Browsing by Subject "Robert L. Spitzer"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Pohtola, Mia (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkimuksen kohteena on psyykkisten häiriöiden luokitteluun tarkoitetun yhdysvaltalaisen diagnostiikkamanuaali Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders:n kolmas painos (DSM-III). Vuonna 1980 julkaistu manuaali päätti symbolisesti psykoanalyyttisen valtakauden Yhdysvalloissa ja pyrki siirtämään tieteenalaa selkeästi osaksi muuta lääketiedettä aikana, jolloin tieteenala eli kriisikautta ulkoisten paineiden ja sisäisen sekasorron vuoksi. DSM-III:n työryhmän johtaja Robert L. Spitzerin johdolla annettiin kuva manuaalista, joka nojaisi psykoanalyysin pitkän valtakauden jälkeen empiiriseen tutkimusdataan ja biologispohjaisen tieteenteon perinteeseen. Tarkastelen tutkimuksessa tieteenalan reaktiota manuaalin tuomaan isoon ja aatteellisesti yksipuoliseen muutokseen kahden alan tunnetuimman kausijulkaisun avulla: The American Journal of Psychiatry ja The Archives of General Psychiatry. Kummassakin lehdessä keskityn vain Letters to the Editor –palstaan, joka voidaan nähdä kausijulkaisuissa eräänlaisena mielipiteiden keskustelukenttänä. Seuraamalla, taustoittamalla ja analysoimalla palstan kirjoituksia pystyn hahmottamaan kattavan kuvan 1980-luvun alun kriittisistä reaktioista. Tutkielma nojaa Letters to the Editor –palstan lisäksi runsaaseen alkuperäiskirjallisuuteen, joka koostuu pääasiassa artikkeleista tutkielman kahdesta päälehdestä. Metodinani on vertaileva kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä, ja etsin kirjoitusten tavoitteita lähiluvun tekstianalyysimenetelmiä hyödyntäen. Katson molempien lehtien Letters to the Editor –palstan avulla, mitkä manuaalia koskevat aiheet nousivat esiin. Kysyn alkuperäislähteiden valossa, miksi DSM-III herätti aikanaan keskustelua tiedeyhteisön sisällä ja mitä keskustelu mahdollisesti kertoo meille itse DSM-III manuaalin uudesta luonteesta. Palstan aikalaiskirjoitukset voivat näin raottaa meille arvokkaita näkökulmia DSM–manuaaleihin kohdistuvaan kokonaiskeskusteluun. Tutkimus osoittaa, ettei tiedeyhteisö ottanut manuaalia annettuna vaan suhtautui myös kriittisesti sen uudistuksiin. Lähdeaineistosta nousseiden kirjoitusten mukaan manuaalilla koettiin olevan poliittisia tavoitteita, manuaalin työstämismalli koettiin mielivaltaiseksi ja uuden manuaalin linjaukset herättivät huolta tieteenalan sisällä sen vaikutuksesta alan tieteellisyyteen. DSM-III näyttääkin olleen ennen kaikkea vastaus sen oman ajan haasteisiin ja sen taustalla vaikutti American Psychiatric Association:sta asti voimakas halu asemoida psykiatria muun lääketieteen viitekehykseen. Tutkielma nostaa esiin myös uuden kysymyksen DSM-III:n tieteenfilosofisesta taustasta ja psykiatrian tutkijakunnan kanssa muodostuneesta ristiriidasta koskien manuaalin tieteellisiä ihanteita.