Browsing by Subject "Slovakia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Ulyanchenko, Olga (2010)
    Central and East European countries have faced a difficult process of transition since the dissolution of the Soviet bloc. Ten transition countries (Hungary, Poland, teh Czech Republic, Slovakia, Slovenia, Lithuania, Latvia, Estonia, Bulgaria and Romania have chosen to join the EU and have moulded their transition reforms to ensure the compliance of their legal and institutional framework with EU requirements. The high levels of FDI attracted by the candidate countries for EU membership had been attributed to rapid transition of the countries aiming to join the European Union and the fact that favourable evaluations by EU authorities of the progress made by the candidates had a large impact on improving investor confidence. The aim of this paper is to investigate the reform strategies of the Czech Republic and Slovakia undertaken when the countries were preparing for EU membership and the dynamics of FDI inflows into these economies. Subsequently a comparative analysis of FDI stocks in these countries is conducted. We find that both countries faced similar economic challenges in implementing structural and institutional reforms. In accordance with EU requirements the Czech Republic and Slovakia have perfected their legal and institutional framework, increased the authority of regulatory and supervisory bodies and focused on implementation of new or amended legislation. During the period of the analysis (1998 – 2007) the Czech Republic and Slovakia have attracted increasing amounts of FDI. Comparative analysis in terms of important determinants of FDI reveals further similar features: macroeconomic stability; an open and liberalised market; low labour costs compared to EU-15 and a similar breakdown of FDI inflows by investor country. Consequently, the fact that the Czech Republic received much larger volumes of net FDI inflows could be attributed to the difference in market size between the two states. This conclusion is consistent with previous empirical studies that list market size among the main determinants of FDI. However, when we look at FDI as a percentage of GDP the evidence is more mixed. In 2004 - 2007, Slovakia has surpassed the Czech Republic twice. Whether this tendency will persist remains to be seen. The analysis in this paper based on empirical data. However, the choice of the method, namely case studies and comparative analysis, means that the conclusions of this study are theoretical and remain to be further tested in quantitative models.
  • Laaksonen, Sanna (2007)
    Naton jäsenmaat ovat katsoneet velvollisuudekseen tukea demokratian edistämistä kylmän sodan jälkeen itsenäistyneissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Samaan aikaan nämä maat ovat osoittaneet halunsa olla mukana läntisen Euroopan järjestöjen, Naton sekä Euroopan unionin jäseniä. Demokratia on yksi Naton keskeisistä arvoista ja liittoumaa perustettaessa vuonna 1949 yhtenä argumenttina oli, että Nato olisi Atlantin ylittävä demokraattisten valtioiden kollektiivinen puolustusliitto. Demokratian edistäminen on ollut yksi Naton itälaajentumisen keskeisistä teemoista sekä argumenteista. Käytännössä tämä on ilmentynyt niin, että Nato on asettanut jäsenkandidaateilleen kriteerit, jotka täyttämällä ne on hyväksytty järjestöön mukaan. Nämä kriteerit ovat painottuneet poliittisiin ja taloudellisiin aspekteihin sotilaallisten sijaan. Kysymys ei kuitenkaan ole vain hyvästä tahdosta: taustalla näissä pyrkimyksissä näyttäisi olevan ajatus siitä, etteivät demokraattiset valtiot sodi tai aiheuta konflikteja toisiaan vastaan. Tämä ajatus puolestaan perustuu teorialle demokraattisesta rauhasta. Pro gradu -tutkielmani pohtii teoriaa demokraattisten valtioiden rauhanomaisuudesta yleensä ja liittää tämän keskusteluun Naton laajentumisesta itäiseen Eurooppaan. Tämän teoreettisen pohdinnan tueksi olen ottanut tarkasteluun Slovakian tien Naton jäsenmaaksi. Tutkielmani teoreettisessa osiossa on löydettävissä kaksi tasoa: yhtäältä on kysymys demokraattisen rauhan ja Naton välisestä yhteydestä ja toisaalta on kysymys Nato -jäsenyyden ja demokratian välisestä yhteydestä. Tutkielman käytännön osuus jakautuu myös kahteen osaan. Ensin tarkastellaan laajentumista yleisesti, ja tämän jälkeen keskitytään esimerkkitapaukseksi valittuun Slovakiaan. Tutkielmani johtopäätös on, että Nato on edistänyt laajentumisellaan demokratiaa Euroopassa ja tutkielmani tapauksessa Slovakiassa. Tätä perustellaan sillä, että kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato asetti jäsenkandidaateilleen kriteerit, jotka täyttämällä ne pääsivät liittouman jäseneksi. Jäseneksi ei kuitenkaan päässyt ilman, että oli demokraattinen valtio. Tästä johdettuan toive jäsenyydestä houkutti tekemään institutionaalisia reformeja. Slovakian tapauksessa tämä ilmeni kahdella tavalla: maa demokratisoitui yleisesti ja se hyväksyttiin osaksi demokraattisten valtioden yhteisöä. Toiseksi, demokratisoituminen ilmenee käytännon tasolla, joista esimerkkinä Unkarin kanssa sovittu rajakiista.
  • Turunen, Jaakko (2008)
    Kirjallisuudessa Slovakian poliittinen kehitys 1990-luvulla on herättänyt hämmennystä. Slovakiaa kuvataan Itä-Euroopan ongelmalapseksi tai poikkeustapaukseksi. Slovakian poikkeavuus on kuitenkin käytettyjen metodien synnyttämä harhakuva. Venäläisen kulttuurisemiotiikan ja Essexin koulukunnan jälki-strukturalistisen metodin avulla Slovakian 1990-luvun poliittisten tapahtumien alta paljastuvat tyypilliset demokraattiset kysymykset poliittisen yhteisön rajoista ja poliittisen toimijan legitiimiydestä. Johdannon jälkeisessä toisessa luvussa käydään läpi Slovakian merkittävimmät hämmennystä aiheuttaneet poliittiset tapahtumat 1990-luvulla. Kriittinen analyysi aikaisemmista teorioista kolmannessa luvussa osoittaa niiden sidonnaisuuden vallitseviin käsityksiin toiminnan rationaalisuudesta. Tämän takia tapahtumien merkitykset ovat saaneet vääriä painotuksia teorioissa. Neljännessä luvussa perehdytään Essexin koulukunnan jälki-strukturalistiseen teoriaan ja metodiin sekä venäläisen kulttuurisemiotiikan käsitteisiin kulttuurisesta kielestä, tekstistä, keskustasta ja periferiasta. Essexin koulukunnan diskurssianalyyttinen metodi yhdistetään venäläisen kulttuurisemiotiikan käsitteisiin kulttuurisesta keskustasta ja periferiasta. Tämä teoreettinen ja metodologinen apparaatti mahdollistaa viidennessä luvussa 1990-luvulla tehtyjen kielilakien ja niihin liittyvien parlamenttikeskustelujen analyysin. Tätä analyysia alustaa venäläisen kulttuurisemiotiikan teoria kulttuurin keskustan ja periferian välisestä dynamiikasta. Slovakiassa vallitsevana, keskustan kulttuurisena tekstinä toimii kansallisromanttinen kulttuurinen teksti, joka strukturoi myös nykypäivän poliittista keskustelua. Kansallisromanttisen tekstin mukaan Slovakian kansa on ensisijainen poliittinen toimija ja valtio sen edustaja. Perifeerisenä ja fragmentaarisena vastatekstinä toimii kosmopoliittis-universalistinen teksti, joka painottaa poliittisen vallan antamista yksilöille valtion kustannuksella. Analyysista paljastuu kansallisromanttisen tekstin vaikutus vuosien 1990 ja 1995 kielilakien ja niistä käytyjen keskusteluiden maailmankuvissa. Vuoden 1999 vähemmistökielilaki on muodoltaan kosmopoliittis-universalistisen tekstin mukainen, mutta parlamenttikeskustelussa nähdään tämän perifeerisen tekstin heikkous keskustan tekstin suhteen.
  • Soini, Maija (2012)
    Tutkimuksessa tarkastellaan kokemuksia hyvinvointivaltion seurauksia Puolassa, Slovakiassa, Tšekissä ja Unkarissa eli Visegrád-maissa. Tutkimus paikantuu hyvinvointivaltion kannatusperustan tutkimukseen. Koettuja seurauksia tarkastellaan moraalisten, taloudellisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien kautta. Olettamuksena on, että erilaiset yksilölliset intresseihin ja ideologioihin liittyvät tekijät selittävät kokemuksia. Visegrád-maissa hyvinvointivaltioiden juuret ovat bismarckilaisessa sosiaalivakuutuksessa ja reaalisosialismin perinnössä. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen maiden sosiaalipoliittiset reformit ovat tuottaneet erilaisia poikkeustilassa olevien hyvinvointivaltioiden ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin. Tämän kehityksen pohjalta tarkastellaan maittain mahdollisia yhteneväisyyksiä ja eroja koetuissa seurauksissa. Aineistona tutkimuksessa on European Social Survey (ESS) tutkimusaineisto vuodelta 2008. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineiston analyysissä käytetään kuvailevia menetelmiä, faktorianalyysiä sekä lineaarista regressioanalyysiä. Hyvinvointivaltion kannatusperustan osalta tutkimuksessa ei ole olennaista se, millaisia hyvinvointivaltion todelliset moraaliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset ovat, vaan se, millaisina ihmiset kokevat nämä seuraukset. Mikäli ihmiset arvioivat hyvinvointivaltion aiheuttavan vain negatiivisia seurauksia yhteiskunnalle, on mahdollista, että hyvinvointivaltion saama kannatus ja ihmisten osoittama luottamus järjestelmää kohtaan heikkenee. Tulosten perusteella koetut negatiiviset moraaliset ja taloudelliset seuraukset ovat kaikissa Visegrád-maissa koettuja positiivisia sosiaalisia seurauksia yleisempiä. Unkarin kohdalla ihmisten kokemat seuraukset ovat erityisen negatiivisia. Puolan,Slovakian ja Tšekin osalta kokemukset ovat lähempänä toisiaan ja myönteisemmät kokemukset ovat hieman yleisempiä. Seurausten taustalla vaikuttavia seikkoja mittaavat intressit eli vastaajan ikä, sukupuoli, koulutusaste ja koettu subjektiivinen tulotaso selittävät heikosti koettuja seurauksia. Selitysvoimaisempia ovat ideologiset tekijät eli miten vastaaja on sijoittanut itsensä vasemmisto-oikeisto -akselille, miten egalitaariset hänen arvonsa yleisesti ovat, kuinka paljon hän odottaa julkisen vallan vastuuta hyvinvoinnin takaamisesta sekä miten vastaaja suhtautuu työttömiin. Kokemuspohjainen hyvinvointivaltion kannatusperusta on näissä maissa hatara, mutta hyvinvointivaltion taustalla olevia arvoja kannatetaan.
  • Lyytimäki, Jari; Rinne, Janne; Kautto, Petrus; Assmuth, Timo (Finnish Environment Institute, 2011)
    The Finnish Environment 4/2011
    This report examines the use and influence of sustainable development indicators. The focus is on the role of indicators in assessing national and EU-level sustainable development strategies. The use of indicators is assessed through three country studies in Finland, Malta and Slovakia, all of which have developed such indicators and strategies during the past decade. The use is explored through document analysis and interviews of developers, regulators and other civil servants and other expected end-users.  Attention is given to the characteristics and relevance of the indicators and to the motivation to use indicators. Based on the results the methods used to produce, disseminate and communicate the indicators are discussed. Barriers to their use and potential ways to increase and improve the use are investigated. Finally, conclusions are formulated in order to enhance and enrich the use of indicators.
  • Ahlfors, Mikael (2002)
    Tutkimus käsittelee ympäristöongelmien vaikutuksia Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin turvallisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää ympäristöongelmien liittyminen alueen turvallisuuteen ja tutkia erityistapauksena Slovakian ja Unkarin patohanketta ympäristökonfliktina. Aihetta on lähestytty laajan turvallisuuden käsitteen määrittelyn tutkimisen pohjalta, sekä analysoimalla ympäristön hallinnan malleja alueen maiden ympäristöpolitiikassa. Laajan turvallisuuden käsite kattaa realistista ja uusrealistista turvallisuuskäsitettä laajemman yhteiskunnallisen turvallisuusnäkemyksen sen kattaessa myös sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöuhat. Tutkimuksessa yksi oleellisimmistä käytetyistä käsitteistä on laajan turvallisuuden käsitteeseen sisältyvä ympäristöturvallisuuden käsite. Tutkittavaa ympäristökonfliktia lähestytään lisäksi määrittelemällä Gabcikovo-Nagymaros patohankeeseen liittyvää alueellista ympäristöniukkuutta. Tutkimuksessa havaitaan Puolan, Slovakian, Tsekin ja Unkarin ympärisönhallinnan olevan voimakkaasti riippuvainen valtioiden taloudellisesta kehityksestä. Alueen vaikeat ympäristöongelmat toimivat symbolisena lähtökohtana poliittisen järjestelmän muutoksessa 1990-luvun taitteessa ja jo aikaisemminkin. Ympäristöongelmat eivät kuitenkaan nykyään ole saavuttaneet vastaavanlaista painoarvoa alueen demokratisoituvassa poliittisessa toiminnassa; taloudellisen hyödyn tavoittelun nimissä otetaan tietoisia riskejä ympäristön kustannuksella luottaen pitkälti rationalistiseen näkemykseen ympäristönhallinnasta. Demokratian kehittyminen on kuitenkin osittain jo näkyvissä ympäristönhallinnassa, vaikka edistys on varsin hidasta muun muassa edellä mainitusta syystä johtuen. Tutkittavan ympäristökonfliktin havaitaan olevan lievä johtuen ympäristöniukkuuden vähäisyydestä ja hallinnon käytännöistä. Euroopan unionin vaikutus unionin jäsenyyden hakijamaihin on myös ollut merkittävä vähentäen konfliktin eskaloitumisen mahdollisuutta. Kuitenkin konfliktin ratkaiseminen on ollut vaikeaa johtuen valtioiden eriävistä taloudellisista eduista hankkeen suhteen, sekä hankkeen toteuttamisen taustasta, mikä nojasi Neuvostoliiton etuihin alueella. Toteutetut ympäristövaikutusten arvioinnit eivät myöskään ole ratkaiseet kiistaa, joka on viety Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi Euroopan unionin taustavaikutuksella. Tuomioistuimen päätös ei tuonut lopullista ratkaisua kiistaan, vaan jätti valtioille mahdollisuuden sopia kiistan ratkaisusta. Unkari on kuitenkin esittänyt asian viemistä toiseen kertaan tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tutkimuksen aineistona on käytetty pääosin maiden ympäristön tilaa kuvaavia tutkimuksia, sekä alueen ympäristöturvallisuuteen ja laajan turvallisuuskäsitteen analysointiin liittyvää teoreettista tutkimusta. Ympäristökonfliktia analysoidaan pääasiassa Thomas Homer-Dixonin ympäristöniukkuuden käsitteen pohjalta. Ulrich Beckin teoria riskiyhteiskunnasta nivoutuu tutkimuksessa tutkittavien Itä-Euroopan maiden yhteiskunnalliseen tilanteeseen laajemmin.