Browsing by Subject "Rawls, John"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2006)Millions of people in the world are affected by extreme poverty. Most of the citizens of the affluent western countries recognise that they have an obligation not to do harm to other people, no matter who they are, or whatever country they happen to live in. In addition, many people have a strong intuition that something should be done to help the people who are suffering in other countries, and that it would be just that everyone would have an adequate standard of living. The aim of this Master's thesis is to examine how the claim that justice should be realised on a global level could be justified. To do this, I will assess the arguments of Peter Singer, John Rawls, and Henry Shue, who base their theories on utilitarianism, contractarianism, and human rights respectively. Singer's argument is expressed in his article 'Famine, Affluence, and Morality' (1972). The basis of John Rawls's theory can be found in his A Theory of Justice (1971), and his later arguments concerning global justice in Law of Peoples (1999). However, expanding Rawls's theory on a global level is done by Charles Beitz and Thomas Pogge, whose arguments have been expressed in a selection of publications. Henry Shue elaborates his theory in his Basic Rights: Subsistence, Affluence, and U.S. Foreign Policy (1980). Even though these philosopher's have very different theoretical backgrounds and justifications for their arguments, their perspectives share the idea of universal humanity and equality between human beings. Thus it will become evident that the same outcome can be reached by very different routes. I will examine the theories, pick up their strong points and weaknesses, and evaluate whether their normative prescriptions could be realistically implemented. The aim is also to try to make the issue of global justice more understandable, clarify the important points, outline the framework of the discussion, and compare the different views taken on the subject. It will become clear that the theories are insufficient to give a justification for the question on global justice, as they face some insurmountable problems both on theoretical and practical level. Their incommensurability also makes it difficult to make comparisons to find out, which of them could be more useful or realisable. However, the theories have an important function, as they provide the framework, without which the conversation on the subject would be difficult, maybe even impossible. At the end of the thesis it will be suggested that perhaps the issue of global justice should be approached from a totally new perspective. The orthodox ways of thinking that have been taken for granted should thus be challenged. Whatever the case, the question and problems of global justice cannot be swept under the carpet, as they are something that become more urgent by day, effecting all human beings.
-
(2003)Tutkielmassani tarkastelen sosiaalinen liberalismin edustajan John Rawlsin ja kosmopoliittisen liberalismin välisiä normatiivisia näkemyseroja, jotka liittyvät yksilön ja yhteiskunnan eettisiin asemiin kansainvälisen oikeudenmukaisuuden alalla. Rawls korostaa sosiaaliselle liberalismille tyypillisellä tavalla enemmän yhteiskunnan eettistä asemaa. Kosmopoliittinen liberalismi korostaa puolestaan enemmän yksilön eettistä asemaa kansainvälisen oikeudenmukaisuuden alalla. Suuntaus arvosteleekin Rawlsin kansainvälistä oikeudenmukaisuutta käsittelevää teoriaa siitä, ettei se ole yksilön eettisen aseman kannalta riittävän liberalistisen. Tutkielmassani analysoin edellä mainittuja normatiivisia näkemyseroja ihmisoikeuskysymyksen ja kansainvälisen distributiivisen oikeudenmukaisuuden teeman kautta. Ihmisoikeuksien suhteen näkemyserot ilmenevät ihmisoikeuksien määrittelyssä sekä suhtautumisessa ihmisoikeusloukkauksia harjoittaviin yhteiskuntiin ja humanitääriseen interventioon. Kansainvälisen distributiivisen oikeudenmukaisuuden suhteen näkemyserot ilmenevät pohdittaessa, mitkä ovat yhteiskunnan poliittisen kulttuurin ja kansainvälisen talousjärjestelmän roolit yhteiskunnan moraalisessa menestyksessä. Lisäksi näkemyserot tulevat esiin tarkasteltaessa osapuolten käsityksiä kansainvälisen poliittisen yhteisön luonteesta sekä kansainvälisten suhteiden alkutilasta. Tutkielmani tärkein lähde on ”The Law of Peoples” -teos, jota pidetään Rawlsin päätyönä kansainvälisen oikeudenmukaisuuden alalla. Muita tärkeitä lähteitä ovat Rawlsin tuotantoa kritisoivien kosmopoliittisen liberalismin kannattajien julkaisut. Kyseiseen joukkoon kuuluvat Charles R. Beitz, Thomas Pogge, Allen Buchanan, Brian Barry sekä Andrew Kuper. Rawlsin ja kosmopoliittisen liberalismin välisistä normatiivisista näkemyseroista huolimatta Rawlsin myöhäistuotannosta on löydettävissä jonkinasteisia kosmopoliittiselle liberalismille tyypillisiä elementtejä. Varhaistuotannostaan poiketen Rawls näet sisällytti teoriaansa ”ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteen” sekä ”avustamisen velvollisuuden periaatteen”. Kyseiset periaatteet vahvistavat jossain määrin yksilön eettistä asemaa Rawlsin kansainvälistä oikeudenmukaisuutta käsittelevässä teoriassa. Kosmopoliittisen liberalismin mukaan kyseiset periaatteet eivät kuitenkaan ole riittäviä yksilön eettisen aseman kannalta. Tutkielmassani päädyn myös seuraaviin johtopäätöksiin. Kosmopoliittinen liberalismi korostaa ehkä liikaa kansainvälisen yhteisön merkitystä yksilön eettisen aseman turvaajana. Näin ollen suuntaus ei ehkä tule huomioineeksi riittävästi yhteiskunnan merkitystä kansainvälisen oikeudenmukaisuuden alalla. Rawls puolestaan korostaa liikaakin yhteiskunnan merkitystä. Siten Rawls tulee vähätelleeksi kansainvälisen yhteisön merkitystä kansainvälisen oikeudenmukaisuuden alalla. Näin tehdessään Rawls ehkä laiminlyö myös yksilön eettistä asemaa. Kaiken kaikkiaan kosmopoliittinen liberalismi näyttäisi mielestäni olevan moraalisesti kestävämpi teoria kansainvälisen yhteisön merkitystä korostavalla globalisaation aikakaudellamme.
-
Reparations for Slavery? : Justice through Global Redistribution or Methods of Dealing with the Past (2002)Tämä tutkielma käsittelee orjuutta esimerkkinä menneisyyden vääryydestä. Tutkimus tarkastelee kuinka kysymys nousi esiin kesällä 2001 YK:n rasisminvastaisessa kokouksessa (WCAR) Durbanissa, Etelä-Afrikassa. Orjuuden, orjakaupan ja kolonialismin perintö ja niiden vaikutukset melkein pilasivat koko konferenssin, kun Afrikan maat nostivat kysymyksen konferenssin agendalle. Maat vaativat anteeksipyyntöä ja korvauksia orjuudesta. Yhdysvalloille ja Euroopan kolonialistisen taustan omaaville maille asia oli vaikeasti käsiteltävä. WCAR –prosessi ja kokemukset kansallisista totuuskomissioista ja oikeudenkäynneistä ovat osoittaneet, että pelkästään taloudelliset tekijät eivät ole merkittäviä, vaan myös menneisyyden kysymyksillä on merkitystä ihmisille. Koska orjuudella ja menneisyyden kysymyksillä yleensä näyttäisi olevan vaikutuksia nykypäivänäkin, yritän tässä tutkielmassa vastata kysymyksiin, mitä on yritetty tehdä näiden vääryyksien, erityisesti orjuuden, sovittamiseksi ja mitä muita vaihtoehtoja voisi mahdollisesti olla käytettävissä näiden ongelmien ratkaisemissa. Lähestyn orjuutta menneisyydenhallinnan kontekstissa. Erityisesti kolmelta viime vuosikymmeneltä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka valtiot ihmisoikeusloukkausten jälkeen tai siirryttäessä demokraattisempaa hallintoon ovat pyrkineet käsittelemään vaikeaa menneisyyttään. Esittelen lyhyen yhteenvedon käytännön esimerkeistä ja tutkin eri menneisyydenhallinnan metodeja. Kaksi muita useammin käytettyä metodia otetaan tarkempaan käsittelyyn, oikeudenkäynnit ja tribunaalit sekä totuuskomissiot. Tästä näkökulmasta katson voisivatko tähän saakka kansallisessa käytössä olleet metodit ja käytännöt olla sovellettavissa myös kansainvälisellä tasolla. Osa työn tieteellisestä merkityksestä muodostuu kahden tähän asti melko erillisen diskurssin, menneisyydenhallinnan ja globaalin distributiivisen oikeudenmukaisuuden, yhdistämisestä. Teoreettisessa viitekehyksessä esittelen ehkä merkittävimmän teoksen distributiivisen oikeudenmukaisuuden alalta, John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteorian, ilmestynyt vuonna 1971. Distributiivinen oikeudenmukaisuus on nykyisten ja tulevaisuuden voimavarojen allokaatiota, mutta se ei huomioi historiaa ja muistia oikeudenmukaisuuden määrittelyssä. Tässä tämä tutkielma tuo uutta globaalin oikeudenmukaisuuden alalle. Tutkielmassa on käytetty sekä primaari- että sekundaariaineistoa. Rawlsin teoksen lisäksi merkittävimmän osan tutkielmassa käytettävästä aineistosta muodostaa Durbanissa hyväksytyt julistus ja toimintaohjelma. Keskeisiä teoksia menneisyydenhallinnan problematiikkaa selvitettäessä ovat olleet Nigel Biggarin toimittama Burying the Past, Martha Minow’n Between Vengeance and Forgiveness ja Elazar Barkanin erityisesti korvauksia käsittelevä The Guilt of Nations.
-
Reparations for Slavery? Justice through Global Redistribution or Methods of Dealing with the Past (2002)This thesis focuses on slavery as an example of a past injustice and how the issue came up in the World Conference against Racism in Durban (WCAR), South Africa, held 31 August – 7 September 2001. The legacies of slavery, slave trade and colonialism and their implications almost ruined the whole WCAR conference as African countries raised the issue of slavery on the agenda of the conference. They wanted an apology for slavery and reparations for it. Not surprisingly, the issue was a red cloth for the United States and Western European countries with colonial pasts. The WCAR process and also the experiences from the national truth commissions and trials in transitional situations have showed that not only economic factors but also the issues of the past are important to people. As slavery and past injustices in general do seem to have consequences even today, in this thesis I will try to answer to the questions what has been done in order to amend the past wrongs, especially for slavery, and what other alternatives there might be available in solving the problem that such issues have presented. I will look at the slavery in the context of dealing with the past. In the last three decades there are several examples of states which after abuses of human rights or transitions to a more democratic regime have dealt with their difficult past. I will present a short overview of the practices from the reality, and look into the different ways to deal with the past. Two methods are taken into closer examination, i.e. trials and tribunal and truth commissions. From this point of view I will examine whether the methods and proceedings applied so far in the domestic use may be appropriate also on the global scale. A part of the scientific significance of this work arises in the connection of two, at least so far quite separate discourses, namely the discourse of dealing with the past and the discourse on global (distributive) justice. In the theoretical framework I will examine probably the most important work in the field of distributive justice, namely John Rawls’ A Theory of Justice, published in 1971. Distributive justice is about allocation of present and future recourses, but pays no attention to history and memory in its definition of justice. This is where this thesis brings something new to the field of global justice.
