Browsing by Subject "Sukupuoli"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-10 of 10
  • Tainio, Liisa; La Rosa, Lotta-Sofia; Leksis, Sanni (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, 2021)
    Ainedidaktisia tutkimuksia : Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja
    Artikkelissa tarkastellaan opettajien näkemyksiä peruskoululaisia innostavista kirjoista sekä näiden kirjojen päähenkilöiden ja kirjailijoiden sukupuolijakaumia. Aineistona on Lukuklaani-hankkeen kysely, johon vastasi yhteensä noin 1300 äidinkieltä ja kirjallisuutta opettavaa. Nuoret lukijat pitävät tärkeänä samastumista päähenkilöön, ja luettavaksi valitaan mielellään teos, jossa päähenkilö edustaa omaa sukupuolta. Myös kirjailijan sukupuolella on merkitystä. Artikkelissa osoitetaan, että miesnäkökulma on aineiston teoksissa hallitseva. Yli 75 %:ssa teoksista päähenkilönä tai yhtenä heistä on mies tai poika. Naispäähenkilö on vain viidenneksessä teoksista. Muita sukupuolia edustavia tai sukupuolettomia päähenkilöitä on muutama. Kirjailijoiden sukupuolijakauma on tasainen, mutta naiskirjailijat valitsevat teoksiinsa useammin päähenkilöitä, jotka eivät edusta samaa sukupuolta kuin kirjailija itse. Tulokset osoittavat, että opettajien tulisi huolellisesti pohtia teosvalintoja. Sukupuolittunutta lukumaisemaa tulisi haastaa ja pyrkiä näin kasvattamaan entistä ennakkoluulottomampia lukijoita.
  • Tervo, Aino (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten naisten käsityksiä ja kokemuksia dancehall-harrastuksestaan. Dancehall on jamaikalainen kulttuuri, johon kuuluu muun muassa tanssi ja musiikki, ja dancehall-tanssia harrastetaan Suomessakin. Tutkimuskysymys on seuraava: millaisena dancehall näyttäytyy suomalaisten naisharrastajien käsityksissä? Tätä kysymystä lähestytään kahden kysymyksen avulla: miten dancehall vaikuttaa kuvaan ja kokemukseen naiskehosta suomalaisten naisharrastajien puheessa? Miten suomalaiset naiset kokevat dancehall-kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin väliset erot ja jännitteet? Tutkielmaa varten on haastateltu kahdeksaa dancehallia harrastavaa suomalaista naista ja aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Haastateltavat on valittu lyhyen kyselyn perusteella, joka toteutettiin dancehall-tanssitunneilla Helsingissä. Kyselyn perusteella valittiin haastateltaviksi sellaisia harrastajia, jotka itse määrittelivät olevansa todella innostuneita dancehallista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmasta selviää, että dancehallilla on ollut myönteinen vaikutus haastateltavien kehonkuvaan sekä itsetuntoon. Haastateltavien naisten mukaan dancehall-kulttuurin sallivampi ja laajempi kauneusihanne sekä erinäköisten ja -kokoisten jamaikalaisten naistanssijoiden esilläolo ja representaatio dancehallissa ovat vaikuttaneet heidän omaan kauneusihanteeseensa sekä kehonkuvaansa niin, että he ovat tyytyväisempiä itseensä ja kehoonsa sellaisina, kuin ne ovat. Dancehall-harrastus on lisäksi tuonut heidän elämäänsä kokonaan uuden yhteisön ja ystäväpiirin. Osan haastateltavista oli mahdollista löytää itsestään uusi, arkiminästä poikkeava “dancehall-persoona”, tai vain kokeilla erilaisia rooleja tanssin avulla. Dancehall-harrastukseen liittyy kuitenkin myös asioita, jotka aiheuttavat haastateltaville jännitteisiä ja ristiriitaisia tunteita. Haastateltavat pohtivat dancehallin naiskuvaa ja dancehallin suhdetta naisiin. Onko dancehall naisia voimauttavaa ja vapauttavaa vai esineellistävää ja alistavaa, vai jotain siltä väliltä? Haastateltavilla on tästä erilaisia mielipiteitä. Lisäksi haastateltaville jännitteisiä ja ristiriitaisia tunteita aiheuttavat dancehalliin ajoittain liittyvät väkivalta ja homofobia, jotka ovat haastateltavien omien arvojen vastaisia ja joihin haastateltavien on vaikea suhtautua. Haastateltavat pohtivat, miten dancehallia voi harrastaa vastuullisesti ja eettisesti. Heille on tärkeää, että he ovat perillä dancehall-kulttuurista, pystyvät tukemaan jamaikalaisia tanssijoita rahallisesti, ja että jamaikalaiset tanssijat hyväksyvät heidän harrastuksensa. Dancehall-harrastukseen liittyy suomalaisilla naisharrastajilla jännitteisiä kokemuksia ja ristiriitaisia tunteita. Näistä huolimatta dancehall on vaikuttanut heidän elämäänsä myönteisesti, erityisesti kehonkuvan ja itsetunnon parannuttua. Dancehall on luonut harrastajille tilan hyväksyä itsensä sellaisina, kuin he ovat. Tätä on mielenkiintoista verrata dancehall-kulttuuriin Jamaikalla, jossa kehitys vaikuttaa olevan kohti länsimaisempaa, yksipuolisempaa kauneusihannetta. Tämä ei silti vähennä sitä, miten merkityksellistä dancehall on suomalaisille harrastajille, kaikesta huolimatta.
  • Perttu, Annina (Helsingin yliopisto, 2019)
    The purpose of my Master’s Thesis was to study how gender is presented in secondary school textbooks. I’ve studied both the quantity of masculine and feminine characters presented in secondary school textbooks as well as the roles the characters of each gender are assigned. Prior studies in this field of study (eg. Blumberg 2007; Tainio & Teräs 2010; Ohlander 2010) have indicated that feminine characters are underrepresented in school textbooks and gender is presented stereotypically. This is an important subject to study because gender segregation in Finnish labour force is extremely high. Based on prior studies it is my assumption that school textbooks still portray gender stereotypically. The research material contained 12 secondary school textbooks; six mathematics and six native Finnish language textbooks. The studied textbooks were from two separate publishers. The other publishers’ books were fully digital. Mathematics and native Finnish language textbooks were chosen due to these subjects being studied the most based on hours in the secondary school curriculum. These subjects have also previously been noted to be gendered. The study was done as a qualitative content analysis. A decision to examine the material through a theory-based content analysis was made, because the study material´s categorization is based on a previously established framework. A calculation was made on the quantity of both masculine and feminine characters, as well as characters whose gender could not be identified, based either on the images or text provided in the textbooks. The characters found were placed in predetermined groups, feminine, masculine and neutral characters. The results show, that on average, the studied textbooks contained more masculine than feminine characters. The study showed an attempt to place the characters in gender atypical roles. However, this was found to be the case only for feminine characters. Both feminine and masculine characters were still assigned to mostly traditional gender roles and occupations, and the fluidity of gender was not considered. It can be concluded that secondary school textbooks still portray gender very traditionally and present gender as an inborn identity.
  • Idänpään-Heikkilä, Aurora (Helsingin yliopisto, 2022)
    Naisiin kohdistuva sukupuolistunut digitaalinen väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja sen uhka kohdistuu erityisesti julkiseen keskusteluun osallistuviin naisiin, kuten toimittajiin ja poliitikkoihin. Keväällä 2020 alkanut Covid-19-pandemia liikkumisrajoituksineen on kasvattanut kaikkea naisiin kohdistuvaa väkivaltaa eksponentiaalisesti ja myös sen digitaalinen ulottuvuus on lisääntynyt, kun pandemian aikaiset rajoitukset ovat siirtäneet rikollista toimintaa verkkoon. Naisiin kohdistuva väkivalta kaikissa muodoissaan on yhä 2020-luvulla merkittävä ihmisoikeus- ja tasa-arvo-ongelma myös Suomessa. Globaalisti erityisesti naispoliitikkoihin kohdistuu huomattavan paljon väkivallan eri muotoja, ja Naton keväällä 2021 julkaiseman raportin mukaan myös suomalaisiin naisministereihin kohdistui suhteeton määrä sukupuolistunutta verkkovihaa. Tämän kaltainen poliittisiin toimijoihin kohdistuva vihapuhe pyrkii painostamaan ja vaientamaan eri mieltä olevat. Viimeisimmissä kuntavaaleissa oli jo viitteitä verkon vihamielisen keskustelukulttuurin kielteisistä vaikutuksista puolueiden ehdokashankintaan, ja yhteiskunnallisen monimuotoisen dialogin tukahtuminen onkin yksi digitaalisen väkivallan haitallisimpia vaikutuksia. Näin sukupuolistuneen digitaalisen väkivallan ilmenemismuodot ovat vakava uhka tasa-arvolle ja demokratialle. Tutkielmassa tarkastellaan naisiin kohdistuvaa sukupuolistunutta digitaalista väkivaltaa osana naisiin kohdistuvan väkivallan jatkumoa. Aluksi luodaan katsaus naisten oikeuksien kehitykseen ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan yhteiskunnallisista valtasuhteista kumpuavana historiallisena ilmiönä. Uudehko digitaalisen väkivallan käsite puolestaan esiintyy Istanbulin sopimusta valvovan Grevio-asiantuntijaryhmän lokakuussa 2021 antamassa suosituksessa, ja se on myös otettu osaksi oikeusministeriön naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelmaa vuosille 2020–2023. Tälle kotimaisessa oikeustieteellisessä keskustelussa verrattain tuntemattomalle käsitteelle pyritään tutkielmassa löytämään kattava määritelmä. Sukupuolistuneella digitaalisella väkivallalla on useita ilmenemismuotoja, joista tutkielma keskittyy etenkin vihapuheen ja maalittamisen erittelyyn. Koska vihapuheelle tai maalittamiselle ei ole määritelmää kirjoitetussa laissa, niiden käsittelemiseksi selostetaan sananvapaussääntelyä, EIT:n oikeuskäytäntöä ja vihapuhetapauksiin soveltuvia rikosnimikkeitä. Tutkielman naisoikeudellisen otteen avulla viimeaikaiseen lainsäädäntökehitykselliseen keskusteluun tuodaan sukupuolinäkökulmaa esimerkiksi käsittelemällä sukupuolen lisäämistä rikoksesta määrättävän rangaistuksen koventamisperusteeksi vihapuhetapauksissa. Lopuksi tarkastellaan oikeutta sukupuolinäkökulmasta ja arvioidaan sukupuolineutraalin rikosoikeuden ongelmakohtia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisessa. Suomen vaikeudet Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanossa kuvastuvat Grevion vuoden 2019 maaraportissa, jossa todetaan, että Suomen sukupuolineutraali lainsäädäntö soveltuu huonosti naisiin kohdistuvan väkivallan tehokkaaseen torjumiseen. Näin tutkielmassa punnitaan myös sukupuolen huomioivia keinoja, joilla sukupuolistunutta digitaalista väkivaltaa voitaisiin nykyistä paremmin torjua. Johtopäätöksissä huomioidaan tuleva lainsäädännöllinen muutospaine Euroopan komission maaliskuussa 2022 esittelemän, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa koskevan direktiiviluonnoksen pohjalta.
  • Ramstedt, Anna (Helsingin yliopisto, 2018)
    I min pro gradu-avhandling har jag studerat hur genus, sexualitet och kroppslighet uppfattas och upplevs av pianister verksamma inom den västerländska konstmusiken. Pro gradun är en kvalitativ studie som baserar sig på intervjuer med tre under 30-åriga kvinnliga yrkespianister. Utgångspunkten för studien är den feministiska uppfattningen att kön är performativt och socialt konstruerat. Forskningsfrågan är hur genus och kroppslighet tolkas och skapas av pianisterna, samt hur deras uppfattningar om musikens betydelser påverkar deras upplevelser av att spela piano. Studien redogör även för pianospelandets historia ur genusvetenskaplig synvinkel. De intervjuade pianisternas uppfattningar jämfördes med pianospelandets kulturhistoria, för att studera hurudana uppfattningar om kön ännu existerar inom pianokonsten. Intervjuerna analyserades systematiskt, främst genom att utgå från Judith Butlers (1990/2006) performativitetsteori samt DeNoras (2002) teori om hur musik och musikframföranden konstruerar kön. Utgående från Butlers teori analyserades hur pianisterna skapade genus genom kroppsliga praktiker. DeNoras teori var utgångspunkten för att studera hur musik kan möjliggöra performativitet och hur konsertframföranden bygger upp och upprätthåller föreställningar om genus. I studien analyserades de betydelser pianisterna förknippade med kroppslighet och pianomusik samt hur pianisterna själva uppfattade kroppslighet och genus i relation till framförandet av musik. De intervjuade pianisterna jämförde även sina tidigare uppfattningar från ungdomen med sina nuvarande uppfattningar. Genom att beskriva pianisternas studiegång analyserades hur uppfattningar om genus och kroppslighet hade skapats. Studien visar att uppfattningar om genus i pianospel hade byggts upp under de intervjuade pianisternas ungdomsår. Genus, förknippat med en viss kroppslighet, kopplades ihop med repertoar och framföranden. Pianisterna hade speciellt i ungdomsåren spelat verk av J.S. Bach, Frédéric Chopin och W.A. Mozart. Repertoar som avvek från detta uppfattades som maskulin eller som möjlig att framföras endast av pojkar och män. Framförallt svårare verk av Ludwig van Beethoven och J.S. Bach sammankopplades med manlig kroppslighet och med uppfattningar om genialitet, andlig värdighet och även gudomlighet. Framföranden där pianistens kroppslighet avvek från den (vita) manliga kroppen uppfyllde inte kriterierna för en värdig tolkning av verken. De intervjuade pianisterna hade under studietiden genomgått en process, där de kritiserade de inlärda uppfattningarna om kroppsligheten i pianospel. Pianisterna ville framförallt spela verk genom vilka de hittade en mental och kroppslig frihet. Ofta hittades denna känsla särskilt genom att framföra modern västerländsk musik. En pianist upplevde sin sexualitet i pianospel, som fick henne att känna sig fri. Genom att kritiskt granska uppfattningar av genus, kroppslighet och musik hade pianisterna fått emancipatoriska upplevelser. Studien visar att pianots kulturhistoriska bakgrund påverkar pianisternas upplevelser av pianospel. Binära könsuppfattningar skapas genom specifika repertoarval i pianisternas ungdomsår. Uppfattningar av genus påverkade spelandet på olika sätt. Alla pianister hade försökt utvidga uppfattningarna, bland annat genom att spela modern musik. Eftersom pro gradun är en kvalitativ studie går det inte att dra generaliserande slutsatser. Studiens resultat gör det dock möjligt att forska vidare i hur binära konstruktioner av genus upprätthålls inom den västerländska pianokonsten.
  • Kemppainen, Mikko (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020)
    37
    Työväenliikkeen aatehistoria on kirjoitettu Suomessa lähes yksinomaan miesten näkökulmasta. Naissosialistien toimintaa on tutkittu Sosialidemokraattisen naisliikkeen sekä perhe- ja sosiaalipolitiikan kontekstissa, mutta heidän määritelmänsä sosialismin sisällöstä ja työväenliikkeen poliittisista tavoitteista ovat jääneet historiantutkimuksessa liikkeen miesjohtajien näkemysten varjoon. Väitöstutkimuksessaan Mikko Kemppainen nostaa esille kolme 1900-luvun alun työväenliikkeessä näkyvästi poliittiseen keskusteluun osallistunutta sosialistista naiskirjailijaa ja avaa heidän kauttaan ajan vasemmistoideologian monimuotoisuutta uudella tavalla. Hilja Pärssisen (1876–1935), Hilda Tihlän (1870–1944) ja Elvira Willmanin (1875–1925) teksteihin ja elämäkerrallisiin lähteisiin pohjaava analyysi luo monin paikoin aikaisemmasta tutkimuksesta poikkeavan kuvan työväenliikkeen aatehistoriasta ja tuo esille naisten suuren merkityksen sosialistisen ideologian rakentajana. Naisten avulla tutkimus myös osoittaa uskonnolla olleen huomattavasti merkittävämpi asema vuosisadan alun työväenliikkeen aatekentässä kuin aikaisemmassa tutkimuksessa on esitetty.
  • Alanen, Valpuri (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden välisten toisen maailmansodan aikaisten suhteiden merkitystä suomalaisessa muistikulttuurissa. Seurustelusuhteet ovat muodostaneet merkittävän symbolin Suomen ja natsi-Saksan jatkosodan aikaiselle yhteistyölle. Yhteistyö muodostaa osan Suomen vaikeasta historiasta, ja se on ollut vähemmän muistettu teema kuin muut toisen maailmansodan tapahtumat. Tutkielma keskittyy siihen, millainen kulttuurinen merkitys suomalais-saksalaisilla seurustelusuhteilla on, miksi ne ovat olleet suosittuja aiheita erityisesti fiktiivisissä kulttuurituotteissa ja mitä niiden avulla on yritetty sanoa. Aihetta lähestytään sukupuolittuneen kansallisuuden ja kulttuurisen muistin teorioiden muodostamasta näkökulmasta. Tutkielman aineiston muodostaa kolme suomalaista elokuvaa, Pojat (1962), Angelan sota (1984) ja Kätilö (2015). Teokset ovat lajityypiltään historiallisia elokuvia. Elokuvat sekä kumpuavat muistikulttuurista että rakentavat sitä, ja siksi ne muodostavat hedelmällisen aineiston menneisyyden merkitysten tutkimiselle. Tutkielmassa rakennetaan elokuvien analysointia varten menetelmä, joka mahdollistaa audiovisuaalisten teosten syvällisen ja systemaattisen tarkastelun. Suhteiden kulttuurista merkitystä analysoidaan seurustelusuhteiden esitysten muutosten ja pysyvyyden, suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden representaatioiden ja vaikean historian hallinnan näkökulmista. Teemojen käsittelytavat ovat muuttuneet monipuolisemmiksi ja syvemmiksi ajan saatossa. Erityisesti seurustelusuhteiden esitysten moninaistuminen ja naiskuvan avartuminen ovat raivanneet tietä Saksan ja Suomen välisen yhteistyön laajemmalle käsittelylle. Seurustelusuhteiden ja yhteistyön problematisoinnin painotukset ovat kääntyneet päälaelleen: kun 1960-luvulla naisten toimijuus seurustelusuhteissa esitettiin moraalisesti kyseenalaisena, 2010-luvulla ongelmallisena näyttäytyivät saksalaisten teot ja suomalaisten suhde niihin, ei itse seurustelu. Myös holokaustia on alettu esittää osana Suomen vaikeaa historiaa. Tutkielma osoittaa, että vaikeaa historiaa käsitellään edelleen sukupuolittuneesti. Naisten esittäminen tapahtumien toimijoina ja uhreina toimii ensisijaisena keinona kipeän menneen käsittelylle. Suhteiden ja sen toimijoiden avulla hahmotellaan käsitystä siitä, keiden kanssa yhteistyötä on jatkosodassa tehty. Keskittymällä seurustelusuhteisiin ja naiseuteen on luotu sekä kuvaa jaetusta menneestä että rakennettu mielikuvia sukupuolesta ja kansallisuudesta. Vaikean historian käsittelyn sukupuolittuneisuus vaikuttaa siihen, miten käsitämme kansallisena yhteisönä jaettua menneisyyttämme ja identiteettiämme.
  • Saksa, Noora (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis examines gendered vulnerability to natural disasters. Due to pre-existing gender inequalities in societies, vulnerability of women and other marginalized groups is heightened during and after disasters. The main purpose of this thesis is to find out what are the structural root causes of gendered vulnerability. Secondly, the purpose is to analyse how these root causes lead to gendered vulnerability before, during and after disasters. Gendered immobility has been identified as a relevant dimension of gendered vulnerability. Therefore, the purpose of this thesis is also to examine gendered immobility in the context of disasters. Thirdly, the aim is to discuss how humanitarian work can reduce disaster-related vulnerability. The topic is approached from the point of view of intersectional feminist geography and feminist political ecology. The data for this thesis consists of 19 research reports, with a focus on gendered vulnerability and the experiences of vulnerable people in Global South countries. Additionally, two humanitarian experts were interviewed from Finnish development and humanitarian organizations. The data was analysed by using qualitative content analysis. The analysis revealed three main root causes of vulnerability. These are: 1) gender roles 2) patriarchal cultural and religious practices and norms 3) limited access to resources. These root causes lead to lack of disaster preparedness, immobility during evacuation and rescue phase, vulnerability during response and recovery phases and lastly, to post-disaster immobility. Humanitarian work can improve the status of vulnerable groups during and after disasters. However, through disaster risk reduction, humanitarian work can also tackle the root causes of vulnerability. By integrating immobility in the context of environmental risks to the research of gendered vulnerability, the results highlight the importance of analysing immobility as a part of gendered vulnerability. In addition, the results point out that vulnerability should be approached as a structural issue, highlighting the need for intersectional feminist approach in vulnerability research and in humanitarian work.
  • Moilanen, Ulla; Salmela, Elina (2022)