Browsing by Subject "Specialization"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Niemi-Murola, Leila; Olkkola, Klaus (2016)
  • Martikainen, Mika H.; Niemi-Murola, Leila (2019)
    Erikoislääkärikoulutuksen koejakson rakenne, tarkoitus ja toteuttamistapa ovat edelleen monelle koulutukseen hakevalle lääkärille ja erikoistujien arviointiin osallistuvalle erikoislääkärille epäselviä.
  • Furu, Heidi; Koivisto, Heli; Parviainen, Heli; Rytkönen, Marianne; Selänne, Lena; Seppänen, Soile; Toivonen, Asta (2019)
    Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto kokoaa yhteen alan erikoislääkärikoulutuksen viidessä yliopistossa. Erikoistuvat lääkärit ja kouluttajat ovat tyytyväisiä virtuaali¬yliopistoon ja toivovat, että koulutuksia järjestettäisiin sekä etänä verkossa että lähikoulutuksena paikan päällä.
  • Martikainen, Mika H.; Liimatainen, Janne; Rellman, Johanna; Ryytty, Mervi; Savolainen, Terhi; Niemi-Murola, Leila (2019)
    Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen ydin on osaamisperustaisuus. Sekä koulutusväylät että seurantajärjestelmä rakennetaan sitä tukeviksi.
  • Kemppainen, Aleksi; Helin-Salmivaara, Arja; Kaila, Minna (2018)
    Erikoistujan osaaminen ja kehitystarpeet tunnistetaan vain, jos arviointi ja palautekeskustelut sen pohjalta ovat järjestelmällistä toimintaa. Ohjaajalääkäreiltä on edellytettävä riittävää pedagogista osaamista siihen.
  • Sallinen, Ville; Salminen, Pauliina (2019)
  • Hetemäki, Iivo (2020)
    Voiko työskentelyä, joka tapahtuu ilman oppimistavoitteita sekä -suunnitelmaa ja pahimmillaan myös ilman ohjausta, kutsua koulutukseksi vain sillä perusteella, että se tapahtuu sairaalan seinien sisällä?
  • Mattila, Pyry; Parmanne, Piitu; Rellman, Johanna; Kulmala, Petri; Heikkilä, Teppo; Sumanen, Markku; Kortekangas-Savolainen, Outi; Kaila, Minna; Heistaro, Sami; Halila, Hannu (2020)
    Lähtökohdat Lääkäri 2018 -tutkimus kartoittaa suomalaisten lääkärien koulutusta, arvoja, ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmia. Tässä artikkelissa keskitymme erikoistumiskoulutuksen kysymyksiin ja kuvaamme tutkimusaineiston. Menetelmät Perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, jotka olivat antaneet luvan henkilötietojen luovuttamiselle (n = 23 131). Otokseen valittiin Suomen Lääkäriliiton rekisteristä parillisina päivinä syntyneet lääkärit (n = 11 336). Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä ja paperilomakkeella. Vastausosuus oli 46 %. Tulokset Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttaneet tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuus sekä alan monipuolisuus. Mahdollisuudella tutkimustyöhön tai yksityissektorilla toimimiseen ei ollut merkittävää vaikutusta. Vastanneista 72 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa. Päätelmät Aineisto antaa kattavan kuvan lääkärien taustatiedoista, näkemyksistä ja lääkärikoulutuksen kehitystarpeista vuonna 2018. Erikoisalavalintoihin vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, ja lääkärit ovat yleisesti tyytyväisiä valintaansa.
  • Niemi-Murola, Leila; Leinonen, Veli-Matti; Lampela, Hanna; Svedström-Oristo, Anna-Liisa; Skants, Noora; Pyörälä, Eeva (2018)
    Lääkärikouluttajan erityispätevyyden saaneet kokevat hyötyneensä prosessista, vaikka pätevyyden tuoma arvostus ei näy työpaikalla. Teoreettisen pedagogisen koulutuksen saatavuus näyttää olevan pullonkaula.
  • Niemi-Murola, Leila; Rellman, Johanna (2020)
    Lähtökohdat Suomessa lääketieteen opiskelijoille ei ole tarjolla järjestelmällistä uravalinnan ohjausta. Menetelmät Etsimme esimerkkejä lääketieteen opiskelijoiden uravalinnan ohjaukseen soveltuvista malleista tietokannoista heinäkuussa 2019. Systemaattiseen katsaukseen otettiin 8 artikkelia. Tulokset Uraohjausohjelmissa pyrittiin lisäämään opiskelijoiden itsetuntemusta, antamaan tietoa heille sopivista erikoisaloista ja auttamaan heitä menestymään valintamenettelyssä. Ensimmäisten lukuvuosien aikana elementtejä ovat itsetuntemuksen lisääminen persoonallisuustestien avulla, yksilöohjaus ja valinnaiset opinnot. Klinikassa opiskelijat tutustuivat itseään kiinnostaviin erikoisaloihin. Päätelmät Terveyspalvelujärjestelmän kannalta on kustannustehokasta ohjata opiskelijoita hakeutumaan suoraan itselleen sopivalle erikoisalalle. Suomalainen uraohjauksen malli tulee rakentaa koulutus- ja terveyspalvelujärjestelmäämme sopivaksi.
  • Purhonen, Jenna; Ovaskainen, Otso; Halme, Panu; Komonen, Atte; Huhtinen, Seppo; Kotiranta, Heikki; Laessoe, Thomas; Abrego, Nerea (2020)
    Tree species is one of the most important determinants of wood-inhabiting fungal community composition, yet its relationship with fungal reproductive and dispersal traits remains poorly understood. We studied fungal communities (total of 657 species) inhabiting broadleaved and coniferous dead wood (total of 192 logs) in 12 semi-natural boreal forests. We utilized a trait-based hierarchical joint species distribution model to examine how the relationship between dead wood quality and species occurrence correlates with reproductive and dispersal morphological traits. Broadleaved trees had higher species richness than conifers, due to discomycetoids and pyrenomycetoids specializing in them. Resupinate and pileate species were generally specialized in coniferous dead wood. Fungi inhabiting broadleaved trees had larger and more elongated spores than fungi in conifers. Spore size was larger and spore shape more spherical in species occupying large dead wood units. These results indicate the selective effect of dead wood quality, visible not only in species diversity, but also in reproductive and dispersal traits. (C) 2019 Elsevier Ltd and British Mycological Society. All rights reserved.
  • Wickman, Annika; Kentala, Erna; Riska, Elianne; Parmanne, Piitu; Aaltonen, Leena-Maija (2017)
    Lähtökohdat Erikoisalan ja sille hakeutuvien kannalta on hyödyllistä selvittää, mitkä tekijät ohjaavat ¬lääkäreitä erikoisalan valinnassa ja uralla eteenpäin. Menetelmät Haastattelimme 19 lääkäriä, jotka erikoistuivat tai olivat äskettäin erikoistuneet korva-, nenä- ja kurkkutauteihin. Tulokset Alan valintaan vaikutti sattuma. Sosiaaliset sekä käden taidot koettiin tärkeiksi, ja väitöskirjaa pidettiin oleellisena uralla etenemiselle. Johtotehtävissä toimivien epätasaisen sukupuolijakauman arvioitiin tasoittuvan, mutta yliopistoklinikoiden mukaan näin ei ole käynyt. Päätelmät Erikoisalan tulee profiloitua selvemmin. Erikoistumiskoulutuksessa tulee tukea sosiaalisia ja käden taitoja. Naisten urakehityksen esteiden tunnistaminen auttaa tasoittamaan sukupuolijakaumaa johtotehtävissä.
  • Niemi-Murola, Leila; Martikainen, Mika H. (2019)
  • Palovuori, Elina; Pitkäranta, Anne (2019)
  • Levola, Jonna; Niemelä, Solja; Kuurne, Kaisa; Aalto, Mauri; Simojoki, Kaarlo; Alho, Hannu (2019)
    Riippuvuussairauksien hoitoon ei ole nykyisellään tarpeeksi osaavia lääkäreitä eikä resursseja. Tehokkain tapa kuroa vajetta kiinni olisi päihdelääketieteen erikoislääkärikoulutuksen käynnistäminen 2020-luvulla.
  • Toivonen, Asta; Peura, Anni; Helin-Salmivaara, Arja; Kaila, Minna (2018)
    Kouluttajalääkärien mukaan erikoistuvien lääkärien osaamisen ongelmat ovat harvinaisia. Sen sijaan ajankäytön hallinnassa ja yhteistyötaidoissa puutteita ilmenee useammin. Mahdolliset ongelmatilanteet on hyvä ottaa aktiivisesti puheeksi erikoistujan kanssa.