Browsing by Subject "Staphylococcal Infections"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Koivula, Lauri (Helsingfors universitet, 2016)
    Staphylococcus aureus on yleinen iholla ja limakalvoissa esiintyvä bakteeri. Yleisimmät sen aiheuttamat infektiot ovat iho- ja pehmytkudosinfektiot, mutta verenkiertoon päästyään se voi aiheuttaa myös vaikeampia infektiota, kuten keuhkokuumetta ja sepsistä. Metisilliinille resistentti Staphylococcus Aureus -bakteeri (MRSA) on resistentti kaikille penisilliineille ja muille beetalaktaamiantibiooteille. MRSA on perinteisesti liitetty kuuluvaksi sairaalaympäristöihin. Viime aikoina MRSA-kantoja on kuitenkin enenevässä määrin tavattu myös avohoidon puolella ja niiden on huomattu eroavan ominaisuuksiltaan sairaalassa tavatuista MRSA-kannoista. Tietyt avohoidon MRSA-kannat kykenevät aiheuttamaan infektioita myös täysin terveille yksilöille ja ne leviävät ihmisten välisissä fyysisissä kontakteissa. Erityisesti ne avohoidon MRSA-kannat, joilla on Panton Valentine Leukocidin (PVL) -geeni, aiheuttavat erityisen usein toistuvia iho- ja pehmytkudosinfektioita. Avohoidon MRSA-infektioiden estämiseksi HUS:in infektioklinikalla on annettu toistuvista MRSA-infektioista kärsiville potilaille puhdistus- eli dekolonisaatiohoitoja. Yksi hoitojakso kestää 1-2 viikkoa ja sisältää nenään laitettavan mupirosiinivoiteen, ihon ja hiusten desinfioinnit sekä henkilökohtaisten esineiden puhdistuksen. Mikäli MRSA-kantajuus todetaan myös muualla kuin nenässä, annetaan lisäksi suun kautta otettava antibioottihoito. Puhdistushoito pyritään antamaan aina myös kaikille potilaan kanssa samassa kotitaloudessa asuville ihmisille. Hoidon onnistumista seurataan toistuvasti otetuilla kolonisaationäytteillä ja hoidon epäonnistuttua voidaan antaa uusi hoitojakso. Tämän tutkielman tavoitteena on arvioida käytössä olevan puhdistushoidon tehokkuutta perustuen vuosina 2007–2011 hoidettujen potilaiden kahden vuoden seurannassa saatuihin kolonisaationäytteisiin. Puhdistushoidot aloitettiin yhteensä 170 henkilöllä. Ensimmäisen puhdistushoitojakson jälkeen kahden vuoden seurannassa 72 % potilaista ja 63 % perheistä olivat puhdistuneet MRSA-kantajuudesta. Hoidossa epäonnistuneille potilaille tarjottiin uutta puhdistushoitoa ja toistuvissa hoidoissa valtaosa potilaista ja perheistä pääsivät eroon MRSA-kantajuudesta Se, että potilaalla oli laaja kolonisaatio (myös muualla kuin pelkästään nenässä) ja hänelle jouduttiin sen vuoksi antamaan myös systeeminen antibioottihoito, liittyi tilastollisesti merkitsevästi hoidon epäonnistumiseen (p= 0,002).
  • Loukovaara, Sirpa; Uusitalo, Marita; Anttila, Veli-Jukka (2020)
  • Salava, Alexander ([A. Salava], 2018)
    The skin microbiome – Investigations on skin malignancies and preterm newborn skin Skin disorders have been associated with specific microbiome changes and raised an interest in developing new diagnostic methods and treatments. Our object was to investigate the microbiome in skin cancer (melanoma) and inflammatory skin disorders (parapsoriasis) and to explore the skin microbiome in very low birth weight infants in intensive care and possible association to neonatal sepsis. Microbiome samples were taken of 15 cutaneous melanomas and 17 benign melanocytic nevi, of 13 patients with parapsoriasis and 12 very low birth weight infants during treatment in intensive care. Sequencing was carried out on 454 GS-FLX Titanium and Illumina MiSeq platforms and the data was analyzed by bioinformatics. There were no significant differences in the microbiome of melanomas, melanocytic nevi and controls. Additionally, the microbiome showed no significant differences between parapsoriasis and the same patient’s healthy skin. We observed a high cutaneous microbial diversity in most of the infants at birth and there was a decrease in diversity during the first three weeks of life. There was no association between microbiome changes and neonatal sepsis. The results suggest that microbiome swab sampling may not be helpful in diagnostics of melanoma or parapsoriasis. Moreover, microbiome changes seem not to play a role in parapsoriasis. We could demonstrate that very low birth weight infants in intensive care have a high cutaneous microbial diversity during the first days of life regardless of the way of delivery, prematurity causes or perinatal infections. The diversity decreases during the first weeks of life possibly due to intensive care treatment and antibiotics. Neonatal sepsis is not linked to microbiome changes and it is likely that other factors play a role, e.g. skin injury by medical devices and concomitant infections.