Browsing by Subject "Theresa May"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Nissinen, Milka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Naisten asemaa politiikassa ja mediassa on tutkittu useissa yhteyksissä, mutta nämä tutkimukset eivät ole keskittyneet syvällisesti kielenkäytön eriasteiseen asenteellisuuteen. Tämän tutkielman aiheena on tutkia naispoliitikkoja kohtaan suunnatun asenteellisen kielen esiintymistä uutisteksteissä. Tutkimuksen kohteina ovat Yhdysvaltain entinen ulkoministeri ja presidenttiehdokas Hillary Clinton sekä Britannian virassa oleva pääministeri Theresa May. Tutkielma pyrkii selvittämään, missä määrin naispoliitikoista käytetty kieli on asenteellista, ja onko se positiivista vai negatiivista. Tutkielmassa myös vertaillaan näitä löydöksiä naisten asemaan mediassa ja heidän kohtaamiinsa sukupuolistereotypioihin, sekä tarkastellaan eroja amerikkalaisen ja brittiläisen uutismedian välillä. Manuaalisesti koottu lähdeaineisto koostuu kahden eri sanomalehden internetsivuilta kerätyistä artikkeleista, jotka edustavat eri uutislajeja: kolumneja, viihdeartikkeleita ja uutisartikkeleita. Hillary Clintonin lähdeaineistona toimii amerikkalainen New York Post ja Theresa Mayn aineistona brittiläinen Daily Mail. Asenteellisuutta sisältävät tapaukset on kerätty aineistosta hyödyntäen Martinin & Whiten (2005) suhtautumisen teoriaa (appraisal theory) ja luokiteltu kolmen teoriaan perustuvan pääkategorian perusteella: asennoituminen (attitude), sitoutuminen (engagement) ja ilmaisutavan intensiteetti (graduation). Tutkitut tapaukset on myös analysoitu sen perusteella ovatko ne positiivisia, negatiivisia vai neutraaleita välittömässä kontekstissaan. Tulokset osoittavat, että tutkituista naispoliitikoista puhuttiin kovin negatiivisesti ja sukupuolistereotypioihin nojautuen. Brittiläisessä mediassa sävy oli kuitenkin positiivisempi kuin amerikkalaisessa mediassa. Amerikkalainen media keskittyi enemmän Clintonin persoonaan, kun taas brittiläinen media keskittyi enemmän Mayn ulkonäköön. Tuloksista ilmenee myös eroja eri uutislajien välillä: amerikkalaismediassa kirjoittajan sitoutuminen oli yleisin asenteellisuuden muoto uutisissa, kun taas brittimediassa se oli asennoituminen. Kokonaistuloksissa näiden kahden lehden välillä on nähtävissä samanlaista asenteellista kaavamaisuutta, mutta määrällisesti amerikkalaisessa mediassa asenteellisuutta käytetään selvästi enemmän. Tutkielmani tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten osoittamaa konsensusta siitä, että naiset ja naispoliitikot kohtaavat edelleen syrjivää kieltä mediassa, vaikka näennäisesti mahdollisuudet edetä poliittisella uralla ovat samat kuin miehillä. Tutkimukseni kuitenkin eroaa aikaisemmin käytetyistä metodeista siinä, että se ottaa huomioon kielen hienovaraiset ja peitellyt asenteellisuuden muodot, jotka huomaamattomasti voivat vaikuttaa lukijan asenteisiin.
  • Myllyoja, Markus (Helsingin yliopisto, 2020)
    This Master’s thesis explored the British national identity in the early phases of the Brexit process in the years 2017–2018. The aim of the study was to examine whether a new non-EU British identity which could be detected in the speeches by Prime Minister Theresa May and what kinds of linguistic devices were employed in the construction of such identity. I approached these questions with a triangulating method which finds its home in Critical Discourse Analysis. The data consisted of transcriptions of May’s three speeches: the first one was given in London in January 2017, the second one in Florence, Italy in September in 2017 and the third one again in London in March 2018, as a storm prevented May from traveling to Manchester. I attempted to observe the respective temporal and spatial contexts, as well as the imagined audience in my analysis. I first conducted a quantitative analysis of the data by employing the Appraisal Framework developed by Martin and White. This framework is designed to recognise value positions encased in a text. It is based on Systemic Functional Linguistics and Bakhtin’s ideas on dialogic language. I.e. it views language as a semiotic system of inter-referential signs which is constructed in interaction. I applied the framework to the extent of Engagement. This category of the framework is specifically concerned with dialogic utterances. In the qualitative analysis, I applied several social scientific approaches and concepts related to questions of nation and national identity. In terms of dialogic language, the results displayed that over time May’s speeches began to contain less contractive utterances in which one would exclude other positions from the discourse. At the same time, there was an increase of expansive utterances in which one would allow other positions to seem plausible or neutral. In other words, May seemed to opt for a more conciliatory tone as Brexit visibly decelerated. When it comes to national identity, it would seem like a crucial concept for a state looking for less integrated international co-operation especially if pursuit of national sovereignty is presented as the main reason behind the endeavour. However, this study implies that May’s speeches did not offer elements which a new national identity could have been built upon. In the light of previous research on national identity, they would have evidently needed to contain more emotion-laden language.