Browsing by Subject "Tissue Donors"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Helanterä, Ilkka; Ibrahim, Hassan N.; Lempinen, Marko; Finne, Patrik (2020)
    Background and objectives Increased donor age is one of the most important risk factors for delayed graft function (DGF), and previous studies suggest that the harmful effect of cold ischemia time is increased in kidneys from older donors. Our aim was to study the association of increased donor age and cold ischemia time with the risk of delayed graft function in a large cohort kidney transplants from the current era. Design, setting, participants, & measurements The Scientific Registry of Transplant Recipients was used for this observational, retrospective registry analysis to identify all deceased donor kidney transplantations in the United States between 2010 and September 2018, who were on dialysis pretransplantation (n=90,810). The association of donor age and cold ischemia time with the risk of DGF was analyzed in multivariable models adjusted for recipient characteristics (age, race, sex, diabetes, calculated panel-reactive antibodies, pretransplant dialysis duration) and donor characteristics (cause of death, sex, race, body mass index, creatinine, donation after circulatory death status, history of hypertension, and HLA mismatch). Results Cold ischemia time and donor age were independently associated with the risk of DGF, but the risk of DGF was not statistically significantly lower in donor age categories between 50 and 64 years, compared with donors ?65 years. The harmful association of cold ischemia time was not higher in kidneys from older donors in any age category, not even among donation after circulatory death donors. When donor risk was assessed with kidney donor profile index, although a statistically significant interaction with cold ischemia time was found, no practically meaningful increase in cold-ischemia susceptibility of kidneys with a high kidney donor profile index was found. Conclusions We were unable to demonstrate an association between donor age and DGF. The association of longer cold ischemia time with the risk of DGF was not magnified in older or more marginal donors.
  • Luostarinen, Teemu (2020)
    Elinluovuttajan hoidossa pyritään huolehtimaan irrotettavien elinten elinkelpoisuudesta turvaamalla niiden riittävä verenkierto ja hapentarjonta. Elinluovuttajan hoidosta on olemassa kansalliset hoito-ohjeet. Tässä artikkelissa käydään läpi muutamia elinluovuttajaan hoitoon liittyviä keskeisiä asioita.
  • Herttua, Maarit; Krootila, Kari (2020)
    Sarveiskalvonsiirrot aloitettiin Suomessa HYKS silmätautien klinikassa 1950-luvun lopussa ja sitä varten klinikkaan perustettiin silmäpankki vuonna 1957. Silmäpankki kerää sarveiskalvoja ja valmistelee ne siirtoleikkauksia varten. Lisäksi silmäpankissa erotellaan ja puhdistetaan istukasta amnionkalvoja silmäkirurgisia toimenpiteitä varten.
  • Koivusalo, Anna-Maria (2020)
    Potentiaalisen elinluovuttajan tunnistaminen ja asianmukainen hoito on tärkeää, sillä siirrettävistä elimistä on pulaa. Elinluovutus- ja elinsiirtotoiminta on Suomessa keskitetty, ja sitä säätelevät tarkat lait ja ohjeistukset.
  • Lång, Maarit; Nurmi, Kukka; Koivusalo, Anna-Maria (2017)
  • Helanterä, Ilkka; Ekstrand, Agneta; Lempinen, Marko (2017)
  • Helanterä, Ilkka; Ahopelto, Kaisa; Lempinen, Marko (2020)
    Munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta on Suomessa perinteisesti tehty vain vähän, mutta niiden määrää on viime vuosina pyritty lisäämään. Uusi kudoslaki mahdollistaa yhä useamman toimimisen elävänä luovuttajana. Munuaisluovuttajan riskit ovat vähäiset ja nykyään erittäin hyvin tunnetut.
  • Finne, Patrik; Helanterä, Ilkka; Lempinen, Marko (2019)
    Odotusajan lyheneminen vaikuttaisi suotuisasti potilaiden elämään.
  • Helanterä, Ilkka; Lempinen, Marko (2017)
  • Tran Minh, Mirjami; Tamminen, Manu; Tamminen-Sirkiä, Jenni; Majumder, Muntasir Mamun; Tabassum, Rubina; Anttonen, Minna; Lahti, Tuuli (2020)
    JOHDANTO : Selvitimme kansalaisten asenteita ja odotuksia yksilön perimästä saatavan tiedon, genomitiedon, keräämisestä ja käytöstä lääketieteellisiin tutkimustarkoituksiin. MENETELMÄT : Valtakunnallinen kyselytutkimus toteutettiin tammikuussa 2019. TULOKSET : Kansalaiset suhtautuvat genomitiedon keräämiseen ja käyttöön myönteisesti ja haluaisivat tietää terveydentilaansa mahdollisesti vaikuttavista perinnöllisistä alttiuksista. Erityisesti naiset olisivat valmiita tekemään saamansa tiedon perusteella myös elintapamuutoksia. PÄÄTELMÄT : Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että suomalaiset ovat tutkimusmyönteisiä ja valmiita luovuttamaan näytteensä biopankkiin. Toisaalta useat kyselytutkimuksen vastaajista eivät osanneet sanoa kantaansa heille esitettyihin kysymyksiin, mikä viittaa osaltaan siihen, että kansalaiset kaipaisivat lisää tietoa sekä genomitiedon käytöstä että siihen liittyvistä ongelmista ja mahdollisuuksista.