Browsing by Subject "Survival Rate"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Malila, Nea; Virtanen, Anni; Pitkäniemi, Janne (2019)
  • Nykänen, Antti; Tikkanen, Jussi; Raivio, Peter (2017)
  • Hovi, Liisa; Taskinen, Mervi; Jahnukainen, Kirsi (2006)
  • Jalanko, Hannu; Mattila, Ilkka; Rautiainen, Paula; Pakarinen, Mikko (2017)
  • Laaksonen, Sanna (Helsingfors universitet, 2015)
    Maligni pleuraalinen mesoteliooma on voimakkaasti asbestialtistukseen liittyvä hyvin huonoennusteinen valta osin keuhkopussissa esiintyvä syöpä. Suomessa sen ilmaantuvuus on noin 100 uutta tapausta/v. Aineistona käytettiin Suomen Syöpärekisterin tietoja vuosina 2000–2012 diagnosoiduista keuhkopussin mesotelioomapotilaista ja kuolin tietoja täydennettiin Tilastokeskuksesta. Kyseessä oli epidemiologinen tutkimus ja tavoitteena oli selvittää, minkälaisia mesotelioomapotilaat Suomessa ovat. Erityisesti olimme kiinnostuneita keuhkopussin mesoteliooman ilmaantuvuuden ja ennusteen kehityssuunnasta, ja potilaiden saamasta hoidosta. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Aineiston käsittelyyn on käytetty IBM SPSSStatistics 22.0- ja Excel-ohjelmaa. Maligin pleuraalisen mesoteliooman ilmaantuvuus ei ole vielä kääntynyt Suomessa laskuun ja elossa oloaika ei ole parantunut vuosina 2000–2012. Keskimääräinen sairastumisikä oli 68.99 vuotta ja valta osa sairastuneista oli miehiä. Ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä näyttäisivät olevan morfologia, taudin levinneisyys ja tehdyn kirurgisen toimenpiteen tyyppi. Vain hieman alle 2/3 potilaista oli saanut hoitoa. Noin 6 %:lla potilaista mesoteliooma diagnosoitiin vasta ruumiinavauksessa kuoleman jälkeen. Tutkimus osoitti, että taudin diagnostiikassa ja hoidossa on edelleen kehitystarvetta.
  • Koivisto-Korander, Riitta; Bützow, Ralf (2016)
  • Kanerva, Jukka; Aro, Hannu; Janes, Rita (2019)
  • Pakarinen, Toni-Karri; Lindholm, Paula; Kanerva, Jukka (2019)
  • Laitinen, A.; Hagström, J.; Mustonen, H.; Kokkola, A.; Tervahartiala, T.; Sorsa, T.; Böckelman, C.; Haglund, C. (2018)
    Despite gastric cancer being rare nowadays in Western countries, it remains one of the leading causes of cancer death worldwide. The course of the disease varies, so the individual gastric cancer patient’s prognosis is difficult to determine. The need for new biomarkers is crucial. The aim of this study was to evaluate the prognostic value of serum matrix metalloproteinase-8, serum tissue inhibitor of metalloproteinase-1, and tissue matrix metalloproteinase-8 in patients with gastric cancer. Preoperative serum samples from 233 patients with gastric cancer were retrospectively analyzed. Serum levels of matrix metalloproteinase-8 were analyzed with immunofluorometric assay, and tissue inhibitor of metalloproteinase-1 levels were determined by enzyme-linked immunosorbent assay. We also determined the tissue expression of matrix metalloproteinase-8 in 276 gastric cancer samples by immunohistochemistry. Survival data and death causes came from patient records, the Population Register Center of Finland, and Statistics Finland. Patients with a low (131 ng/mL) serum matrix metalloproteinase-8 level had a considerably unfavorable prognosis (p = 0.002). Those patients with a high (≥170 ng/mL) serum tissue inhibitor of metalloproteinase-1 level also had a poor prognosis (p <0.001), and the latter remained significant in multivariable analysis (hazard ratio = 1.85; 95% confidence interval: 1.26–2.72; p = 0.002). The molar ratio of serum matrix metalloproteinase-8 and tissue inhibitor of metalloproteinase-1 levels with low (0.30) molar ratios predicted a worse prognosis (p = 0.020). Tissue matrix metalloproteinase-8 did not influence prognosis. These results suggest that serum matrix metalloproteinase-8, tissue inhibitor of metalloproteinase-1, and the ratio of matrix metalloproteinase-8/ tissue inhibitor of metalloproteinase-1 may prove useful biomarkers for prediction of prognosis in patients with gastric cancer. © The Author(s) 2018.
  • Rantala, Elina S.; Tulokas, Sanni; Kivelä, Tero T.; Hernberg, Micaela (2019)
  • Nordin, Arno (2020)
    Vatsanalueen elinsiirrot ovat lisääntyneet, mistä kiitos kuuluu elinluovuttajia tunnistaville ja hoitaville tahoille. Tarvitaan kuitenkin edelleen aktiivisia toimia, jotta luovuttajien määrä saataisiin lisääntymään nykyisestä.