Browsing by Subject "Social Support"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Laukkala, Tanja; Jylhä, Pekka; Isometsä, Erkki; Koponen, Hannu; Marttunen, Mauri; Wahlbeck, Kristian; Laajasalo, Taina; Vuorio, Alpo; Pirkola, Sami (2020)
    • Suomi on kansainvälisesti verrattuna suurten itsemurhalukujen maa, vaikka viime vuosikymmeninä ¬kuolemat ovat pääsääntöisesti vähentyneet. • Itsetuhoinen käyttäytyminen liittyy useimmiten psykiatriseen sairauteen tai päihdeongelmiin. • Itsemurhayrityksen jälkeen keskeisiä ovat strukturoitu psykiatrinen arvio, turvasuunnitelman tekeminen ja aktiivinen perussairauksien hoito. • Lääkärin lakisääteiset velvoitteet ja läheisten tilanne tulee huomioida. • Psykososiaalisia, muuhun hoitoon liitettäviä lyhyitä erillisinterventioita tutkitaan aktiivisesti.
  • Wartiovaara, Anu (2017)
  • Eskelinen, Saana; Niemi, Maija; Niemelä, Solja; Vasankari, Tuula (2020)
  • Kalso, Eija (2018)
    • Krooninen kipu on yleistä. Se heikentää elämänlaatua ja työkykyä ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. • Taustalla on perimään, inflammaatioon ja aivojen plastisuuteen liittyviä sekä psykososiaalisia tekijöitä. • Kivun pitkittymistä voi estää puuttumalla varhain paikallisiin kiputiloihin. Akuutti kipu ja taustasairaudet tulee hoitaa tehokkaasti. • Tärkeää on myös poistaa psykososiaaliset paranemisen esteet. • Elintavat vaikuttavat kivun taustasairauksien syntyyn ja herkistävät kivulle. Terveellisiä elintapoja tulisi tukea lapsuudesta lähtien.
  • Heiskala, Hannu (2020)
    • Lapsen kehitykseen vaikuttavat geneettiset, epigeneettiset ja ympäristötekijät. • Lapsi kehittyy parhaimpaansa, kun hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa vastataan. Keskeistä on tukeva ja ennustettava huoltajasuhde sekä stimuloiva oppimisympäristö. • Kasvuympäristön ollessa kehitykselle suotuisa terapiainterventioilla voidaan edistää haluttuja spesifisiä taitoja. Interventioilla ei kuitenkaan voida muuttaa kokonaiskehitystä. • Lasten ja perheiden palveluiden osaamis- ja tukikeskukset voisivat arvioida eri interventioiden hyötyjä ja muutenkin tukea perustason moniammatillista työtä.
  • Pitkälä, Kaisu; Finne-Soveri, Harriet; Immonen, Susanna; Lehti, Tuuli; Tiilikainen, Ida; Vesterinen, Teppo; Saarinen, Esa (2018)
    Helsingin lääketieteellisen perusopetuksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin kotihoidon ensimmäinen yhteinen valinnainen kurssi oli rohkaiseva alku uudenlaiselle tiimioppimiselle, joka voi tuottaa hyvää myös -palvelujärjestelmälle ja potilaille. Kurssilaiset oppivat muiden ammattilaisten arvostusta ja ¬potilaslähtöisyyttä.
  • Partanen, Jenna; Keski-Rahkonen, Anna (2021)
    Nuori urheilija tasapainoilee opintojen ja urheilun välillä. Stressi, suorituspaineet, paine erikoistua varhain yhteen lajiin, loukkaantumiset ja epäonnistumiset voivat uhata nuoren urheilijan henkistä hyvinvointia, mikä voi pahimmillaan johtaa uupumiseen ja masennukseen. Suhteellinen energiavaje, syömishäiriöt ja väkivalta ovat urheilijan hyvinvoinnin uhkia. Lääkäri voi auttaa ongelmien tunnistamisessa ja selvittelyssä. Vanhemmilla, valmentajilla ja urheilujärjestelmällä on tärkeä tehtävä nuoren urheilijan henkisen ¬hyvinvoinnin tukijoina.
  • Lehto, Juho T.; Hökkä, Minna; Lamminmäki, Annamarja; Rahko, Eeva; Saarto, Tiina; Hirvonen, Outi (2020)
    Lähtökohdat : Palliatiivinen lääketiede on lääkärin ydinosaamista, mutta alan professuuri ja opetussuunnitelma ovat vain Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Menetelmät : Lukuvuonna 2018–2019 kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa kysyttiin kysely¬lomakkeella valmistuvien kandidaattien näkemyksiä palliatiivisen lääketieteen opetuksesta. Tulokset : Vastaajista (n = 502) lähes kaikki (98 %) pitivät palliatiivisen lääketieteen opetusta hyödyllisenä. Opetus oli kattanut parhaiten kivun hoidon, heikoimmin psyykkiset oireet ja psykososiaalisen tuen. Lisäopetusta olisi kaivattu eniten hoitolinjauksista ja psykososiaalisista seikoista. Tampereen ja Helsingin yliopistojen vastaajat kokivat opetuksen kattaneen paremmin lähes kaikki osa-alueet verrattuna muiden yliopistojen vastaajiin. Helsingin ja Tampereen opiskelijoista 80–90 % kertoi kohdanneensa saattohoitopotilaan opetuksessa, kun muista näin arvioi noin kolmannes. Avoimissa vastauksissa korostui tarve opetukseen ennen ensimmäisiä lääkärin työtehtäviä. Päätelmät : Kokemukset palliatiivisen lääketieteen opetuksesta vaihtelivat yliopistojen välillä. Valtakunnallisen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelman käyttöönotto on tarpeen.
  • Mattson, Johanna; Auvinen, Päivi; Bärlund, Maarit; Jukkola-Vuorinen, Arja (2016)
  • Korjamo, Riina (2020)
    - Seksuaalirikosten uhrien tutkimukset keskittyvät yliopistosairaaloiden yhteydessä toimiviin Seri-tukikeskuksiin ja pienempiin ”satelliittikeskuksiin” keskussairaaloissa. - Seri-tukikeskuksessa seksuaaliväkivallan uhri saa tarvitsemansa oikeuslääketieteellisen tutkimuksen, lääketieteellisen hoidon ja psykososiaalisen tuen samasta paikasta riippumatta siitä, onko hän tehnyt rikosilmoituksen. - Oikeuslääketieteellinen tutkimus näytteenottoineen voidaan tehdä seitsemän vuorokauden ajan tapahtuman jälkeen, mutta parhaat näytteet saadaan kolmen vuorokauden kuluessa.
  • Hekkala, Anna-Mari (2021)
    Eteisvärinän taustalla on monia tekijöitä. Niihin vaikuttamalla voitaisiin lievittää rytmihäiriökohtauksia ja parantaa potilaiden elämänlaatua. Monilla potilailla on puutteellinen käsitys sairaudestaan.