Browsing by Subject "Vantaa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Suominen, Tiia (Helsingin yliopisto, 2015)
    The changing environment causes new needs and objectives for which new plans and strategies have to be created. The importance of the residents increases during these planning processes, and therefore utilizing different participatory methods comes more and more important. There are two parts in this research; the first part examines how the resident survey, from participatory methods, can be used in the strategical planning of the city’s forests’ use and management, and in the second part, the resident survey has been implemented to find out the opinions, wishes, and proposals of the residents concerning the city’s forests’ use and management in Vantaa. The first part of the research examines how the resident survey can be used in the achieving the objectives, what is the content that the resident survey is able to bring into the planning process, and to find out how and in which phase, or in which way, the resident survey can be used in the planning process. In this part, the qualitative methods were used, and the results are mainly based on the existing literature together with the implemented survey in the certain aspects. From the results, it is possible to find out that the resident survey may achieve very well the objectives of the municipality and the objectives relating residents’ local knowledge and possibilities to influence by certain criteria. The objectives related to the residents’ spiritual or psychological characteristics, like building the trust, are more difficult to achieve. On the other hand, the implemented resident survey cannot be used to achieve all the objectives of the international or institutional parts, like the objectives related to the Forest Act. It is possible to use the resident survey in every phase of the planning process, but according to the results of this research, it will not be able to bring all the objectives in every phase. The second part of the research was to implement the resident survey to find out the residents’ opinions, wishes, and proposals concerning the forests of Vantaa city. It enabled to gather the knowledge and the information about the meaning and the use of the forests, the acceptable forest management methods, the participatory in the forest management and planning, and the local information about the forests. Vantaa city was divided into the seven areas. The sample size was 2 100 – so 300 residents of the age 15 to 75 from each area. In total 950 answers were received with the respond rate 45 %. The results were created by using the quantitative methods. They show that the meaning of the forests for recreation and outdoor activities is remarkable; the most important characteristics are naturalness and feeling of the forest, calmness and silence, and the opportunities to outdoor activities and sport; the residents mostly use forests nearby home; and the most acceptable forest management methods cause less changes in the environment, like thinning, uneven-aged forest management, and harvesting. The participatory is quite unknown for most of the respondents, and the most of the residents think that this resident survey will not influence to the final decisions. Further studies about how the criteria, used in this research, could work with different resident surveys is needed, and if they can be used in the other phases of the planning process that have been found out in this research.
  • Ojala, Eeva Anna Kaarina; Niemelä, Jari Kalevi; Yli-Pelkonen, Vesa Johannes (Routledge, 2017)
    Routledge studies in modern European history
  • Kurki, Saila (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kehärata (vuoteen 2005 Marja-rata) on lähiliikenteen kaupunkirata, joka syntyi kun Suomen pohjoinen päärata sekä Vantaankosken rata yhdistettiin toisiinsa 2010-luvulla. Uusi raideyhteys oli pitkän poliittisen prosessin tulos, jonka keskeinen puolestapuhuja oli Vantaan kaupunki. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkä tiedon varassa, millaisin perustein ja keinoin Vantaan kaupungin luottamushenkilöt eli kaupunginvaltuutetut sekä kaupungin johto ajoivat Kehäradan rakentamista kaupunkitasolla, metropolitasolla sekä valtiontasolla vuosina 2000–2008. Laajemmin tarkasteltuna tutkimustehtävänä on kaupungin toiminnan ja motiivien analysointi Kehärata-hankkeessa suhteessa muiden toimijoiden intresseihin. Tutkielman lähdeaineisto koostuu pääasiallisesti kolmesta aineistoryhmästä. Pääryhmä ovat Vantaan kaupungin päättäjien tuottamat asiakirjat kuten kaupunginvaltuuston ja -hallituksen pöytäkirjat. Tämän lisäksi tutkielmassa käytetään Helsingin Sanomien ja Vantaan Sanomien artikkeleja ja niissä käytyjä keskusteluja tapahtumien taustoituksen tukea eli sekundäärisinä lähteinä. Tutkielman menetelmänä käytetään historiatutkimuksen perinteisiä menetelmiä, jotka perustuvat lähdekriittiseen lähestymistapaan ja sisältöanalyysiin. Tämän lisäksi hyödynnetään retoriikka-analyysin menetelmiä. Kehärataan liittyvää päätöksentekoa tarkastellaan temaattisesti kaavoituksen, maapolitiikan ja rahoituksen kautta. Vantaan keskeinen motiivi rakentaa rata kytkeytyi uuden Marja-Vantaan asuinalueen rakentamiseen, jonka kannattavuus taas riippui Kehäradan toteutumisesta. Kaavoitus oli Vantaan keskeinen keino edistää Kehäradan rakentamista. Sekä Vantaan yleiskaavatyön että ratahankkeen suunnittelutyön aikana tuotettiin mittavasti tutkimuksia ja tietoa radan yhteiskunnallisesta kannattavuudesta. Niiden perusteella Kehäradan rakentaminen hyödytti laajasti niin Vantaata, pääkaupunkiseutua kuin koko Suomea. Radan rahoitusvaihtoehtoja tutkittiin erikseen muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2006 asettamassa työryhmässä. Keskeiset selvitykset toivat päätöksenteolle legitiimiyttä ja poliittista uskottavuutta. Kaupunkiratojen rahoituksesta vastaavat perinteisesti valtio sekä kunnat, joiden alueella rata sijaitsee. Tämän takia Vantaan oli tärkeä saada sekä valtio että muut pääkaupunkiseudun kaupungit kannattamaan hanketta. Yksi keskeinen keino oli pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa linjattiin pääkaupunkiseudulla toteuttavien liikenneinvestointien kiireellisyydestä. Strategisten suunnitelmien lisäksi Vantaa pyrki vaikuttamaan muiden toimijoiden intresseihin myös monilla yksittäisillä päätöksillä. Näitä päätöksiä olivat esimerkiksi Helsingin rajansiirtokysymys, Marja-Vantaan alueen maakauppa talvella 2007 sekä Kehä III parannustöiden lainarahoitus. Vantaalla vallitsi koko tutkimusajanjakson vahva tahtotila Kehäradan rakentamisesta, mutta yksittäiset päätökset loivat ristiriitoja valtuutettujen ja puolueiden välille. Johtopäätöksissä pohditaan Kehäradan päätöksenteon perusteita niin kaupunki-, metropoli- kuin valtiontasolla. Osa päätöksenteosta tapahtui nopeasti, osa (esimerkiksi yleiskaavatyö) kesti vuosia. Julkisen keskustelun ja toisaalta laajemman poliittisen tilanteen kuten vaalien lähestymisen voidaan katsoa vaikuttaneen päätöksentekoon. Lisäksi epävarmuus valtionrahoituksesta vaikeutti valtuutettujen päätöksentekoa kaupunkitasolla tutkimusajanjakson loppupuolella. Päätöksentekoon jännitteitä loivat erityisesti poliittiset voimasuhteet niin Vantaan valtuustossa kuin eduskunnassa.
  • Arponen, Jani (Helsingin yliopisto, 2020)
    Researching the development of transport networks and regional impacts of transport networks have a strong tradition in geography research tradition. Research into conflicts in land use is also an important part of geographical research. Conflicts often occur in designing of large infrastructure projects, especially if projects are planned for urban areas and the built environment. Successful handling and resolution of planning conflicts are often essential factors not only from the point of view of the implementation of projects, but also from the point of view of their perceived legitimacy. Planning conflicts may not be clear and predictable, but also complex and multilateral, and those involved in the conflict may not necessarily play only one role during the conflict. This master's thesis examined the conflicts in planning of a large infrastructure project in Vantaa – the Ring Rail Line. The structure of the study is a case study because it examines one specific phenomenon and the factors associated with this phenomenon. In particular, the aim was to examine how the conflicts originated, what they were like in nature and in their involvement, and how they were resolved. The research perspective was the view of the planners who worked for the City of Vantaa and thus became involved in conflicts that occurred in the design of the Ring Rail Line. The view of the Vantaa-based planners was chosen as a research perspective because they supposedly had the most extensive experience of conflicts in the planning process of the Ring Rail Line at different stages of the project, at local, regional and national level. Simultaneously, the research perspective became a Vantaa-based one. The research material consisted primarily of project planning documents, news and other media material related to the project, and interview material produced by semi-structured thematic interviews targeted at selected planners. The theoretical framework for research consisted in particular of conflict theories related to land use planning and general planning theories. Written research material was processed and analyzed by theoretically controlled content analysis, mirroring the research data into a theoretical framework. The interview material was categorized and analyzed accordingly. This allowed conclusions to be drawn from the material on the basis of a theoretical framework and to form an understanding of the conflicts at different stages of the project and the nature and those involved in the conflicts. The research data was categorized using John Agnew's place theory. The material was categorized according to the perceptions of those involved in the conflicts in relation to the target area, significance and potential of the Ring Rail Line. The categorization was substantially complemented by interview material and direct quotes from interviewees. Through the interview material, the viewpoint of the planners was strongly expressed in accordance with the chosen research perspective. Based on categorization and theory-controlled content analysis, it was found that there were four main or most important conflicts in the planning process of the Ring Rail Line. These were the conflict between the cities of Helsinki and Vantaa over the urban structure, the conflict between the City of Vantaa and other municipalities over the growth machine, the conflict between the City of Vantaa, the Finnish state and Finavia over power and interests, and the conflict between the City of Vantaa and the residents over commitment to a place. The four conflicts were not isolated of each other, but all had some similar characteristics and those involved were also partly the same. The analysis of the data also showed that the parties involved in the conflicts also formed a loose strategic alliance with each other, whose members were in turn cooperating and alternately in conflict with each other. A common feature of the consortium was to get the Ring Rail Line implemented, even though there were occasional disagreements about the objectives and significance of the project.
  • Sandström, Mikko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Nimistönsuunnitteluun kuuluu alalla yleisesti tunnettuja periaatteita, joita noudattamalla pyritään nimenkäyttäjän kannalta hyvään lopputulokseen. Nimistönsuunnittelun keskeisenä tavoitteena on, että nimistö säilyttää paikallista kieltä ja kulttuuria sekä auttaa hahmottamaan ja jäsentämään ympäristöä. Lisäksi nimet voivat kuvastaa kerrostuneisuudellaan yhteisön ja yhteiskunnan muuttumista. Selvitän tutkielmassani, ovatko nämä ja useat muut nimistönsuunnittelun alalla yleisesti tunnustetut tavoitteet saavutettavissa, ja kuinka hyvin kaupunkisuunnittelussa niihin pyritään pääsemään. Kun Vantaalla sijaitsevaa Veromiehen kaupunginosaa, joka edustaa väljästi rakennettua teollisuusaluetta, alettiin suunnitella tiiviiksi asuinalueeksi, tarvittiin alueelle uusia kaavanimiä. Tutkielmani on kuvaus uuden nimistön synnystä, jota olin itse alusta asti suunnittelemassa. Kulkuväylien ja muiden kaavoitettavien kohteiden nimien suunnittelussa tulee kartoittaa olemassa oleva ja käytöstä jäänyt paikannimistö. Isoilla kaavoitettavilla alueilla, kuten Veromiehessä, ovat aihepiirinimet välttämättömiä. Tutkielmani seuraa nimistönsuunnittelun vaiheita alueen nykyisen ja vanhan, käytöstä hävinneen nimistön selvitystyöstä, uusien aihepiirien ideoinnin kautta uusien nimiehdotusten valintaan. Minulla on kolme päätutkimuskysymystä: miten nimistönsuunnittelun tavoitteet toteutuvat käytännössä, mitä käytöstä hävinneitä nimiä Veromiehen alueella on ollut ja millaisia näkemyksiä ihmisillä on alueen tulevasta nimistöstä? Vanhojen nimien selvityksessä aineistonani on alueen vanhoja karttoja 1760-luvulta 1930-luvulle sekä muutama 1900-luvulla kerätty paikannimikokoelma. Näkemyksiä uudesta nimistöstä puolestaan selvitän kahden kyselyn avulla. Tutkielmassani tulee ilmi, että ihmisillä on kovin konservatiivisia ja nimistönsuunnittelun tavoitteiden mukaisia näkemyksiä uudesta nimistöstä. Veromiehessä vanhastaan olleet aihepiirit, ilmailu ja verotus, nousivat selviksi suosikeiksi, kun alueelle etsittiin uutta aihepiiriä nimille. Koska kyseessä on tapaustutkimus, kuvaus yhdestä projekstista, ei vedenpitäviä tutkimustuloksia synny. Tutkielmani perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että nimistönsuunnitelun tavoitteiden toteutumiseen vaikuttavat ainakin jollain tasolla alueen ympäristö ja vanha nimistö, aluesuunnittelijoiden luottamus nimistön ammattilaisiin sekä yhteisistä periaatteista sopiminenkin.
  • Piispa, Taina (2003)
    Tutkimuksen kohteena on työttömien työnhakijoiden kokemukset työstä ja työnhausta työvoimatoimiston asiakkaana pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksessa selvitän työttömien suhdetta työhön työnhakutilanteen yhteydessä. Lähtöajatuksena oli, että rakennemuutos on vaikuttanut työn merkitykseen ja työvoimapolitiikka työnhakutilanteeseen. Monelle työttömälle uuden työn hakeminen on ongelmallista nykyisiltä työmarkkinoilta. Työvoimatoimisto toteuttaa työvoimapolitiikkaa käytännössä, joten tutkimuksessa tarkastelen työvoimatoimiston palvelujen merkityksiä työttömille. Tutkimusaineisto on kerätty laadullisella haastattelumenetelmällä. Tutkimuhaastattelut tapahtuivat Vantaan työvoimatoimistossa. Haastattelin kokeneita ammattiosaajia eri aloilta, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ei ollut pitkä. Haastattelujen runkona olivat teemat. Taltioitujen kokemuskertomusten analyysimetodina on ollut grounded theory. Rakennemuutoksen ja työttömyyden kokemukset ovat vaikuttaneet syvästi ihmisiin. Palkkatyö on edelleen tärkeää, mutta työlle asetetaan ehtoja: tulevaisuuden turvaa, sosiaalisia ja materiaalisia ehtoja ja vaihtoehtotoimintaa. Työn pitää olla paikallista, mielekästä, jatkuvaa ja varmaa. Työmarkkinat tarjoavat epätyypillisiä töitä. Työssä on edelleen tärkeää ajan rakentuminen päivittäin, sosiaaliset kontaktit sekä säännöllinen toiminta. Materiaaliset ehdot ovat tutkimuksen mukaan heikkenemässä. Vaihtoehtoinen toiminta ei liity työhön, vaan työttömän oman tahdon ja elämän mukaiseen toimintaan. Työtön haluaa toimia kotiäitinä tai ns. elää itselleen. Vaihtoehtoisessa toiminnassa työnhaku ei ole ensisijaista ja työttömyysturva mielletään kansalaispalkaksi. Työttömät odottavat työvoimatoimiston palveluilta säännöllisyyttä, yksilöpalvelua, työmahdolisuuksia ja tukea työnhakuun. Odotukset ja palvelujärjestelmä eivät aina kohtaa käytännössä. Passiivisimmat työnhakijat alkavat pitää työvoimatoimiston palvelujärjestelmää korvikkeena työssäkäynnille, jolloin työttömyys alkaa pitkittyä. Tutkimuksen mukaan aktiivinen työnhaku on vähäistä, koska työnhakutavoitteet ovat epäselviä, työt epätyypillisiä ja nykyinen koulutustaso ei riitä mielekkäisiin työtehtäviin. Työvoimapolitiikka, työttömyysturvalaki ja työttömien työlle asettamat ehdot ajautuvat käytännössä ristiriitaan. Useimmat työttömät lieventävät työlle asettamiaan ehtoja työttömyysturvan menettämisen pelossa ja taipuvat työvoimapolitiikan vaateisiin. Tutkimuksen tärkeinä lähteinä ovat Richard Sennetin (2002) kuvaus työn uudesta järjestyksestä, Ulrich Beckin (2000) näkemykset työstä länsimaisissa yhteiskunnissa, Kari Vähätalon (1998)tutkimukset työttömyydestä suomalaisessa yhteiskunnassa sekä Marie Jahodan (1982) analyysi työstä ja työttömyydestä. Työvoimapolitiikan ja uudistukseen liittyvissä kysymyksissä tukeudun Skogin ja Räisäsen (1997)selvityksiin sekä Arkilin ym. (2000) arviointeihin.
  • Bayar, Jasmin (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this study is to examine housing preferences among households in the city of Vantaa. Research interest lies in the different household groups and their valuations associated with housing. The purpose is to find out what kind of housing preferences different households have and to examine whether there can be found differences within the city. Housing preferences are examined through revealed and stated preferences. The revealed preferences are determined by analyzing the current housing choices of the households. Preferred choices for future housing as well as valuations associated with housing are analyzed in order to study the stated preferences. The study is quantitative in nature. The residential survey data has been provided by the city of Vantaa. The survey data has been collected at the turn of the year 2018-2019. The most important methods used are descriptive statistics, factor analysis and regression analysis in SPSS statistics. In addition, the City of Vantaa’s open data spatial datasets are used as background material for the spatial examination of both revealed and stated housing preferences with QGIS 3.4 application. The most important findings of this study confirm that there exists a connection between different life stages, and both revealed and stated preferences. The most common revealed preference among the households in Vantaa according to tenure type is owner occupied housing and, according to the type of house, an apartment building. The revealed preference for rental housing is emphasized among the youngest and one-person household respondents. The preference for living in an apartment building is most common among the youngest, older, and one-person household respondents. Majority of the households live in accordance with their preferences according to the analyzed survey data. From the point of view of the stated preferences, the future housing aspirations of households emphasize the popularity of owner-occupied housing: the majority of the respondents want to live in owner-occupied apartment in the future. Hopes for the desired size of the apartment in the future are related to the size and the stage of life of the households. Younger, older, and one-person household respondents are more urban-oriented than other residents in the light of the survey data.
  • Myrén, Kati (Ympäristöministeriö, 2006)
    Suomen ympäristö 32/2006
    Tyypillinen arava- ja korkotukivuokra-asunnonhakija pääkaupunkiseudulla on alle 35-vuotias yksinasuva ja yksin asuntoa hakeva. Kaupunkien vuokra-asuntoa hakevan tulot ovat pienemmät kuin yleishyödyllisiltä tahoilta asuntoa hakevan tulot. Haettava asunto on yleisimmin yksiö tai kaksio. Helsingistä asuntoa hakeva esittää usein myös aluetoiveen ja se on usein kantakaupunki. Tämän päivän asunnonhakijalle on tyypillistä, että hänellä on mahdollisuus odottaa sellaista asuntoa, joka vastaa mahdollisimman hyvin asunnolle asetettuja vaatimuksia. Asukasvalinta onkin muuttunut asunnon jaosta asunnon markkinoinniksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakijarakennetta pääkaupunkiseudulla syys-marraskuussa 2005 kerätyn poikkileikkausaineiston perusteella. Tutkimuksen kohteena ovat pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin, Espoon ja Vantaan, sekä yleishyödyllisistä yhteisöistä VVO-yhtymä Oyj:n ja Sato-yhtymä Oyj:n em. kunnissa omistamien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen hakijat. Tutkimuksella selvitetään, minkälaiset ruokakunnat pääkaupunkiseudulla hakevat arava- ja korkotukivuokra-asuntoa ja mistä syystä, miltä alueilta asuntoa haetaan, minkälaisia toiveita asunnon ja asumisalueen suhteen esitetään. Hakijaruokakuntia tarkastellaan niiden koon, perhetyypin, tulojen, varallisuuden, asunnontarpeen syyn ja tarjotusta asunnosta kieltäytymisen suhteen. Haettua asuntoa tarkastellaan sen huoneluvun, talotyypin, lisävarustetoiveiden ja sijainnin suhteen.
  • Salmijärvi, Joonas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan vantaalaisista asuinalueista vallitsevia mielikuvia verkkokeskusteluissa. Työssä kysytään, millaisia mielikuvia yhdeksään vantaalaiseen asuinalueeseen keskusteluissa liitetään ja mitä sisällöllisiä teemoja sekä laadullisia sävyjä niihin tyypillisimmin sisältyy. Lisäksi verrataan, miten mielikuvien sisältö ja laatu vertautuvat alueiden sosioekonomisissa taustatekijöissä esiintyviin eroihin. Tarkoituksena on tarkastella mielikuvien ja alueiden sosioekonomisten taustojen mahdollista yhteyttä, joka voisi kiihdyttää asuinalueiden sosioekonomista eriytymistä toisistaan. Mielikuvan käsitteellä tarkoitetaan yksilön mieleensä jostakin kohteesta muodostamaa tietorakennetta, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Kun kohde on maantieteellinen paikka, puhutaan paikkamielikuvista. Mielikuvista voi sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muodostua maineita, jotka ovat kulttuurisesti jaettuja ja uusinnettuja käsityksiä kohteestaan. Asuinalueiden maineilla on huomattu olevan vaikutusta siihen, miten yksilöt suuntaavat muuttopäätöksiään kaupunkiseuduilla. Tämä voi kiihdyttää alueellista eriytymistä, joka edetessään voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia sosioekonomisesti huono-osaisilla asuinalueilla asuvien hyvinvointiin, elämänkulkuun ja toimintamahdollisuuksiin. Työn tutkimusalueiksi valittiin yhdeksän sosioekonomisesti erilaista asuinaluetta Vantaalta. Niitä käsitteleviä keskusteluketjuja kerättiin Vauva.fi-keskustelufoorumilta 91 kappaletta, joista analysoitiin alueisiin liitettyjä viestejä ja niiden ilmauksia sisällön ja sävyn mukaan. Sisällönanalyysin pohjalta kävi ilmi, että sosioekonomisesti kaikkein hyväosaisimpiin asuinalueisiin (Hämevaara, Vaarala ja Ylästö) liitettiin kaikkein eniten positiivisia mielikuvia ja sosioekonomisesti huono-osaisimpiin asuinalueisiin (Hakunila, Koivukylä) eniten negatiivisia mielikuvia. Poikkeustapauksiakin löytyi: sosioekonomisilta taustoiltaan keskiarvoinen Tikkurila nähtiin varsin positiivisena erityisesti liikenneyhteyksien ja palvelujen osalta. Samoin Korso nähtiin yleisellä tasolla enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Sosioekonomisesti huono-osaisemman Myyrmäen alueen palvelut ja liikenneyhteydet nähtiin hyvin positiivisesti, mutta rauhallisuus ja väestö negatiivisesti. Sosioekonomisesti hyväosaiseen Kivistöön taas liitettiin paljon negatiivisia mielikuvia sen uuden keskusta-alueen suhteen. Alueella ei nähdä olevan niitä palveluja ja asuinmahdollisuuksia, joita siltä on odotettu. Tuloksien pohjalta näyttää siltä, että asuinalueiden sosioekonomisen taustan ja niistä johdettujen mielikuvien välillä on tiettyä yhteyttä, mutta se ei ole automaattinen. Alueesta voidaan johtaa sosioekonomista taustaansa positiivisempia mielikuvia sekä päinvastoin, jos alueista tulkitaan niitä vahvistavia merkkejä. Alueellisen eriytymisen ehkäisemisen kannalta olisikin tärkeää, että huono-osaisia asuinalueita kehitettäessä myös mielikuva- ja mainetyöhön panostettaisiin kokonaisuuden onnistumiseksi.