Browsing by Subject "Suomen Punainen Risti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2008)Tutkimuksen kohteena on Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö, joka perustettiin marsalkka Mannerheimin käskystä jatkosodan ensimmäisenä päivänä 25.6.1941. Järjestön tehtävänä oli kouluttaa ja välittää avustavaa työvoimaa puolustusvoimien lääkintämuodostelmiin ja siten helpottaa sodan aiheuttamaa työvoimapulaa sairaanhoitoalalla. Tutkimuksessa tarkastellaan Apusisarjärjestön perustamista ja toimintaa jatkosodan Suomessa sekä sitä, miten se liittyi naisjärjestökentällä tapahtuneeseen kehitykseen ja sairaanhoidon ammatillistumiseen. Keitä apusisaret olivat ja miksi he liittyivät järjestöön? Miten apusisaret kokivat sodanaikaisen työnsä? Tärkeästä tehtävästään huolimatta Apusisarjärjestöä on käsitelty julkisuudessa hyvin vähän. Entisten apusisarten keskuudessa tämä on aiheuttanut mielipahaa ja katkeruutta. Pyrin tutkimuksessani nostamaan esiin tämän historiankirjoituksessa lottien varjoon jääneen naisryhmän ja antamaan samalla tilaa heidän omille tulkinnoilleen menneestä. Tarkastelemalla entisten apusisarten kirjoittamia kirjeitä muistitietotutkimuksen näkökulmasta haluan selvittää esimerkiksi millaisia historiakuvia naisten sodanaikaiseen työpanokseen liitetään ja miten julkiset historianesitykset ovat vaikuttaneet kirjoittajien muistoihin. Vaikka tutkimuksen kohteena on ennen kaikkea Apusisarjärjestön historia, pyrin samalla kuvaamaan suomalaisessa yhteiskunnassa vallinneita jännitteitä jatkosodan aikana. Tarkastelen Apusisarten historiaa sekä yksilö- että järjestötasolla. Tutkimuskysymysten kannalta tärkeimpinä lähteinä toimivat Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestön arkisto ja Anne-Marie Franckin yksityisarkisto, joka käsittää muistitietolähteenä käytetyn entisten apusisarten kirjoittamien kirjeiden kokoelman. Aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta on hyödynnetty etenkin Suomen Punaiseen Ristiin, sairaanhoitoon ja lottiin liittyviä tutkimuksia, joita on verrattu apusisarten sodanaikaisiin kokemuksiin. Kirjekokoelmaa tulkitessani olen tukeutunut muistitietotutkimukseen. Olen rajannut työni käsittelemään Apusisarjärjestöä pääasiassa jatkosodan (1941–1944) aikana, mutta tarkastelen lyhyesti myös järjestön syntymiseen johtaneita tapahtumia sekä järjestön vaiheita sodan päätyttyä. Merkittävä osa apusisariksi hakeutuneista oli taustaltaan keskiluokkaisista perheistä, mutta kaiken kaikkiaan jäseniksi hakeutui naisia kaikista yhteiskuntaryhmistä. Erityisesti partiolaisia liittyi runsaasti järjestöön. Apusisaret olivat usein hyvin nuoria ja sota-ajasta muodostui suurimmalle osalle vain ohimenevä vaihe elämässä. Raskaista kokemuksista huolimatta moni apusisar suhtautui jälkeenpäin apusisaraikaansa kiitollisuudella. Apusisarjärjestön kehitys liittyi kiinteästi sairaanhoitoalalla tapahtuneisiin muutoksiin. Apusisarten toiminta sodan aikana osoitti, että avustavaa työvoimaa tarvittiin sairaanhoidossa. Vaikka apusisarista kehittyi sodan jälkeen apuhoitajien uusi ammattiryhmä, vain osa sodassa apusisarina toimineista hakeutui hoitoalalle.
-
(2002)Tutkimuksessa tarkastellaan keitä Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijät ovat, mikä heitä motivoi osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja mitä mieltä he ovat SPR:n vapaaehtoistoiminnasta. Tutkimuksessa kuvataan taustamuuttujien avulla, keitä SPR:n vapaaehtoiset ovat. Lisäksi tarkastellaan, mistä he saivat tietoa SPR:n toiminnasta, miten he aloittivat toimintansa SPR:ssä ja mitä he siellä tekevät. Tarkastelu kohdistuu myös vapaaehtoisten toiminta-aktiivisuuteen ja siihen vaikuttaviin seikkoihin. Tutkimuksessa selvitetään, mikä motivoi vapaaehtoisia toimintaan; mikä innostaa ja saa jaksamaan. Lisäksi tarkastellaan taustatekijöiden yhteyksiä eri motiiveihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vapaaehtoisten tyytyväisyyttä ja mielipiteitä SPR:n vapaaehtoistoiminnasta sekä eri taustatekijöiden ja motiivien yhteyksiä näihin mielipiteisiin. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä SPR:n osastojen vapaaehtoisille. Koska SPR:n vapaaehtoisista ei ole rekisteriä, lähetettiin lomakkeet satunnaisotannalla valittujen 25 osaston yhteyshenkilöille, jotka jakoivat ne edelleen vapaaehtoisille. Tutkimusaineiston koostuu 221 vapaaehtoisen vastauksista. Tutkimusaineiston analysoinnissa on käytetty pääasiassa ristiintaulukointia sekä faktorianalyysia, jonka pohjalta on muodostettu summamuuttujia. Yhteenvedonomaisesti voi sanoa tyypillisen SPR:n vapaaehtoisen olevan hyvin koulutettu keski-ikäinen tai vanhempi parisuhteessa elävä nainen, joka osallistuu ystävä- ja tukihenkilötoimintaan sekä on lisäksi mukana keräystoiminnassa tai toimii luottamushenkilönä. Vapaaehtoiset olivat yleisesti saaneet tietoa toiminnasta ystäviltään ja usea oli tullut mukaan toimintaan, koska häntä oli pyydetty. Vapaaehtoiset olivat toimintaan sitoutuneita ja osallistuivat aktiivisesti. Tutkimuksessa tuli esille kahdeksan erilaista motiivia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Arvomotiivi oli merkityksellinen lähes kaikille vapaaehtoisille, samoin Punaisen Ristin päämäärät ja periaatteet -motiivi. Näiden jälkeen tulivat oppimismotiivi, itsetuntomotiivi, mukavaa yhdessäoloa -motiivi, sosiaalinen motiivi, omat vaikeudet -motiivi ja uramotiivi. Lisäksi osa vapaaehtoisista oli lähtenyt toimintaan mukaan jonkin elämänmuutoksen takia. Joistakin epäkohdista huolimatta SPR:n vapaaehtoistoiminta oli niin tyydyttävää ja motivoivaa, että vapaaehtoisista lähes kaikki aikoivat jatkaa toimintaa tulevaisuudessakin.
