Browsing by Subject "Radio- ja televisiotoimittajien liitto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Pitkäkoski, Marko (2001)
    Tämä tutkielma käsittelee suomalaista työtaistelua ja tutkielman tutkimuskohteena on Radio- ja televisiotoimittajien liiton eli RTTL:n vuonna 1972 Yleisradiossa toimeenpanema työtaistelu — niin sanottu Repo-lakko. Tutkielman tarkoitus on selvittää ja kuvata Repo-lakon taustoja, tapahtumia, ehdollistaneita tekijöitä ja olosuhteita, sosiaalisen toiminnan ehtoja ja sosiaalisen muutoksen mahdollisuutta toiminnan kautta. Tutkielma on kuvaus ristiriidasta ja ristiriidan kehittymisestä avoimeksi konfliktiksi eli tässä tapauksessa lakoksi. Lakot ja työtaistelut yleisemmin ovat merkittäviä sosiaalisen todellisuuden ilmentymiä, joissa työtaisteluosapuolet määrittelevät asemiaan suhteessa toisiinsa ja suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Näin Repo-lakkoon liittyvä tapahtumasarja kuvaa osaltaan 1960-luvun lopun ja 1970-luvun alun suomalaista yhteiskuntaa. Repo-lakossa tapahtumasarjana oli kyse kahden vastakkaisen sosiaalisen todellisuuden tulkinnan yhteentörmäyksestä. Suomalainen yhteiskunta eli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa voimakkaan demokratisoitumisen aikaa. Yleisradion toimittajien edustajana Radio- ja televisiotoimittajien liitto halusi osaltaan myös ottaa osaa yhteiskunnan demokratisoitumiskehitykseen. Tähän antoi mahdollisuuden älyllisesti aktivoivan informatiivisen ohjelmapolitiikan tulkinta, jonka mukaan yhteiskunnassa esiintyvien erilaisten mielipiteiden piti päästä esiin tasapuolisesti. Tämä informatiivinen ohjelmapolitiikka oli lupaus demokraattisemmasta ja tasa-arvoisemmasta työympäristöstä ja yhteiskunnasta. Yleisradion hallintoneuvosto halusi määritellä todellisuutta eri tavalla: tuloksena oli informatiivisen ohjelmapolitiikan normalisointi. Normalisoinnissa oli kyse parlamentaarisesta tasapuolisuudesta: erilaisia mielipiteitä tuli Yleisradion ohjelmistossa esiintyä siinä suhteessa kuin niitä esiintyi yhteiskunnassa. Informatiivinen ohjelmapolitiikka edusti RTTL:lle lupausta demokratiasta ja tasa-arvosta. Normalisointi oli murentamassa tätä lupausta. Ohjelmapolitiikan normalisointi oli poliittisen enemmistön tapa turvata vallitsevat valta-asemat. Kotimaisesta työtaistelututkimuksesta tämän tutkielman kannalta merkittävin tutkimus on Matti Savolan ”Lakko työelämän ristiriitana” vuodelta 1968. Tutkielman suomalaista työtaistelutilastoa käsittelevän osuuden kannalta tärkeä on Jukka Kohtasen ja Timo Kauppisen ”Työ-taistelut Suomessa vuosina 1971 - 1984” vuodelta 1989. Ralf Dahrendorfin ”Luokat ja luokkaristiriidat teollisessa yhteiskunnassa” vuodelta 1969 on tämän tutkielman kannalta huomattava perusteita luonut tutkimus yhteiskunnallisen konfliktin olemuksesta. Anthony Giddensin ”Yhteiskuntateorian keskeisiä ongelmia” vuodelta 1984 ja Christopher Lloydin ”The Structures of History” vuodelta 1995 ovat tutkielman peruslähteet yhteiskunnan rakenteiden, niiden toiminnan ja ihmisten toiminnan teorian kannalta. Radio- ja televisiotoimittajien liiton ja Yleisradion hallintoneuvoston arkistot toimivat tutkielman merkittävimpinä arkistolähteinä.