Browsing by Subject "Tanska"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 24
  • Salo, Simo; Ekholm, Petri; Knuuttila, Seppo (Finnish Environment Institute, 1997)
    The Finnish Environment 51
  • Toivonen, Niko (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Hufvudstadsbladetin Tanskaan liittyvää kulttuuriuutisointia toisen maailmansodan alussa. Tutkielmassa tarkastellaan lehden välittämää kuvaa tanskalaisten suhtautumisesta Suomen tilanteeseen sekä kuvaa tanskalaisista ja tanskalaisesta yhteiskunnasta. Lisäksi tarkastellaan, miten maiden molemminpuoliset kulttuuriyhteydet ja -yhteistyö näkyivät lehdessä. Tutkimusmetodina on historiallis-kvalitatiivinen lehdistötutkimus. Tutkimuksen aineistona on tarkasteluajanjaksolla Hufvudstadsbladetissa julkaistut noin tuhat Tanskaa käsittelevää uutista, joista erityisesti keskitytään noin 70 kulttuuriuutiseen. Lisäksi tutkielmassa hyödynnetään Suomen Kööpenhaminan lähettilään Paavo Pajulan samalla ajanjaksolla Suomeen lähettämiä raportteja. Hufvudstadsbladetin Tanskaan liittyvä kulttuurikirjoittelu oli tarkastelujaksolla vilkasta. Kirjoitukset loivat molemminpuolista yhteyttä maiden välille välittäen kuvaa sekä tanskalaisten kiinnostuksesta Suomen tilanteeseen, suomalaisten kiinnostuksesta Tanskaan ja tanskalaisiin sekä monipuolisesta kulttuuriyhteistyöstä. Talvisodan aikana kulttuuriyhteistyön kautta pystyttiin ylläpitämään ja edistämään Suomen ja Tanskan välisiä suhteita helpommin kuin virallisella valtiollisella tasolla Tanskan valtion pitäytyessä tarkasti puolueettomana. Suomalaisista sanomalehdistä Hufvudstadsbladetilla oli todennäköisesti ruotsinkielisen lukijakunnan takia suurin intressi pohjoismaisten suhteiden vahvistamiseen, mutta myös parhaat mahdollisuudet siihen. Tanskalaisten suhtautuminen Suomen tilanteeseen oli Hufvudstadsbladetin kirjoittelun valossa pääosin myötätuntoista Tanskan kommunisteja lukuun ottamatta. Tanskalaiset itse näyttäytyvät kirjoituksissa edistyksellisinä ja vapaamielisinä. He vaalivat imagoaan pyöräilijöinä ja tuulesta nauttivana kansana. Huoltovarmuuden haasteista huolimatta Tanskan yhteiskunnallinen tilanne näyttäytyi Hufvudstadsbladetin sivuilla rauhallisena. Maiden välinen yhteistyö tapahtui pääosin yhteispohjoismaisessa kontekstissa, mutta myös kahdenvälistä kulttuurivaihtoa tapahtui. Tärkein väylä Suomen ja Tanskan keskinäisille suhteille olivat maiden Norden-yhdistykset, joiden toiminnasta Hufvudstadsbladet uutisoi runsaasti.
  • Wrede, Sirpa; Henriksson, Lea; Høst, Håkon; Johansson, Stina; Dybbroe, Betina (Studentlitteratur, 2008)
  • Hashemi, Fatemeh; Pohle, Ina; Pullens, Johannes W. M; Tornbjerg, Henrik; Kyllmar, Katarina; Marttila, Hannu; Lepistö, Ahti; Klove, Bjorn; Futter, Martyn; Kronvang, Brian (MDPI, 2020)
    Water 12 6 (2020)
    Optimal nutrient pollution monitoring and management in catchments requires an in-depth understanding of spatial and temporal factors controlling nutrient dynamics. Such an understanding can potentially be obtained by analysing stream concentration–discharge (C-Q) relationships for hysteresis behaviours and export regimes. Here, a classification scheme including nine different C-Q types was applied to a total of 87 Nordic streams draining mini-catchments (0.1–65 km2). The classification applied is based on a combination of stream export behaviour (dilution, constant, enrichment) and hysteresis rotational pattern (clock-wise, no rotation, anti-clockwise). The scheme has been applied to an 8-year data series (2010–2017) from small streams in Denmark, Sweden, and Finland on daily discharge and discrete nutrient concentrations, including nitrate (NO3−), total organic N (TON), dissolved reactive phosphorus (DRP), and particulate phosphorus (PP). The dominant nutrient export regimes were enrichment for NO3− and constant for TON, DRP, and PP. Nutrient hysteresis patterns were primarily clockwise or no hysteresis. Similarities in types of C-Q relationships were investigated using Principal Component Analysis (PCA) considering effects of catchment size, land use, climate, and dominant soil type. The PCA analysis revealed that land use and air temperature were the dominant factors controlling nutrient C-Q types. Therefore, the nutrient export behaviour in streams draining Nordic mini-catchments seems to be dominantly controlled by their land use characteristics and, to a lesser extent, their climate.
  • Bornebusch, C. H. (Suomen metsätieteellinen seura, 1929)
  • Oppermann, A. (Suomen metsätieteellinen seura, 1929)
  • Johnstone, Phil; Rogge, Karoline S.; Kivimaa, Paula; Farné Fratini, Chiara; Primmer, Eeva (Elsevier, 2021)
    Energy Research & Social Science 74
    Industrial policy has re-emerged as an area of policy discussion in recent years, but the characteristics and role of industrial policy vary across national contexts. Particularly, the role of industrial policy in the ongoing energy transitions of different countries has received little attention. We introduce an analytical framework to explore the relationship between industrial policy and different energy policy trajectories and apply this framework in an empirical analysis of the perceptions of key stakeholders in the energy sector in Germany, the United Kingdom and Denmark. We identify four key elements of industrial policy – industrial visions, industrial policy instruments, industrial policy governance, and employment concerns – and based on these analyse perceptions of how industrial policy has facilitated changes in the energy system of the three countries. We find significant differences in industrial policy styles for low-carbon transitions, reflecting broader differences in political institutions and cultures. Our analysis shows how sustainability transitions relate to industrial policy, and which elements can act as enablers and barriers to low-carbon transitions.
  • Luoma, Terhi (2007)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Itämeren alueen pohjoismaiden ja Iso-Britannian talouksien pitkän aikavälin vuorovaikutus- ja kausaalisuussuhteita kultakannan aikana, eli vuosina 1870–1913, ja toisen maailmansodan jälkeen vuosina 1946–2001. Itämeren alueen pohjoismailla tarkoitetaan Suomea, Ruotsia ja Tanskaa. Tarkastelun kohteena tässä tutkielmassa ovat erityisesti Itämeren alueen pohjoismaiden pareittaiset pitkän aikavälin vuorovaikutus- ja kausaalisuussuhteet sekä se, onko Iso-Britannian talous vaikuttanut kausaalisesti Itämeren alueen pohjoismaiden talouksiin. Tutkimusaineistona käytetään Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Iso-Britannian logaritmoituja asukasmääriin suhteutettuja bruttokansantuotteiden aikasarjoja. Bruttokansantuotteet suhteessa asukasmääriin on esitetty vuoden 1990 Geary-Khamis-dollareina. Tutkimuksessa pyritään selvittämään talouksien mahdollista pitkän aikavälin vuorovaikutussuhdetta tarkastelemalla, ovatko prosessit yhteisintegroituneita. Yhteisintegroitumisen toteamiseen käytetään Johansenin menetelmää. Jos prosessit ovat yhteisintegroituneita, niin niistä muodostetaan virheenkorjausmalleja. Talouksien mahdollisia kausaalisia suhteita tarkastellaan Granger-kausaalisuuden testausmenetelmän avulla. Tutkielmassa paneudutaan myös näiden testausmenetelmien ja mallien taustoihin. Itämeren alueen pohjoismaiden prosessit vaikuttivat olevan integroituneita astetta yksi sekä kultakannan aikana että toisen maailmansodan jälkeen. Iso-Britannian prosessi oli vuosina 1946–2001 trendistationaarinen, mutta kultakannan aikana se saattoi olla joko trendistationaarinen tai integroitunut astetta yksi. Kun tarkasteltiin Itämeren alueen pohjoismaiden pareittaisia pitkän aikavälin vuorovaikutussuhteita vuosina 1870–1913 ja 1946–2001, havaittiin, että Suomen ja Ruotsin talouksien välillä vaikutti olevan pitkän aikavälin vuorovaikutussuhde kultakannan aikana mutta ei toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi havaittiin, että Tanskan talous on vaikuttanut Granger-kausaalisesti Suomen talouteen kultakannan aikana. Ruotsin ja Tanskan talouksien välillä vaikutti tarkastelun perusteella olevan pitkän aikavälin vuorovaikutussuhde sekä kultakannan aikana että toisen maailmansodan jälkeen. Iso-Britannian talous on vaikuttanut Granger-kausaalisesti Itämeren alueen pohjoismaiden talouksiin kultakannan aikana riippumatta siitä, oliko Iso-Britannian prosessi trendistationaarinen vai integroitunut astetta yksi vuosina 1870–1913. Vuosina 1946–2001 Iso-Britannian prosessi ei vaikuttanut Granger-kausaalisesti Itämeren alueen pohjoismaiden prosesseihin, mutta Itämeren alueen pohjoismaiden prosessit vaikuttivat Granger-kausaalisesti Iso-Britannian prosessiin. Tutkielman tärkeimpiä lähteitä ovat seuraavien kirjoittajien artikkelit: Dolado ja Lütkepohl (1996), Doornik (1996), Elliott, Rothenberg ja Stock (1996) ja Teräsvirta (2004). Lisäksi seuraavien kirjoittajien kirjat olivat tärkeitä: Hamilton (1994), Kenwood ja Lougheed (1999) ja Lütkepohl (2005). Tutkielman aineiston lähteinä käytettiin Maddisonin kirjoja (1995, 2003).
  • de Wit, Heleen A.; Lepistö, Ahti; Marttila, Hannu; Wenng, Hannah; Bechmann, Marianne; Blicher-Mathiesen, Gitte; Eklöf, Karin; Futter, Martyn N.; Kortelainen, Pirkko; Kronvang, Brian; Kyllmar, Katarina; Rakovic, Jelena (Wiley, 2020)
    Hydrological Processes 34, 25 (2020)
    Agricultural, forestry-impacted and natural catchments are all vectors of nutrient loading in the Nordic countries. Here, we present concentrations and fluxes of total nitrogen (totN) and phosphorus (totP) from 69 Nordic headwater catchments (Denmark: 12, Finland:18, Norway:17, Sweden:22) between 2000 and 2018. Catchments span the range of Nordic climatic and environmental conditions and include natural sites and sites impacted by agricultural and forest management. Concentrations and fluxes of totN and totP were highest in agricultural catchments, intermediate in forestry-impacted and lowest in natural catchments, and were positively related %agricultural land cover and summer temperature. Summer temperature may be a proxy for terrestrial productivity, while %agricultural land cover might be a proxy for catchment nutrient inputs. A regional trend analysis showed significant declines in N concentrations and export across agricultural (−15 μg totN L−1 year−1) and natural (−0.4 μg NO3-N L−1 year−1) catchments, but individual sites displayed few long-term trends in concentrations (totN: 22%, totP: 25%) or export (totN: 6%, totP: 9%). Forestry-impacted sites had a significant decline in totP (−0.1 μg P L−1 year−1). A small but significant increase in totP fluxes (+0.4 kg P km−2 year−1) from agricultural catchments was found, and countries showed contrasting patterns. Trends in annual concentrations and fluxes of totP and totN could not be explained in a straightforward way by changes in runoff or climate. Explanations for the totN decline include national mitigation measures in agriculture international policy to reduced air pollution and, possibly, large-scale increases in forest growth. Mitigation to reduce phosphorus appears to be more challenging than for nitrogen. If the green shift entails intensification of agricultural and forest production, new challenges for protection of water quality will emerge possible exacerbated by climate change. Further analysis of headwater totN and totP export should include seasonal trends, aquatic nutrient species and a focus on catchment nutrient inputs.
  • Parikka, Katriina (Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 4/2006
    Maa-aineksia käytetään vuosittain suuria määriä. Eniten otetaan soraa, mutta kalliokiviaineksen osuus rakentamisessa on viime vuosina lisääntynyt soravarojen vähenemisen myötä. Yhteiskunnan kasvanut maa-ainesten käyttötarve, soravarojen vähentyminen tietyillä alueilla ja sen myötä pidentyneet kuljetusmatkat sekä maa-ainestoiminnan muut ympäristönäkökohdat ovat lisänneet kiinnostusta uusiomateriaalin käyttöön rakennusteollisuudessa ja maanrakennuksessa. Maanrakentamiseen kelpaavia uusiomateriaaleja syntyy vuosittain suuria määriä, mutta maa-ainesten uusiokäyttö lisääntyy kuitenkin hitaasti. Uusiomateriaalit eivät täytä standardien vaatimuksia tai testausmenetelmät, tekniikka ja kannustimet niiden käyttöön ovat riittämättömiä. Uusiomateriaalin käytön vauhdittamiseksi ja soveltuvan teknologian kehittämiseksi tarvitaan uusia keinoja. Ympäristöministeriön rahoittamassa selvityksessä tarkastellaan maa-ainesveron toimivuutta ohjauskeinona ja sen kannustinvaikutuksia Ruotsissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Raportissa selvitetään näiden maiden maa-ainesverokäytäntöjä, sekä veron vaikutusta maa-aineksen ottomääriin ja uusiomateriaalin käyttöön. Maa-ainesveron tausta-ajatuksena on ekologinen verouudistus, jonka mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja ympäristöhaittoja tulisi vähentää, sekä materiaalitehokkuutta ja kierrätystä lisätä verotuksen avulla. 
  • Etelämäki, Jasmin (2006)
    Pro gradu -työni aiheena on Tanskan osallistuminen Kosovon pommituksiin vuonna 1999. Työn tutkimuskysymys on: Miksi Tanska osallistui Kosovon sotaan? Käytän Kosovon sotaa tapausesimerkkinä tutkiessani Tanskan ulkopolitiikan muutosta kylmän sodan jälkeen. Tarkastelen konfliktin kehittymistä sekä kansainvälisen yhteisön ratkaisuyrityksiä, jotka huipentuivat Naton ilmaiskuihin keväällä 1999. Oleellinen osa tutkimuskysymystä on 1990-luvun alussa tapahtunut, kylmän sodan jälkeen hyvin luonnollinen muutos Tanskan ulkopolitiikan ohjelinjoissa. Tuolloin ulkopolitiikan uudeksi teesiksi nousi "aktiivinen kansainvälisyys". Tanskan ulkopolitiikan esittelyn avulla yritän tuoda lukijalle ymmärrettäväksi kontekstin, jossa ulkopoliittisia päätöksiä Tanskassa tehdään. Tästä rakentuu Tanskan ulkopolitiikan perusta, johon liittyvät kiinteästi tanskalaisen identiteetin ja arvojen vaikutukset. Käsittelen työssäni kevyesti myös Tanskan ulkopolitiikan reunaehtojen kehitystä 1990-luvulla. Näistä tärkeimpiä ovat Nato, Euroopan yhteisöt ja eurooppalaisen yhteistyön kehittyminen unioniksi, sekä Yhdistyneet kansakunnat. Tarkasteluni ulottuu 1990-luvun lopusta 2000-luvulle ja taaksepäin 1990-luvun alkuun Tutkin keskustelua Tanskan kansankäräjillä, Folketingetissä, vuoden 1998 lokakuusta vuoden 2000 maaliskuun loppuun. Tanskan ulkopoliittinen instituutti toimitti kansankäräjille selvityksen humanitaarisesta interventiosta maaliskuussa 2000, minkä jälkeen selvityksestä käytiin kansankäräjillä laaja Kosovo-aiheinen keskustelu. Tanskan ulkopoliittisia arvoja määritän lähdekirjallisuuden ja virallisten dokumenttien avulla, joista tärkeimmät lähteeni Tanskan ulkopolitiikan muutoksen osalta ovat kaksi hallitukselle tehtyä selvitystä. Lisäksi olen käyttänyt päälähteinäni Tanskan suurimpia päivälehtiä, Berlingske Tidendeä ja Politikenia. Seurasin lehtiä pätkittäin tammikuusta 1998 kesäkuuhun 1999. Tanskan ulkopoliittisen instituutin, DUPI:n, vuosittain ilmestyneet artikkeli- ja puhekokoelmat, vuosikirjat, ovat olleet pääasiallinen johdatus aiheeseeni. Tutkimukseni lopputulos on, että Tanskan osallistuminen Kosovon sotaan oli merkittävä rajapyykki sen ulkopolitiikan historiassa. Tanska oli aiemmin 1990-luvulla osallistunut samantyyppisiin operaatioihin Naton joukoissa, mutta Kosovon konfliktissa ulkopolitiikan arvot punnittiin selkeimmin. 1990-luvun alussa aktiiviselle kansainvälisyydelle määritelty sisältö kuvasi Tanskan ulkopolitiikkaa myös vuonna 1998. Sen keskeisin teema oli Tanskan ulkopolitiikan riippumattomuus ja tietyt arvot, jotka on perinteisesti liitetty Pohjoismaihin. Alkuperäinen hypoteesini oli, että Tanskan ulkopolitiikkaan 1990-luvun alussa liitetty termi "aktiivinen kansainvälisyys" olisi ollut vielä voimakkaammin sidottu kansainvälisen lain noudattamiseen ja YK:n maailmanjärjestön rooliin kuin loppujen lopuksi osoittautui. Todellinen riippumaton ulkopolitiikka oli Tanskalta kuitenkin vielä 1990-luvun lopussa saavuttamatta.
  • Saikku, Peppi; Rajavaara, Marketta; Seppälä, Ullamaija (Kela, 2017)
    Sosiaali- ja terveysturvan raportteja
    Paikallisen yhteistyön merkitys on kasvanut työttömille kohdennettujen palvelukokonaisuuksien kehittämisessä. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua koskeva laki (L 1369/2014) tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kootaan tutkimustietoa monialaisesta yhteistyöstä paikallisessa työllisyyden hallinnassa. Tutkimusaineistona ovat vuosina 2000–2016 julkaistut vertaisarvioidut yhteiskuntatieteelliset artikkelit. Katsausta varten kootun artikkeliaineiston 55 julkaisua ovat Suomesta, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Isosta-Britanniasta ja Saksasta. Tulosten mukaan tutkimuksissa on tarkasteltu monialaisia yhteistyömalleja aktivoinnin, kuntoutuksen sekä julkisen hallinnon muutoksen kehyksissä. Näiden kehysten valinta heijastaa eri maissa tehtyjä uudistuksia. Tutkimuksissa on tarkasteltu monialaisuutta monitasoisuuden, monisektorisuuden, monitoimijuuden ja moniammatillisuuden näkökulmista. Tarkastelluissa maissa toteutetaan monialaista yhteistyötä kahdella tavalla, yhteispalvelun ja yhteistyöverkoston avulla. Työttömien työllistymistä tukevan monialaisen palvelun kehittäminen on erityisen tärkeää Suomessa meneillään olevien sosiaali- ja terveys-, kasvupalvelu- ja maakuntauudistusten yhteydessä.
  • OA-lukupiiri; Holopainen, Mika; Karhula, Pekka; Koskinen, Kimmo; Lappalainen, Arja; Liimatainen, Timo; Niskala, Arja; Salminen, Pekka J. (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (1)
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1910)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Kuusela, Marjo (Helsingin yliopisto, 2013)
    Verkkari 2013 (6)
  • Vienonen, Aleksi (2005)
    Pro gradu -tutkielma Rähmällään etelään: Tanskan ulkopoliittisen johdon lehdistönohjaus 1938-1940 porautuu kysymyksiin, miten ja miksi Tanskan ulkoministeriö ohjeisti maan lehdistöä toisen maailmansodan esisoiton aikana. Tutkimustulosten valossa voidaan väittää, että ulkoministeri Peter Munchin johdolla Tanskan ulkoministeriö ohjeisti maan lehdistöä saksalaismieliseen suuntaan. Syynä ulkoministeri Munchin saksalaismieliseen lehdistön painostamiseen oli pelko. Se ei ollut miehittämisen pelkoa. Sitä vastoin ulkoministeriössä oli aito huoli, että mahdollisen maailmansodan syttyessä suurin riski Tanskalle olisi ulkomaankaupan tyrehtyminen ja sen myötä taloudellinen lama. Tanskan ulkopolitiikan tavoitteena oli pystyä pitämään toimivat kauppasuhteet kummankin suuren ulkomaankauppakumppaninsa Saksan ja Iso-Britannian kanssa niiden välisestä mahdollisesta sodasta huolimatta. Saksa käytti elintarvikevientiä painostuskeinona Tanskan suhteen 1938-1940. Välillisesti Saksa vaati Tanskan ulkoministeriä toimenpiteisiin, jotta Tanskan lehdistöstä saataisiin saksalaismielisempi. Ulkoministeri Munch ei missään vaiheessa 1938-1940 uskonut, että Saksa haluaisi miehittää Tanskan. Miehitys kuitenkin tapahtui 9. huhtikuuta 1940. Munch ei pelännyt miehitystä, koska hän uskoi vakaasti, että maa välttyisi miehitykseltä samalla tavalla kuin ensimmäisessä maailmansodassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Tanskan turvallisuuspoliittisena ohjenuorana oli niin sanottu sotilaallisen tyhjiön teoria. Ajatuksena oli, että sellainen puolueeton maa, joka on sotilaallisesti heikko, säilyisi maailmansodassa itsenäisenä. Tällaista maata ei ajatuksen mukaan yksikään sotiva osapuoli näkisi potentiaalisena liittolaisena, mutta ei myöskään potentiaalisena uhkana. Tämän filosofian takia Tanskan puolustus oli lähes olematon 1938-1940. Uhkana ulkoministeriön kannalta oli siis ulkomaankaupan tyrehtyminen. Toisaalta maa pelkäsi myös Etelä-Jyllannin osittain saksankielisen mutta varsin marginaalisen rajaseudun puolesta. Vallinneessa tilanteessa Munch piti tärkeänä, että oli keskeistä pitää säännöllisiä lehdistötapaamisia, joissa hän luottamuksellisesti kertoi toimittajille ulkomaankauppapolitiikasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mitä lähemmäs Tanskan miehitystä tultiin, sitä kovemmiksi muuttuivat Munchin vaatimukset lehdistölle. Lehdistön oli oltava neutraali kaikkia suurvaltoja kohtaan, mutta kuitenkin enemmän neutraali Saksan suuntaan kuin Ison-Britannian ja Ranskan suuntaan.
  • Juntunen, Maija-Liisa; Mäkinen, Pekka; Vik, Tore; Engsås, Jan; Gustafsson, Lennart; Theilby, Frans (Suomen metsätieteellinen seura, 1985)
  • Kinnunen, Leena (2008)
    Tutkielmassa tarkastellaan tanskalaisen Ungdomshuset-liikkeen kansainvälisiä liittolaisia ja sitä, kuinka liike on pyrkinyt hankkimaan liittolaisia kansallisten rajojensa yli. Jagtvej 69 nuorisotalon puolustamisen ja uuden nuorisotalon puolesta taistelemisen ympärille muodostuneen liikkeen tapauksen kautta hahmotetaan yhteiskunnallisten liikkeiden kansainvälistymistä ja solidaarisuutta. Tutkimusongelma tarkentuu kahteen tutkimuskysymykseen: millaista on Ungdomshuset-liikkeen kansainvälinen tuki ja liittolaisuus, ja miten Ungdomshuset-liike on pyrkinyt hankkimaan tukea ja liittolaisia kansallisten rajojen ulkopuolelta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen teoreettisena viitekehyksenä on keskustelu yhteiskunnallisten liikkeiden verkostoista ja erityisesti liittolaisista. Globaalilla tasolla keskustelu nähdään osana kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Yhteiskunnallisten liikkeiden roolia globalisoituvassa maailmassa pohditaan erityisesti globaalin kansalaisyhteiskunnan käsitteen kautta. Liittolaisuuksien hankkimista koskevaa toista tutkimuskysymystä lähestytään Thomas Olesenin poikkikansallisen (transnational) kehystämisen teorian kautta, joka jakaantuu neljään ulottuvuuteen: globaaliin tietoisuuteen, uusliberalismin epäoikeudenmukaisuuteen, demokratian ylätason kehykseen sekä internetin jokapäiväisiä kokemuksia välittävään vaikutukseen. Tutkielman aineisto on laadullinen ja perustuu Ungdomshuset-liikkeen toimijoiden puolistrukturoituihin haastatteluihin sekä liikkeen itsensä tuottamaan materiaaliin internetissä. Aineistoa on analysoitu teemoittelun ja tyypittelyn kautta. Tutkimuksessa havaitaan, että liikkeen liittolaisuudet perustuvat kahdenlaisiin verkostoihin: internetin sekä henkilökohtaisten kontaktien muodostamiin verkostoihin. Ungdomshuset-liikkeen internet-verkostot jakautuvat aineiston perusteella: 1) internetissä tapahtuvaan tiedotukseen; 2) virallisten kansainvälisten tiedonantojen julkaisemiseen; 3) Myspace-sivustolla tapahtuvaan verkostoitumiseen. Internetin verkostojen kautta raportoidaan paitsi Tanskassa tapahtuvasta toiminnasta, myös ulkomaisesta tukitoiminnasta sekä pyydetään kansainvälistä apua taistelulle. Henkilökohtaisten kontaktien verkostot ovat kuitenkin yhteisöllisyyden kannalta merkittävämpiä. Toimijat liittyvät niiden kautta globaaliin talonvaltauskulttuuriin, joka edistää uusien verkostojen syntymistä ja vahvistaa jo olemassa olevia. Internet helpottaa tiedonvälitystä, mutta toimintaan tarvittavaa sitoutumista ylläpidetään henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ungdomshuset-liikkeen poikkikansallinen kehystäminen perustuu paikallisten ongelmien jäsentämiselle osana suurempaa kokonaisuutta. Kööpenhaminan tapahtumat ovat osa globaalia taistelua valtion pakkoa ja vaihtoehtoisuuden tukahduttamista vastaan. Epäoikeudenmukaisuutta kehystetään menetetyn nuorisotalon kautta, jonka kohtalo on osa kaupunkitilojen kapitalistista käyttöönottoa ja vaihtoehtoisuuden tukahduttamista kapitalismin ja uusliberalismin tieltä. Demokratiaa koskeva poikkikansallinen kehystäminen perustuu ajatukselle osallistuvasta ja aktiivisesta yhteiskunnasta, jota vapaat tilat maailmalla edustavat. Kansainvälisesti yhtä merkintää on liikkeen toiminnallinen ulottuvuus. Liikkeen harjoittama vandalismi ja kansalaistottelemattomuus houkuttelevat toimintaan mukaan aktivisteja myös Tanskan rajojen ulkopuolelta. Internetin merkitys jokapäiväisiä kokemuksia välittävänä välineenä näkyy Ungdomshuset-liikkeen kohdalla, mutta yhteisöllisyyttä rakentavat ainekset eivät kuitenkaan ole kovin vahvoja.
  • Alam, Tiina (Helsingin yliopisto, 2010)
    Verkkari 2010 (5)
  • Holopainen, Mika; Karhula, Pekka; Koskinen, Kimmo; Lappalainen, Arja; Liimatainen, Timo; Niskala, Arja; Salminen, Pekka J. (2012)