017)
  • Levola, Jonna; Aalto, Mauri (2019)
  • Rintala, Risto; Pakarinen, Mikko (2020)
    Anorektumin epämuodostumat ovat tavallisimpia suoliston synnynnäisiä epämuodostumia, jotka vaihtelevat peräaukon lievästä virhesijainnista vaikeisiin monianomalioihin. Niiden yleisyys Suomessa on 1/2 500 elävänä syntynyttä, ja 65 %:lla potilaista todetaan liitännäisanomalioita. Lievät anorektumin kehityshäiriöt hoidetaan ensisijaisesti laajentamalla tai yksinkertaisella anoplastialla, mutta vaikeimmissa epämuodostumissa potilaille joudutaan tekemään monimutkaisia rekonstruktioita avannesuojassa. Lievissä tapauksissa suolen toiminnallinen ennuste on erinomainen. Vaikeammissa tapauksissa merkittävälle osalle potilaista jää suolen pysyvä toimintahäiriö, johon voi liittyä virtsateiden ja sukuelinten toiminnallisia ongelmia sekä heikentynyt elämänlaatu. Potilaiden onnistunut hoito edellyttää asiantuntevaa seurantaa ja tukitoimia läpi koko lapsuusiän, ja niiden tulisi jatkua aikuislääketieteen piiriin siirtymisen jälkeenkin.
  • Orava, Heli (Helsingin yliopisto, 2019)
    CRPS:n, kuten muidenkin kroonisten kipuoireyhtymien, tiedetään huonontavan elämänlaatua. CRPS-potilailla esiintyy usein psyykkisiä oireita kuten masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Toisin kuin aiemmin on luultu, psyykkisten tekijöiden ei ole osoitettu olevan osallisina CRPS:n synnyssä, mutta ne saattavat kuitenkin fysiologisten mekanismien ja käyttäytymismallien kautta vaikuttaa potilaiden kokemiin oireisiin. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin 22 CRPS tyyppi I -potilaan elämänlaatua ja sen yhteyttä masentuneisuuteen, kivun hyväksymiseen sekä kipuun liittyviin pelko- ja ahdistusreaktioihin käyttäen 15D-elämänlaatumittaria sekä BDI-II, CPAQ ja PASS 20 -kyselyitä. 15D-mittarin perusteella CRPS-potilailla on tilastollisesti merkitsevästi huonontunut elämänlaatu verrattuna terveiden vertailuryhmään (p<0,01). Vaikeammat psykiatriset oireet vaikuttavat myös olevan yhteydessä huonompaan elämänlaatuun tutkituilta osin. Tulosten perusteella CRPS-potilaiden psyykkisten tekijöiden huomioiminen hoidossa voi olla tärkeää elämänlaadun kannalta.
  • Liimatta, Heini; Pitkälä, Kaisu (2020)
  • Liimatta, Jani; Utriainen, Pauliina; Voutilainen, Raimo; Jääskeläinen, Jarmo (2020)
  • Paavola, Mika; Malmivaara, Antti; Taimela, Simo; Kanto, Kari; Järvinen, Teppo L. N. (2017)
    Introduction: Arthroscopic subacromial decompression (ASD) is the most commonly performed surgical intervention for shoulder pain, yet evidence on its efficacy is limited. The rationale for the surgery rests on the tenet that symptom relief is achieved through decompression of the rotator cuff tendon passage. The primary objective of this superiority trial is to compare the efficacy of ASD versus diagnostic arthroscopy (DA) in patients with shoulder impingement syndrome (SIS), where DA differs only by the lack of subacromial decompression. A third group of supervised progressive exercise therapy (ET) will allow for pragmatic assessment of the relative benefits of surgical versus non-operative treatment strategies. Methods and Analysis: Finnish Subacromial Impingement Arthroscopy Controlled Trial is an ongoing multicentre, three-group randomised controlled study. We performed two-fold concealed allocation, first by randomising patients to surgical (ASD or DA) or conservative (ET) treatment in 2:1 ratio and then those allocated to surgery further to ASD or DA in 1:1 ratio. Our two primary outcomes are pain at rest and at arm activity, assessed using visual analogue scale (VAS). We will quantify the treatment effect as the difference between the groups in the change in the VAS scales with the associated 95% CI at 24 months. Our secondary outcomes are functional assessment (Constant score and Simple shoulder test), quality of life (15D and SF-36), patient satisfaction, proportions of responders and non-responders, reoperations/treatment conversions, all at 2 years post-randomisation, as well as adverse effects and complications. We recruited a total of 210 patients from three tertiary referral centres. We will conduct the primary analysis on the intention-to-treat basis. Ethics and Dissemination: The study was approved by the Institutional Review Board of the Pirkanmaa Hospital District and duly registered at ClinicalTrials.gov. The findings of this study will be disseminated widely through peer-reviewed publications and conference presentations. © 2017 Article author(s).
  • Rajala, Kaisa; Kaunisto, Jaana; Lauri, Helena; Hodgson, Ulla; Myllärniemi, Marjukka (2019)
  • Köhler, Harry F; Mattila, Ville M; Vuorinen, Ville; Rautava, Paivi (2018)
    Lähtökohdat Lääkärin huomion kohdistaminen sairauden tai vaivan merkitykseen potilaan elämässä ja arjessa näyttää tukevan potilaan kuntoutumista. Testasimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, miten lääkäreille opetettu kahden kysymyksen menetelmä vaikuttaa potilaiden reflektointiin ja voimaantumiseen vastaanotolla. Menetelmät Kuusi lääkäriä sai tunnin koulutuksen kahden kysymyksen menetelmän käyttöön. Selvitimme kyselyillä vastaanottotilanteiden vaikutuksia potilaisiin ennen lääkärien koulutusta ja sen jälkeen. Tulokset Lääkärien koulutuksen jälkeen potilaat esittivät enemmän elämäänsä ja arkeensa kohdistuvia pohdintoja ja voimaantumista ilmaisevia kommentteja kuin potilaat ennen lääkärien koulutusta. Päätelmät Lääkärien koulutus näytti lisäävän potilaiden pohdintaa vaivansa merkityksestä elämässään ja antavan heille voimaa ja itseluottamusta edistää kuntoutumistaan.
  • Huhtamäki, Iida; Kivipelto, Leena; Haanpää, Maija (2019)
  • Rauta, Virpi (2019)
    Potilaan ennuste ja elämänlaatu ovat kotidialyysihoidoissa vähintään yhtä hyvät ja useimmiten paremmat kuin keskusdialyysihoidoissa. Kotidialyysihoito voidaan suunnitella yksilölliseksi ja potilaan elämäntapaan sopivaksi. Kustannukset ovat pienemmät kuin keskushemodialyysin. Kullekin potilaalle parhaan hoitomuodon löytämiseksi on välttämätöntä, että tietoa vaihtoehdoista annetaan oikea-aikaisesti, riittävästi ja toistuvasti.
  • Vesikansa, Aino; Jokelainen, Jari; Mehtälä, Juha; Mutanen, Katja; Lundqvist, Annamari; Laatikainen, Tiina; Yli-Saukko-oja,; Saukkonen, Tero; Pietiläinen, Kirsi H. (2020)
    Lähtökohdat : Tämän poikkileikkaustutkimuksen tavoitteena oli selvittää lihavuuden yhteyksiä elämänlaatuun ja työkykyyn suomalaisessa aikuisväestössä. Menetelmät : Aineistoon kuului 4 956 FinTerveys 2017 -tutkimuksen terveystarkastukseen satunnaisesti valittua täysi-ikäistä henkilöä. Elämänlaatua eri painoindeksiryhmissä selvitettiin EUROHIS-QOL 8 -¬elämänlaatumittarilla. Koettua psyykkistä ja fyysistä työkykyä sekä työstä poissaolojen määrää kartoitettiin kyselylomakkeella. Tulokset : Ylipainoisten ja lihavien elämänlaatu oli merkitsevästi heikompi kuin normaalipainoisten. Lihavat kokivat fyysisen ja psyykkisen työkykynsä heikommaksi kuin normaalipainoiset ja heillä oli enemmän itse raportoituja poissaoloja työstä. Päätelmät : Lihavuus on yhteydessä yksilön kokemukseen terveydestä sekä hyvinvoinnista ja heikentää työkykyä. Lihavuuden tehokkaalla hoidolla voidaan liitännäissairauksien ehkäisyn lisäksi parantaa väestön työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua.
  • Kalso, Eija (2018)
    • Krooninen kipu on yleistä. Se heikentää elämänlaatua ja työkykyä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. • Taustalla on perimään, inflammaatioon ja aivojen plastisuuteen liittyviä sekä psykososiaalisia tekijöitä. • Kivun pitkittymistä voi estää puuttumalla varhain paikallisiin kiputiloihin. Akuutti kipu ja taustasairaudet tulee hoitaa tehokkaasti. • Tärkeää on myös poistaa psykososiaaliset paranemisen esteet. • Elintavat vaikuttavat kivun taustasairauksien syntyyn ja herkistävät kivulle. Terveellisiä elintapoja tulisi tukea lapsuudesta lähtien.
  • Appelqvist-Schmidlechner, Kaija; Tuisku, Katinka; Tamminen, Nina; Nordling, Esa; Solin, Pia (2016)
    Mielen­terveys on osa hyvin­vointia, ja posi­tii­vinen mielen­terveys on voima­vara, jol­la si­tä voi­daan edistää. Posi­tii­vista mielen­ter­veyttä voi­daan vah­vistaa toi­mimaan suo­jana sai­rauksia vas­taan, selviy­tymään nii­den kans­sa ja edis­tämään toipu­mista. Väes­tön ter­veyttä koske­vissa tutki­muk­sissa on keski­tytty pääa­siassa mielen­ter­veyden oi­reisiin, häi­riöihin ja sai­rauksiin. Sen si­jaan posi­tii­vinen ulot­tuvuus on jää­nyt vähem­mälle huo­miolle. Posi­tii­visen mielen­ter­veyden mittaa­misen vaikeu­tena on ol­lut kä­sitteen moni­muo­toisuus ja toi­saalta so­pivien mit­tarien puuttu­minen. Posi­tii­vista mielen­ter­veyttä voi­daan mi­tata esi­mer­kiksi suo­meksi käänne­tyllä Warwick-Edinburgh men­tal well-being scale (WEMWBS) -mit­ta­rilla.
  • Tarkkanen, Maija; Tyynelä-Korhonen, Kristiina; Jyrkkiö, Sirkku (2020)
  • Koivusalo, Antti; Pakarinen, Mikko (2019)
  • Hekkala, Anna-Mari (2021)
    Eteisvärinän taustalla on monia tekijöitä. Niihin vaikuttamalla voitaisiin lievittää rytmihäiriökohtauksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Monilla potilailla on puutteellinen käsitys sairaudestaan.
  • Hytönen, Maija; Hammarén-Malmi, Sari; Myller, Jyri; Mäkelä, Marjukka; Penttilä, Elina; Pessi, Timo; Puhakka, Tuomo; Raappana, Antti; Taulu, Rami; Toppila-Salmi, Sanna; Virkkula, Paula (2017)
  • Lindahl, Anna; Patja, Kristiina; Keski-Rahkonen, Anna (2019)
    Terveysvalmennus on näyttöön perustuva elintapainterventio, joka nostaa potilaan toimijaksi. Se tukee potilaan sitoutumista hoitoon ja myönteisiä elintapamuutoksia pitkäaikaissairauksissa. Lääkärille ja lääkäriksi opiskelevalle terveysvalmennus tarjoaa uusia työkaluja. Se voi parantaa potilas–lääkärisuhdetta ja lisätä terveydenhuollon tasa-arvoa.