Browsing by Subject "Ruanda"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Sivonen, Janne (2001)
    Tutkielma tarkastelee Ruandan konflikteja ja erityisesti vuoden 1994 kansanmurhaa, jossa noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua surmattiin muutamassa kuukaudessa. Tutkielman etsii syitä sille, miksi etnonationalistinen hutuvoima-liike onnistui mobilisoimaan merkittävän osan maan hutuväestöstä tutsien vastaisiin väkivaltaisuuksiin vuoden 1994 kansanmurhassa. Suuri osa Ruandan hutuista liittyi pienen eliitin suunnittelemaan tuhoamiskampanjaan etnonationalistisen propagandan lietsomina, vaikkeivät propagandan väittämät vastanneet suurimman osan sosiaalista todellisuutta. Aiheeseen pureudutaan Ruandan konfliktien historiallisen tarkastelun sekä teoreettisen analyysin avulla. Kun vuoden 1994 kansanmurhaa ja siihen johtaneita tapahtumia tarkastellaan valtakunnallisella tasolla, teoreettisena lähtökohtana on Paul Jamesin kansakunnan muodostumisen teoria. Jamesin mukaan kansakunta on abstrakti yhteisö, joka perustuu konkreettisessa elämänpiirissä koettuun sosiaaliseen integraatioon. Stanley J. Tambiahin etnisen väkivallan ritualisoitumista tarkastelevan teorian pohjalta esitetään, että Ruandassa keskeisin konkreetisen elämänpiirin abstraktia hutuyhteisöä luova tekijä on ollut väkivalta ja siihen liittyvät diskurssit. Kun kansanmurhaa analysoidaan ruohonjuuritasolla, väkivaltaan ryhtymisen motiivit osoittautuvat moninaisiksi: ihmiset liittyivät hutunationalismin nimissä tehtyihin väkivaltaisuuksiin omien lähtökohtiensa ja motiiviensa perusteella. Tambiahin ja Jamesin teorioiden soveltaminen Ruandaan osoittaa, miten monimutkaisessa vuorovaikutuksessa kansallisen tason makrokonflikti ja paikallisen tason pienemmät konfliktit voivat keskenään olla. Kun kasvokkaiskontakteihin perustuva sosiaalinen integraatio luo abstrakteja yhteisöjä, ruohonjuuritason tapahtumat voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta abstraktin yhteisön tasolla niille annetaan samankaltainen sisältö. Toisaalta konfliktin saamat merkitykset voivat kulkea ylhäältä alaspäin: ruohonjuuritason konfliktien taustalla olevat paikalliset motiivit puetaan tällöin sanoiksi makrotason etnisen konfliktin merkityssisältöjä käyttäen. Tutkielman tärkeimpiä aineistolähteitä ovat ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden kansainvälisten järjestöjen Ruandan kansanmurhaa käsittelevät tutkimusraportit, YK:n sotarikostuomioistuimen asiakirjat sekä Ruandasta kirjoitetut etnografiat ja historialliset analyysit.
  • Sandström, Sofie (2005)
    Avhandlingen behandlar Förenta Nationernas reaktion på våldtäkt som en del av folkmord i konflikterna i Rwanda och Bosnien på 1990-talet. Den huvudsakliga forskningsfrågan är om det skedde en förändring i hur man behandlar våldtäkt i konflikter inom den internationella politiken på 1990-talet. Våldtäkt har länge varit en marginell fråga inom den internationella politiken men våldtäkterna i Bosnien uppmärksammades och fördömdes kraftigt. Eftersom folkmordet i Rwanda ägde rum två år efter att våldtäkterna i Bosnien först fördömts kan en jämförelse mellan hur FN behandlade våldtäkt i de båda konflikterna belysa om en sann förändring ägt rum. Som perspektiv har jag valt att forska i våldtäkt som en del av folkmord. Folkmord är ett internationellt brott som kräver att andra länder och internationella organisationer reagerar. Hur våldtäkterna klassificeras har även direkta följder för offren. Studien använder sig av en radikalfeministisk definition av våldtäkt, baserad på Susan Brownmillers forskning. Avhandlingen inleds med en teoretisk del som behandlar teorierna kring våldtäkt som folkmordsbrott, det sexuella våldets historia samt folkmord. De huvudsakliga källorna för avhandlingen är de resolutioner och rapporter i vilka säkerhetsrådet, generalförsamlingen, människorättskommissionen och FNs generalsekreterare fördömde våldtäkterna under konflikten och i åren direkt efter konflikterna. För att placera FNs reaktion i en kontext innehåller mina exempelstudier även ett sammandrag över konflikterna och FNs reaktion till dem samt en kort redogörelse för hur våldtäkt användes som del av folkmord. För studien av Rwanda var organisationerna "African Rights" och "Human Rights Watch" studier viktiga källor. För studien av Bosnien var bland annat Alexandra Stiglmeyers, Steven Burgs och Paul Shoups forskning värdefulla. Slutligen jämförs FNs reaktioner och orsakerna till skillnaderna diskuteras. Jag diskuterar även hur uppmärksamheten som ägnades åt våldtäkterna i Bosnien förändrat den internationella politiken. Genom min forskning kom jag fram till att FN mer eller mindre totalt ignorerade våldtäkterna i Rwanda medan de uppmärksammade våldtäkterna i Bosnien. Trots detta kan man säga Bosnien påverkade en pågående process inom den internationella politiken där våldtäkt allt mer uppmärksammas eftersom flera organ i alla fall fördömde våldtäkterna i Rwanda. Orsakerna till att de Bosniska våldtäkterna uppmärksammades så mycket är flera, bland annat inverkar media och den politiska dynamiken inom FN.
  • Rantalainen, Susan (2003)
    Tutkimuksessa käsitellään humanitaarisen avun haasteita kylmän sodan jälkeisenä aikana. Varsinaisena tutkimuskohteena on Lääkärit ilman rajoja -järjestön suhde haasteisiin. Tutkimuksessa etsitään vastauksia kysymyksiin, mitä uusia ongelmia humanitaarinen apu on kohdannut kylmän sodan päättymisen jälkeisenä aikana ja miten MSF on pyrkinyt niihin vastaamaan. Kysytään myös onko, ja jos on niin miten, järjestön toimintatavat mahdollisesti muuttuneet uusien haasteiden ilmestymisen myötä. Jotta uudet haasteeet sekä mahdollinen muutos järjestön toimintatavoissa voitaisiin tunnistaa tutkimuksessa tarkastellaan jonkin verran myös järjestön haasteita ja toimintatapoja kylmän sodan aikana. Tutkimuksen lähtökohta liittyy siihen ajatukseen, että humanitaarinen apu on kohdannut 1990-luvun alusta lähtien yhä vaikeampia haasteita ja, että niiden seurauksena humanitaariset järjestöt ovat joutuneet mukauttamaan toimintatapojaan. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnassaan kohtaamia haasteita ja valitsemia toimintatapoja tarkastellaan Somalian, Ruandan ja Tshetshenian -projekteissa. Humanitaaristen järjestöjen vaikein haaste kylmän sodan jälkeisenä aikana on epävakaampi toimintaympäristö. Konfliktit ovat muuttaneet luonneettaan; ne ovat yhä useammin valtion sisäisiä ja humanitaarista oikeutta loukataan niissä yleisesti. Humanitaarisia järjestöjä kohtaan hyökätään yhä useammin. Järjestöjen välillä on myös yhteistoiminnan puutetta ja järjestöjen välillä on paljon eroja niiden noudattaman politiikan ja periaatteiden suhteen. 1990-luvulla ilmestyneet sotilaalllis-humanitaariset interventiot ovat asettaneet järjestöt myös uusien ongelmien eteen. Haasteista osa on uusia, mutta monet ovat olleet olemassa jo kylmän sodan aikana. Lääkärit ilman rajoja -järjestön toimintatavat ovat muuttuneet osittain niiden myötä. Uutuutena on mm. se, että järjestö vetoaa suoraan valtioihin, jotta ne pyrkisivät estämään humanitaarisen oikeuden loukkaukset poliittisin keinoin. Sotilaallis-humanitaaristen interventioiden suhteen järjestö arvioi, että tärkeintä on sotillaallisen ja humanitaarisen puolen pitäminen toisistaan erillään.Lääkärit ilman rajoja on myös laajentanut toimintaansa pitkäaikaisempiin projekteihin. Järjestön toimintavoissa on havaittavissa kuitenkin hyvin paljon vanhojen toimintapojen jatkuvuutta. Järjestön toiminnan tärkeänä osana on aina ollut tiedottaminen sekä julkisten kannanottojen ja protestien tekeminen. Järjestön mielestä se suojelee parhaiten autettavia ihmisiä, kun se tuo heitä kohtaan tehdyt rikokset julkisuuteen. Tämän vuoksi järjestö arvioi, että sen on mahdoton olla täysin puolueeton kaikissa tilanteissa, esimerkiksi vakavisssa ihmisoikeusloukkaus tilanteissa. Puolueettomuus edellyttäisi järjestön vaikenemista. Järjestö pitää riippumattomuuttaan puolueettomuutensa takeena. Riippumattomuutensa järjestö sanoo takaavansa rahoituspolitiikallaan, jossa painotetaan yksityisiltä tahoilta saatavaa rahoitusta ja pyritään pitämään julkinen rahoitus minimissään. Lähdeaineistona on tutkimuksessa käytetty Lääkärit ilman rajoja -järjestön projektiraportteja, vuosiraportteja, julkaisuja ja lehtiartikkeleita.