Browsing by Subject "Tove Jansson"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-6 of 6
  • Tuovila, Juulia (Helsingin yliopisto, 2018)
    The purpose of this study was firstly to find out what kinds of fears occur in the literature, what kind of characters are very fearful in the literature and how the people in the literature control their fears. Secondly the investigation concerned fears and talking about fears of primary school aged children and the effect of literature when processing fears. Reading fiction can be helpful in processing difficult things and I believe that it can also be helpful for processing fears. Previous studies have shown that among other things, children are afraid of being left alone, death, victimization, darkness and imaginary creatures. When I decided to do research from the literature that I've chosen, the assumption was that these children's most common fears will be found also in the chosen literature and from interview data. This master's thesis was a two-step research. This was a qualitative research and the methods of analysis in use were content analysis and close reading method. In this two-step research I firstly read the literature specifying passages from the text were there was fear, anxiety or controlling fear. The parts that I found in the literature material that concerned fear, I attached to the results of previous studies. In the second phase I interviewed four primary pupils. First I interviewed these children about the fears they experience. Then I read a short story to the interviewees which I had chosen with the help of the first phase of this research. After reading I interviewed the children again. In the material there were a lot of different kinds of fear, whose target variety was versatile. It seemed that the self-image is strongly linked to how fearful the characters were, and also to how strongly and even hysterically characters were afraid. Fears appeared both adult characters and child characters in the material. The characters of the book tried also to control their fears with different means. This study showed that self-image can effect on individuals fearfulness. In addition it became clear that for characters of the novels it was possible to control fears and that the book characters fears had a target. To the interviewees I chose a short story were there were most fears from one's imagination. Fears which are rising from our imagination are very common among children of the age I interviewed in this study. I found out that children have multifarious fears. For example children are afraid of darkness and imaginary creatures. Reading literature to children had a great effect on handling fears in this research. Conceptualisation can be very difficult to primary pupils. For some children conceptualisation of fear was extremely difficult, for some it was partly possible and for some it was easy.
  • Tarvainen, Liisa Lotta (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmani käsittelee Tove Janssonin Mumin 3 -sarjakuvakirjan interjektioita ja sen suomennoksessa Muumit 3 esiintyviä interjektioiden käännösvastineita. Tavoitteenani on selvittää interjektioiden luonnetta erityisesti sarjakuvien kääntämisen kannalta. Tämän mahdollistamiseksi selvitän, millaisia interjektioita aineistostani löytyy, millä tavoin interjektiot on käännetty ruotsista suomeksi ja millaista vaihtelua käännöksissä on. Interjektiot ovat huudahdussanoja, jotka pystyvät muodostamaan yksinään lausuman. Ne ilmentävät puhujan reaktiota tai asennoitumista (esim. tunnetilaa) johonkin puhetilanteessa tapahtuvaan asiaan ja poikkeavat monesti tavallisesta kielenkäytöstä sisältäessään fonotaktisia rajoituksia. Interjektiot on mahdollista jakaa alaryhmiin muun muassa niiden käyttötarkoituksen perusteella. Tutkimuskysymykseni käsittelevät aineistossani esiintyvien interjektioiden funktioita sekä interjektioiden kääntämisessä käytettyjä strategioita. Tutkimukseni menetelmänä on tutkia interjektioita pragmaattisesti sekä kuvata interjektioiden käännösstrategioita. Tutkimustani varten jaan interjektiot eri kategorioihin funktioittain Felix Amekan (1992) ja Anna Wierzbickan (1992) tutkimuksiin sekä Svenska Akademiens grammatik -kielioppikirjaan (1999) pohjaten. Tämän jälkeen tarkastelen aineistossani käytettyjä käännösstrategioita, joiden jaottelu perustuu Mona Bakerin (1992), Gideon Touryn (1995 [2012]), Yvonne Lindqvistin (2002, 2008) sekä Maria Josep Cuencan (2006) esittelemiin luokitteluihin. Aineistossani on yhteensä 54 eri interjektioita ja esiintymiä on 179 kappaletta. Analyysissäni olen havainnut, että suurin osa interjektioista (noin 69 prosenttia) on käännetty vastaavalla suomenkielisellä interjektiolla. Aineistossa toiseksi eniten käytetty käännösstrategia on poisjättö (noin 13 prosenttia) eli interjektio jätetään täysin kääntämättä. Noin neljässä prosentissa esiintymistä interjektio on käännetty täysin erisisältöisellä interjektiolla kuin lähtötekstissä, jolloin myös tulokielinen ilmaus muuttuu. Käännöksissä esiintyvä vaihtelu on melko vähäistä, ja se johtuu joko tekstiympäristöstä tai asiayhteydestä. Interjektio on tällaisissa tapauksissa käännetty joko sanalla, joka ei ole interjektio, tai interjektiolla, jolla on eri funktio kuin lähtökielessä. Tutkimukseni lopputuloksista voin todeta, että Mumin 3 ja Muumit 3 -sarjakuvissa esiintyvien interjektioiden funktioiden vaihtelevuus lähtö- ja tulotekstin välillä on vähäistä. Selkeästi suurin osa on käännetty vastaavalla suomenkielisellä interjektiolla, ja vain noin 26 prosentilla käännöksen interjektioista on eri funktio kuin lähtökielessä.
  • Niskanen, Eija (2020)
    The article discusses the role of localization in anime, using Japanese animated Tv series of Moomin as an example.
  • Björkman, Markus (Helsingin yliopisto, 2021)
    Objectives. This article-based master’s thesis analyzes the different manifestations of autonomy that appear in Tove Jansson’s children’s book Comet in Moominland (1946). The objective is to describe and construe understanding of the expressions of different manifestations of autonomy by combining different perceptions of autonomy, inter alia appreciation of the philosophy of Immanuel Kant, Isaiah Berlin, and Veli-Matti Värri. Methods. The research was carried out as a qualitative analyzes. Aim was to reveal the essence of autonomy in the book by using the phenomenological-hermeneutical approach. The phenomenological-hermeneutics approach is understood in the study as an interpretation of the art of understanding. The study contributes an interpretation of the manifesting autonomy in the book. Results and conclusions. This thesis has provided a deeper insight into the manifestation of autonomy in the Moomin philosophies. This study has found that generally, it is possible to grow to a moral subject in the Moominvalley, it can be seen as the growth and responsibility of the Moomintroll for itself and its environment. The strengths of the Moomintroll and the entire Moomin world are empathy and openness, acceptance of others, which also have the potential to take responsibility for the current state of the world. The publication channel which has been chosen for the article: Reflections of autonomy, analyzing the revealing perspectives of autonomy in Tove Jansson´s Children book Comet in Moominland (1946) is Barnboken: Journal of Children's Literature Research. Article matches the focus of Barnboken ideally; article is a new approach to Tove Jansson’s children´s literature and educational philosophy, optimistically an innovative and creative interpretation of manifested autonomy.
  • Saarinen, Heta (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimuksessani tarkastelen Tove Janssonin vuonna 1953 maalaamaa alttarimaalausta Kymmenen neitsyttä. Alttarimaalaus sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla samana vuonna valmistuneessa Teuvan kirkossa. Tämä figuurinen, al secco -tekniikalla toteutettu alttarimaalaus kuvaa Matteuksen evankeliumin vertausta kymmenestä neitsyestä. Teuvan kirkon suunnitteli Elsi Borg, joka toivoi alttaritaulun tekijäksi nimenomaan Tove Janssonia. Selvitän, millainen prosessi maalauksen tuottaminen oli ja miten Jansson itse suhtautui teokseen. Lisäksi tutkin alttarimaalauksen merkityssisältöjä. Käytän tutkimukseni lähdeaineistona itse maalauksen lisäksi Janssonin kirjeenvaihtoa vuosilta 1932–1988. Hän kävi kirjeenvaihtoa aktiivisesti muun muassa hyvän ystävänsä Vivica Bandlerin kanssa. Etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini historiallis-kvalitatiivisesti lähilukemalla. Perinteisen kirkkohistoriallisen tutkimusotteen lisäksi käytän maalauksen symbolista sisältöä analysoidessani taiteentutkimuksessa hyödynnettävää semioottista teoriaa. Erottelen alttarimaalauksesta kristillisiä symboleja tarkastellen sitä sekä mikro- että makrotasolla. Alttarimaalauksen tuottamisen prosessi oli vaikeuksien sävyttämä. Janssonin työskentelyolosuhteet olivat haastavat, koska itse kirkko ei ollut täysin valmis, kun Jansson työsti teostaan. Tutkimuksessani selviää, että taiteilija oli kuitenkin hyvin innostunut työstään ja maalaus on vaatinut häneltä perusteellista perehtymistä niin taidehistoriaan kuin Raamattuun. Tämä tarkka paneutuminen työhön osoittaa sen, että työ oli hänelle merkittävä. Alttarimaalauksen sisältö on hyvin symbolinen. Tulkitsen maalauksesta indeksisiä, ikonisia ja symbolisia merkkejä Peircen kolmijakoista selitysmallia hyödyntäen. Tulkinnat, joita tein Peircen kolmijakoisen mallin pohjalta, tukevat toisiaan. Tove Jansson on sisällyttänyt teokseensa symboliikkaa, joka on vaatinut häneltä pohjatyötä eli perehtymistä niin taidehistoriaan kuin Raamattuunkin. Taiteilija itsekin halusi tulla muistetuksi erityisesti hänen intohimostaan olla kuvataiteilija. Taiteilijan ammatti toi Janssonille toimeentulon, mutta ennen kaikkea hän teki taidetta syvästä intohimosta. Jansson halusi syvästi onnistua työssään. Tove Jansson koki olevansa ennen kaikkea taidemaalari. Etupäässä muumeistaan tunnetun Janssonin kohdalla myös vähemmän tunnettujen teosten tutkiminen ja esittely on tärkeää. Ne tuovat esiin Janssonin monilahjakkuutta ja taiteen tekemisen paloa.
  • Sierra Garcia, Tània (Helsingin yliopisto, 2021)
    Syftet med denna avhandling är att ta reda på hur språk- och kulturbundna element översätts i skönlitteratur. Mer specifikt tar jag reda på hur idiom, kulturella fenomen och egennamn översätts mellan grannspråken svenska och finska i jämförelse med hur de översätts mellan svenska och katalanska. Jag utreder också hur översättningsresultatet påverkas av de språkliga och kulturella skillnaderna mellan käll- och målspråken. Materialet består av Tove Janssons roman Pappan och havet och dess översättningar till finska och katalanska. Ur materialet excerperas översättningsbelägg av kulturella fenomen, idiom och egennamn. Analysen är i första hand kvalitativ, men kvantitativa beräkningar anges också. Undersökningen bygger på följande forskningsfrågor: Vilka metoder har använts för att översätta idiom, kulturella fenomen och egennamn i den finska och den katalanska översättningen av Pappan och havet? Finns det skillnader i användningen av översättningsmetoder mellan språkparen svenska-finska och svenska-katalanska och hur kan de eventuella skillnaderna förklaras? Materialet analyseras ur en skoposteoretisk synvinkel och utifrån Rune Ingos (1990) samt Lena Segler-Heikkiläs (2009) anpassningsmetoder. Analysen visar att det finns stora skillnader i användning av översättningsmetod mellan den finska och den katalanska översättningen samt att översättningens skopos möjligen påverkar valet av metod. Av analysen framgår att alla kulturella fenomen förutom ett översätts i den finska översättningen med metoden -AD+mot, vilket kan anses vanligt i intrakulturell översättning. Metoden innebär att bibehålla fenomenet eftersom målspråkets läsare kan förstå det. Däremot används en blandning av anpassnings- och icke-anpassningsmetoder i den katalanska översättningen. Vad beträffar översättning av idiom används översättningsmetoderna på ett balanserat sätt i den finska översättningen. I den katalanska översättningen är den mest använda metoden däremot att ett normalt uttryck översätts med ett idiom. Gällande översättning av egennamn visar analysen att de översätts på liknande sätt i båda översättningarna. Analysen tyder i allmänhet på att det förekommer mindre adaptation i intrakulturell översättning än i interkulturell översättning, även om käll- och målspråket i intrakulturell översättning tillhör avlägsna språkfamiljer.