Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Humanistinen tiedekunta Tekijä – Författare – Author Pirkko Marjatta Linnea Hjerp Työn nimi – Arbetets titel Att samtala i klassrummet. Frågorna i niondeklassisternas muntliga övningar. Oppiaine – Läroämne – Subject Nordiska språk Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu-avhandling Aika – Datum – Month and year Marraskuu 2020 Sivumäärä– Sidoantal – Number of pages 119 Tiivistelmä – Referat – Abstract Tutkielman tarkoitus on kuvata mitä kysymyksiä ja miten aikuisopiskelijat niitä käyttävät suullisissa pienryhmäkeskusteluissa, joissa opettaja ei ole mukana. Keskustelut ovat dyadeja ja 3-4 hengen lyhyitä haastatteluja, puhelinkeskusteluja, palvelutilanteita, arkikeskustelua. Opiskelijat ovat Rakennusliiton 9:n luokan PK-linjalla. He ovat iältään ja ruotsin kielen taidoiltaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Keskustelut nauhoitetaan ja translitteroidaan. Tutkimusmenetelmänä on keskusteluanalyysi ja vuorovaikutuslingvistiikka. Aineistoa tutkitaan sekä kvalitatiivisesti analysoimalla yksittäisiä nauhoitettuja keskusteluja että kvantitatiivisesti taulukoin, Aineisto sisältää 15 lyhyttä n. 3-4 minuuttia kestävää keskustelua. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijat ovat käyttäneet kysymyksiä varsin monipuolisesti. Saadut kysymykset on jaoteltu projektiivisiin ja responsiivisiin kysymyksiin lauserakenteen (syntaksi) perusteella. Projektiiviset Kysymykset viittaavat eteenpäin. Niitä ovat perinteiset rogatiivit, deklaratiivit, kvesitatiivit, direktiivit je ekspressiivit. Ne ovat multifunktionaalisia. Siten muoto ja merkitys eivät aina vastaa toisiaan. Siitäkin on aineistossa esimerkkejä. Responsiiviset kysymykset viittaavat taaksepäin edelliseen puhujaan. Niitä ovat elliptiset kysymykset ja vastaukset, ekokysymys vastauksena, ekspressivinen kysymys, korjaukset. Oppilaiden vastaukset on käsitelty vastauksen laajuuden mukaan: laajat vastaukset, minimaaliset, osittaiset tai ei vastausta. Lisäksi materiaalista löytyy kompleksisia lauseita, joissa on 2-4 rakenneyksikköä. Niitä on analysoitu sekä sisäisen että ulkoisen rakenteen mukaisesti. Ulkoinen rakenne viittaa eteenpäin tai taaksepäin tai molempiin suuntiin samassa kompleksisessa lauseessa. Nämä kompleksiset lauseet on kategorisoitu sen mukaan mitä rakenneyksiköitä ne sisältävät. Korjausjäsennys: Suullisissa harjoituksissa esiintyy kaksi tapaa tehdä korjauksia. Niitä ovat toisen tekemät korjaukset seuraavassa puheenvuorossa ja ongelman tuottajan omat korjaukset samassa puheenvuorossa. Suurimpana ryhmänä itsekorjauksissa on sanahaku sanaa venyttämälla ja toiseksi suurin sanojen ja tavujen toistaminen. Vuorottelujäsennys: Dyadissa vuoronvaihto kahden puhujan välillä tapahtuu säännöllisesti AB, AB, AB. Oppilailla esiintyy myös seuraavanlaista vuorottelua: AC, BC, AC, BC sekä AB, AC, AB, AC (trans. 1, 2, 4, 10). Lisäksi on esimerkki, jossa viitataan useampaan edellä olevaan puheenvuoroon (tr.9). Kaiken kaikkiaan nämä suulliset harjoitukset osoittavat, että tämä harjoitusmuoto on ollut monella tapaa suositeltava. Myös opiskelijat olivat aktiivisia ja innostuneita. 1Avainsanat – Nyckelord – Keywords keskustelunanalyysi, ruotsin kielen oppiminen Säilytyspaikka – Förvaringställe – Where deposited Muita tietoja – Övriga uppgifter – Additional information