Browsing by Subject "Uusimaa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 669
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Debenjak-Ijäs, Annukka (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämä työ tutkii, kuinka ennustava mallintaminen ja historiallisten karttojen yksityiskohtainen analyysi soveltuvat rautakautisten kohteiden paikantamiseen. Ennustavassa mallinnoksessa arkeologisessa lähdeaineistossa havaitut säännönmukaisuudet projisoidaan tuntemattomaan aikaan tai paikkaan. Historiallisten karttojen käyttö rautakauden asutuksen paikantamisessa perustuu havaintoon asutusjatkumosta rautakaudelta keskiajalle. Tutkimalla historiallisen ajan maakirja- ja isojakokarttoja voidaan tehdä päätelmiä keskiaikaisen asutuksen sijainnista. Näistä paikoista voidaan etsiä merkkejä rautakautisesta asutuksesta. Työn tutkimusalueeksi on valittu Uudenmaan maakunta. Vertailualueena käytetään Kanta-Hämeen maakuntaa. Menetelmien toimivuutta arvioidaan tarkemmin kahdella tutkimusalueella: Uudenmaan osalta Sipoon Hangelbyn, Boxin ja Nevaksen kylissä, ja Kanta-Hämeen osalta Janakkalan Kernaalajärven ympäristössä. Uudenmaan ja Kanta-Hämeen tunnettujen rautakautisten asuin- ja hautapaikkojen pohjalta laaditaan overlay-analyysiin perustuva, rasterimuotoinen ennustava mallinnos rautakautisen asutuksen sijainnista. Mallinnosta varten tutkitaan tunnettujen kohteiden sijoittumista ympäristöönsä. Tutkitut muuttujat ovat kohteen maaperä, etäisyys vesistöön, absoluuttinen korkeus, jyrkkyys ja rinteen suunta sekä auringonvalokertymä. Tunnettujen kohteiden saamat muuttujien arvot vastaavat muualla eteläisessä Suomessa saatuja tuloksia. Uudenmaan kohteet asettuvat kallion sekä saven, hiekan tai hiedan rajapinnalle. Kohteet sijaitsevat useimmiten itään, kaakkoon tai etelään viettävällä rinteellä, lähellä vesistöä. Kanta-Hämeen tunnetut kohteet sijaitsevat pääosin hiekkamaalla, mutta myös hieta-, hiesu- ja savimaat ovat yleisiä. Kohteet sijaitsevat Uudenmaan tavoin lähellä vesistöä, mutta useimmiten koilliseen, etelään, lounaaseen tai länteen viettävällä rinteellä. Rautakautisen asutuksen sijoittumista kuvaa parhaiten maaperän mukaan painotettu malli. Historiallisten karttojen analyysi tuo lisätietoja mahdollisen rautakautisen asutuksen sijoittumisesta etenkin Sipoon tutkimusalueella, josta on saatavilla runsaasti karttamateriaalia, ja rautakaudelle ajoittuva suomalaisperäinen asutus on mahdollista tunnistaa paikannimistöstä.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1986)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Marklund, Gunnar (Societas pro Fauna et flora Fennica, 1940)
    Acta botanica Fennica; 26
  • Edvinsson, Pontus (Helsingin yliopisto, 2020)
    Socio-economic segregation has been increasing in Helsinki for decades and the relation between socioeconomic factors and educational outcomes have been discussed frequently recently and have been an important topic for politicians and researchers. An increasing segregation and dwindling school results in the more disadvantaged areas of Finland have been connected in various reports. The main objective in this master’s thesis is firstly to investigate the spatial socio-economic differences between school catchment areas of the 26 municipalities in the Uusimaa region. And secondly, the relationship between educational outcomes and socio-spatial segregation in Uusimaa, as the former research evidence has only documented the socio-spatial differentiation within the municipalitan core of the region. The aim is to analyze the relationship of the four different socio-economic variables of basic level education, higher education, unemployment and low income households in each school catchment area and present them with help of four different maps created in GIS. Lastly data consisting of educational outcomes from first year pupils (N=1 920) from 41 different schools in the Uusimaa region provided by Kansallinen koulutuksen arviointikeskus were analysed. The data consisted of two standardized tests, one regarding mathematics and one about the finnish language. These two tests were part of a longitudinal evaluation which started in the fall of 2018. The core finding of this study is that Helsinki is by far the area with the largest socio-economic differences between the school catchment areas in the Uusimaa region, where eastern Helsinki often displayed low socio-economic levels and where western Helsinki and southern Espoo often presented a high socio-economic level compared to the rest of the Uusimaa region. And that the educational results regarding the Finnish language had a stronger correlation with the socio-economic data compared to the mathematical educational outcomes. These findings offer new insights for Finnish educational policies and demonstrate the need for supporting schools in disadvantaged neighbourhoods in different types of urban and rural areas.
  • Unknown author (Uudenmaan ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 15/2008
    Eheät yhdyskunnat – Taikasanasta elinympäristöksi on artikkelikokoelma, joka käsittelee eheyttävää yhdyskuntasuunnittelua. Artikkelit pohjautuvat vuosina 2002-2005 pidettyyn seminaarisarjaan, joka oli osa Uudenmaan ympäristökeskuksen toteuttamaa Eheät yhdyskunnat -kärkihanketta. Kirjan kirjoittajat ovat Uudenmaan ympäristökeskuksesta ympäristöministeriöstä ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta. Myös seminaarisarjaan osallistuneiden henkilöiden kommentteja on sisällytetty mukaan artikkeleihin. Hankkeen taustalla on kiihtynyt yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön pirstoutuminen ja näistä seuraava liikenteen kasvu. Tästä syystä on alettu puhua eheyttävästä yhdyskuntasuunnittelusta ja eheistä yhdyskunnista. Yhdyskuntien eheyttämistä voidaan tarkastella mm. taloudellisesta, sosiaalisesta, kulttuurisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Haaste on erityisen suuri Helsingin metropolialueella ja muilla kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kirjan sisältö on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään eheyttävän suunnittelun teoriaa sekä haasteita pohjautuen tutkimustietoon suomalaisen yhdyskuntarakenteen muutoksesta. Kirjan toinen osa muodostuu puheenvuoroartikkeleista, joissa käsitellään eheitä yhdyskuntia osallis-tuvan suunnittelun, liikenteen, luonnon sekä sosiaalisen ja kulttuurisen suunnittelun näkökulmista. Viimeisessä artikkelissa on arvioitu Eheät yhdyskunnat -hankkeen jälkeen tapahtuneita muutoksia. Samalla luodaan pohjaa tulevalla keskustelulle.
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)
  • Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos, kansatiede (Helsingin yliopisto, kultturien tutkimuksen laitos, kansatiede, 1974)