Browsing by Subject "Suomen Kristillinen Liitto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Stewart, Timo Russell (2007)
    Tutkimuksen kohteena on kristillisen sionismin esiintyminen Suomen Kristillisessä Liitossa (SKL) 1970-luvulla. Kristillinen sionismi on aate, jossa Israelin valtion tukemista perustellaan kristillisellä uskolla. Etenkin Yhdysvalloissa kristillinen sionismi on vaikuttanut maan Lähi-idän politiikkaan voimakkaasti. Sama aate esiintyy myös Suomen kristillisissä liikkeissä, mutta sen vaikutusta ei ole aiemmin tutkittu. Varsinainen tutkimuskysymykseni on kaksiosainen: esiintyikö SKL:n piirissä kristillistä sionismia, ja miten se ilmeni käytännössä? Tutkimuksen aineistona ovat puolueen arkisto, ohjelmat ja äänenkannattaja, Kristityn Vastuu -lehti, sekä valtiopäiväasiakirjat ja haastattelut. Vuonna 1958 perustettu SKL, nykyisin Suomen Kristillisdemokraatit, sai ensimmäisen paikkansa eduskunnassa vuonna 1970. SKL oli juuriltaan protestipuolue, joka nousi vastustamaan yhteiskunnassa näkemäänsä maallistumista ja moraalista rappiota. 1970-luvun loppuun mennessä se oli saanut kolme perättäistä vaalivoittoa eduskuntavaaleissa, kirjoittanut ohjelmansa ja vakiinnuttanut muutenkin asemansa suomalaisessa politiikassa. Tuona aikana puolue keskittyi ennen kaikkea sosiaalisiin kysymyksiin ja sai eniten julkisuutta vapaamman alkoholi- ja aborttilainsäädännön leppymättömänä vastustajana. Ulkopolitiikassa puolue pyrki seuraamaan vallitsevaa linjaa ja pysytteli pääsääntöisesti erossa ulkopolitiikasta. Tutkimuksessa osoitan, että SKL aktiivisesti ja tietoisesti poikkesi vallitsevasta ulkopolitiikasta yhden asian suhteen: puolustaakseen Israelin valtiota. Syy tähän oli uskonnollinen. Uskonnolliselta pohjalta nouseva Israelin puolustaminen, kristillinen sionismi, ilmestyi SKL:n ulkopoliittiseen ohjelmaan jäsenjärjestöjen aloitteesta vuonna 1974 ja vakiinnutti myöhemmin asemansa myös puolueen yleis- ja periaateohjelmassa. 1970-luvulla SKL:n vaikuttajiin kuului monia kristillisiä sionisteja, puheenjohtajaa myöten, ja puolueen äänenkannattaja otti säännöllisesti Israelin puolesta kantaa käyttäen voimakkaan uskonnollista argumentointia. Eri puolueaktiivit perustelivat Israelin tukemista eri tavoin, mutta puolueen sisällä Israelin asia ei nostanut esiin kritiikkiä eikä kaivannut edes perusteluja. Suomen Kristillinen Liitto oli ohjelmiensa, äänenkannattajansa ja useiden jäsentensä puolesta kristillissionistinen puolue. Tämä ei kuitenkaan johtanut sitä sanoista tekoihin, muutamaa lähinnä Parlamenttien välisessä liitossa (IPU) tapahtunutta poikkeusta lukuun ottamatta. Israelin asia ei loppujen lopuksi ollut kotimaan sosiaalisiin kysymyksiin keskittyneellä puolueella tärkeimmällä sijalla, eikä ulkopolitiikka pienen oppositiopuolueen päätettävissä.
  • Eräpolku, Merja (2002)
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja kuvata Suomen kristillisdemokraatteja edustavien kunnanvaltuutettujen yhteiskunnallisia näkemyksiä sekä tutkia uskonnollisten taustayhteisöjen ja uskonnollisen vakaumuksen luonteen vaikutusta näkemyksiin. Tavoitteena on lisäksi arvioida, miten suomalaisten kristillisdemokraattien näkemykset sijoittuvat eurooppalaisen kristillisdemokratian ideologisiin päälinjoihin nähden. Tutkimuksen teoreettisen osan aineistona on niin kotimaista kuin ulkomaistakin puolue- ja ideologiatutkimusta kristillisdemokratiaan liittyen. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu uuden ja vanhan politiikan tematiikan esittelystä sekä teologisesta keskustelusta koskien protestanttisen ja katolisen kristillisyyden yhteiskunnallista ja moraaliopetusta. Empiirisen osan aineistona on Suomen kristillinen liitto r.p:n (nyk. Suomen kristillisdemokraatit r.p.) ehdokaslistoilta vuoden 2000 vaaleissa valituille kunnanvaltuutetuille lähetetyn survey-kyselyn vastaukset. Aineistoa analysoidaan kvantitatiivisin menetelmin mm. summamuuttujien avulla. Kyselyn tulosten perusteella suomalaisen kristillisdemokratian orientaation voi katsoa olevan pitkälti uuden politiikan ristiriitaulottuvuudelle sijoittuvissa arvokysymyksissä. Tästä viestii myös puolueen syntyminen moraalisena protestipuolueena sekularisoitumiskehityksen vastavoimaksi. Puolue on mahdollista sijoittaa asiakysymyksestä riippuen joko uuden oikeiston tai vasemmiston puolelle. Vanhan politiikan ristiriitaulottuvuudella nousee näkemyksissä esiin voimakasta kritiikkiä markkinatalouden arvoja kohtaan, mutta luokkayhteiskunnan korostaminen on vähäistä. Puolueen omaksuma ajatus keskusta-oikeistolaisuudesta lieneekin edelleen paras arvio vanhan politiikan ulottuvuudella. Valtuutettujen näkemysten valossa ei voida puolueen linjassa odottaa tapahtuvan olennaista toimintatapojen tai linjan muutosta. Uskonnollisen taustayhteisön vaikutusta valtuutettujen yhteiskunnallisiin näkemyksiin voi pitää yleisesti ottaen vähäisempänä kuin keskeisten uskonnosta riippumattomien taustatekijöiden (ikä, koulutus, sukupuoli) merkitystä. Näkemysten jakautuneisuus uskonnollisten taustatekijöiden pohjalta ei perustu ensisijaisesti uskonnollisen taustayhteisön vaikutukseen, vaan näkemykseen Raamatun käytöstä ja uskonnon roolista yhteiskunnallisen ajattelun perustana. Sen myötä syntyvällä perusjaolla on selkeä yhteys valtuutettujen näkemysten sijoittumiselle etenkin uuden politiikan ristiriitaulottuvuudelle. Uskonnon käyttötavan perusteella tehdään jako ideologisesti, uskonnollisesti ja arvo-orientoituneisiin. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että ideologisesti orientoituneiden näkemykset sijoittuvat uskonnollisesti orientoituneiden näkemyksiä huomattavasti paremmin kansainvälisen kristillisdemokratian yleislinjaan, jossa korostuu mm. myönteinen suhtautuminen Euroopan integraation ja kansainvälisyyteen. Ideologisesti orientoituneiden näkemykset vastaavat pitkälti myös puolueen viimeaikaisen kehittymisen suuntaa. Uskonnollisesti orientoituneiden näkemyksissä painottuvat enemmän konservatiiviselle ajattelulle tyypilliset piirteet. Yleisesti ottaen suomalaisten kristillisdemokraattien voi arvioida melko hyvin edustavan kristillisdemokraattisen ideologian päälinjaa, mutta olevan kuitenkin selkeästi erotettavissa oikeistolaisemmin suuntautuneista suurista kristillisdemokraattis-konservatiivista yleispuolueista.