Browsing by Subject "Students, Medical"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Martikainen, Mika H.; Niemi-Murola, Leila (2019)
    Erikoislääkärikoulutuksen koejakson rakenne, tarkoitus ja toteuttamistapa ovat edelleen monelle koulutukseen hakevalle lääkärille ja erikoistujien arviointiin osallistuvalle erikoislääkärille epäselviä.
  • Nieminen, Tuomo; Vaara, Suvi; Schramko, Alexey; Siljander, Heli; Simonen, Piia (2016)
  • Siponen, Elina; Kolho, Kaija-Leena (2020)
    Lääketieteen 5. vuoden opiskelijat raportoivat monipuolisia havaintoja potilaiden kohtaamisesta ja ratkaisumalleja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin. Tulevan työpaikan valinnassa opiskelijat arvostavat erityisesti työyhteisön hyvää ilmapiiriä, kollegiaalisuutta ja vaivatonta konsultaatiomahdollisuutta.
  • Kerkkonen, Anna; Merenmies, Jussi; Kortekangas-Savolainen, Outi; Jääskeläinen, Juhani; Kulmala, Petri; Jääskeläinen, Jarmo (2020)
    Lääketieteen perusopetuksen tärkeä tavoite on antaa opiskelijalle hyvät käytännön valmiudet toimia lääkärin tehtävissä. Suurin osa ylimpien vuosikurssien opiskelijoista työskentelee kesäaikana lääkärinä. Pyysimme kesätöissä olleita kahden ylimmän vuosikurssin opiskelijoita arvioimaan työelämävalmiuksiaan ja antamaan ehdotuksia perusopetuksen kehittämiseksi. Onnistumisia oli koettu ammattihenkilöstön välisen yhteistyön, potilas-lääkärivuorovaikutuksen ja potilaan haastattelemisen osa-alueilla. Heikoimmin oli onnistuttu toimenpiteissä, diagnoosin löytämisessä ja potilaan tutkimisessa. Perusopetusta toivottiin tapauslähtöisemmäksi ja enemmän perusterveydenhuollossa tarvittavaa osaamista painottavaksi. Ohjaavaa yksilöllistä palautetta ja toimenpideopetusta haluttiin lisää. Toivelistalla oli myös lausuntojen laatimisen opetusta, lääkehoidon erityiskysymysten huomiointia, moniammatillisen yhteistyön harjoittelua ja lääkäriksi kasvamisen tukemista.
  • Niemi-Murola, Leila; Rellman, Johanna (2020)
    Lähtökohdat Suomessa lääketieteen opiskelijoille ei ole tarjolla järjestelmällistä uravalinnan ohjausta. Menetelmät Etsimme esimerkkejä lääketieteen opiskelijoiden uravalinnan ohjaukseen soveltuvista malleista tietokannoista heinäkuussa 2019. Systemaattiseen katsaukseen otettiin 8 artikkelia. Tulokset Uraohjausohjelmissa pyrittiin lisäämään opiskelijoiden itsetuntemusta, antamaan tietoa heille sopivista erikoisaloista ja auttamaan heitä menestymään valintamenettelyssä. Ensimmäisten lukuvuosien aikana elementtejä ovat itsetuntemuksen lisääminen persoonallisuustestien avulla, yksilöohjaus ja valinnaiset opinnot. Klinikassa opiskelijat tutustuivat itseään kiinnostaviin erikoisaloihin. Päätelmät Terveyspalvelujärjestelmän kannalta on kustannustehokasta ohjata opiskelijoita hakeutumaan suoraan itselleen sopivalle erikoisalalle. Suomalainen uraohjauksen malli tulee rakentaa koulutus- ja terveyspalvelujärjestelmäämme sopivaksi.
  • Pitkälä, Kaisu; Finne-Soveri, Harriet; Immonen, Susanna; Lehti, Tuuli; Tiilikainen, Ida; Vesterinen, Teppo; Saarinen, Esa (2018)
    Helsingin lääketieteellisen perusopetuksen, Aalto-yliopiston ja Helsingin kotihoidon ensimmäinen yhteinen valinnainen kurssi oli rohkaiseva alku uudenlaiselle tiimioppimiselle, joka voi tuottaa hyvää myös -palvelujärjestelmälle ja potilaille. Kurssilaiset oppivat muiden ammattilaisten arvostusta ja ¬potilaslähtöisyyttä.
  • Lehto, Juho T.; Hökkä, Minna; Lamminmäki, Annamarja; Rahko, Eeva; Saarto, Tiina; Hirvonen, Outi (2020)
    Lähtökohdat : Palliatiivinen lääketiede on lääkärin ydinosaamista, mutta alan professuuri ja opetussuunnitelma ovat vain Helsingin ja Tampereen yliopistoissa. Menetelmät : Lukuvuonna 2018–2019 kaikissa Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa kysyttiin kysely¬lomakkeella valmistuvien kandidaattien näkemyksiä palliatiivisen lääketieteen opetuksesta. Tulokset : Vastaajista (n = 502) lähes kaikki (98 %) pitivät palliatiivisen lääketieteen opetusta hyödyllisenä. Opetus oli kattanut parhaiten kivun hoidon, heikoimmin psyykkiset oireet ja psykososiaalisen tuen. Lisäopetusta olisi kaivattu eniten hoitolinjauksista ja psykososiaalisista seikoista. Tampereen ja Helsingin yliopistojen vastaajat kokivat opetuksen kattaneen paremmin lähes kaikki osa-alueet verrattuna muiden yliopistojen vastaajiin. Helsingin ja Tampereen opiskelijoista 80–90 % kertoi kohdanneensa saattohoitopotilaan opetuksessa, kun muista näin arvioi noin kolmannes. Avoimissa vastauksissa korostui tarve opetukseen ennen ensimmäisiä lääkärin työtehtäviä. Päätelmät : Kokemukset palliatiivisen lääketieteen opetuksesta vaihtelivat yliopistojen välillä. Valtakunnallisen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelman käyttöönotto on tarpeen.
  • Siirilä, Sanna; Merenmies, Jussi; Pyörälä, Eeva; Masalin, Teemu; Baumann, Marc; Mervaala, Eero; Härkönen, Tiina; Rostila, Annina (2019)
    Toimiiko sähköinen tentti lääkiksessä? Sähköiset tentit tekevät tuloaan myös lääketieteellisissä tiedekunnissa. Helsingin yliopisto selvitti, mitä mieltä niistä ollaan. .