The purpose of this study was firstly to find out what kinds of fears occur in the literature, what kind of characters are very fearful in the literature and how the people in the literature control their fears. Secondly the investigation concerned fears and talking about fears of primary school aged children and the effect of literature when processing fears. Reading fiction can be helpful in processing difficult things and I believe that it can also be helpful for processing fears. Previous studies have shown that among other things, children are afraid of being left alone, death, victimization, darkness and imaginary creatures. When I decided to do research from the literature that I've chosen, the assumption was that these children's most common fears will be found also in the chosen literature and from interview data. This master's thesis was a two-step research. This was a qualitative research and the methods of analysis in use were content analysis and close reading method. In this two-step research I firstly read the literature specifying passages from the text were there was fear, anxiety or controlling fear. The parts that I found in the literature material that concerned fear, I attached to the results of previous studies. In the second phase I interviewed four primary pupils. First I interviewed these children about the fears they experience. Then I read a short story to the interviewees which I had chosen with the help of the first phase of this research. After reading I interviewed the children again. In the material there were a lot of different kinds of fear, whose target variety was versatile. It seemed that the self-image is strongly linked to how fearful the characters were, and also to how strongly and even hysterically characters were afraid. Fears appeared both adult characters and child characters in the material. The characters of the book tried also to control their fears with different means. This study showed that self-image can effect on individuals fearfulness. In addition it became clear that for characters of the novels it was possible to control fears and that the book characters fears had a target. To the interviewees I chose a short story were there were most fears from one's imagination. Fears which are rising from our imagination are very common among children of the age I interviewed in this study. I found out that children have multifarious fears. For example children are afraid of darkness and imaginary creatures. Reading literature to children had a great effect on handling fears in this research. Conceptualisation can be very difficult to primary pupils. For some children conceptualisation of fear was extremely difficult, for some it was partly possible and for some it was easy.

Objectives. This article-based master’s thesis analyzes the different manifestations of autonomy that appear in Tove Jansson’s children’s book Comet in Moominland (1946). The objective is to describe and construe understanding of the expressions of different manifestations of autonomy by combining different perceptions of autonomy, inter alia appreciation of the philosophy of Immanuel Kant, Isaiah Berlin, and Veli-Matti Värri. Methods. The research was carried out as a qualitative analyzes. Aim was to reveal the essence of autonomy in the book by using the phenomenological-hermeneutical approach. The phenomenological-hermeneutics approach is understood in the study as an interpretation of the art of understanding. The study contributes an interpretation of the manifesting autonomy in the book. Results and conclusions. This thesis has provided a deeper insight into the manifestation of autonomy in the Moomin philosophies. This study has found that generally, it is possible to grow to a moral subject in the Moominvalley, it can be seen as the growth and responsibility of the Moomintroll for itself and its environment. The strengths of the Moomintroll and the entire Moomin world are empathy and openness, acceptance of others, which also have the potential to take responsibility for the current state of the world. The publication channel which has been chosen for the article: Reflections of autonomy, analyzing the revealing perspectives of autonomy in Tove Jansson´s Children book Comet in Moominland (1946) is Barnboken: Journal of Children's Literature Research. Article matches the focus of Barnboken ideally; article is a new approach to Tove Jansson’s children´s literature and educational philosophy, optimistically an innovative and creative interpretation of manifested autonomy.

Tämän tutkielman tarkoituksena on vertailla, minkälaisia vertauksia esiintyy kaikkitietävän kertojan sekä hahmojen puheessa Tove Janssonin muumiromaaneissa. Lisäksi tarkastelen, muuttuvatko nämä vertaukset jollakin tavalla ajan myötä. Tutkimusaineisto koostuu neljästä muumiromaanista, jotka ovat Småtrollen och den stora översvämningen (1945), Farlig midsommar (1954), Trollvinter (1957) ja Sent i november (1970). Aineiston vertaukset poimin manuaalisesti. Analyysi on pääasialliselta luonteeltaan kvalitatiivinen, mutta siihen sisältyy myös kvantitatiivisia piirteitä. Aineiston analyysi noudattaa stilistiikan oppeja ja erityisesti Peter Cassirerin (2015) sekä Michael Shortin ja Geoffrey Leechin (1981) kuvauksia kaunokirjallisuuden vertausten analysoimisesta. Aineisto sisältää 50 vertausta, joista 42 ilmenee kertojan puheessa ja 8 repliikeissä. Analyysi osoittaa, että kertojan ja hahmojen repliikkien vertaukset ovat hyvin samankaltaisia. Ne kuvaavat samoja ilmiöitä sekä sisältävät intensifiointia. Niiden merkitys on vahvistaa ja havainnollistaa sanottua. Molemmat luovat pääosin samanlaisen efektin, mutta vain kertojan vertaukset luovat jännitystä. Sekä kertojan että repliikkien vertaukset sisältävät niin konkretiaa kuin abstraktiutta, ja vertaukset ovat luonteeltaan multimodaalisia. Kumpaankin vertaustyyppiin kuuluu uusia ja vakiintuneita vertauksia, mutta suurin osa niistä on kuitenkin uusia. Vertaukset ovat valtaosin selkeitä ja yksiselitteisiä, vaikka niistä jotkut sisältävät myös monitulkintaisuutta. Lisäksi kummassakin vertaustyypissä ilmenee personifikaatiota sekä samoja teemoja, vaikkakin kertojalla on pari teemaryhmää enemmän ja muutama vertaus, joita ei voi luokitella. Selkeänä erona on myös se, että kertojan lauseessa voi esiintyä kaksi vertausta, kun repliikit sisältävät vain yhden vertauksen. Kertoja käyttää niin ikään enemmän vertauksia, ja kertojan vertausten määrä kasvaa suuremmin kirjasta toiseen kuin repliikkien vertausten määrä. Toisaalta repliikkien vertaukset ovat kaikki keskenään erilaisia, kun taas kertoja käyttää muutamaa samantyylistä vertausta. Vertausten määrä lisääntyy siten, että niiden frekvenssi on korkein viimeisessä romaanissa. Sekä kertojan että repliikkien vertausten määrä kasvaa, etenkin kun verrataan ensimmäistä ja viimeistä romaania. Näin ollen niin kertojan kuin hahmojenkin puhe muuttuu ainakin jossain määrin kuvaannollisemmaksi. Lisäksi vertaukset muuttuvat kekseliäämmiksi, kun viimeinen romaani sisältää enemmän uusia kuin vakiintuneita vertauksia.