Browsing by Subject "Varsinais-Suomi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 39
  • Ikonen, Iiro; Hagelberg, Eija (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristö 9/2008
    Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vetämän Interreg IIIA ”Ruovikkostrategia Suomessa ja Virossa” –projektin tavoitteena oli löytää tasapainostrategia ruovikoiden hyödyntämisen, säilyttämisen ja merenrantaniityiksi peruskunnostamisen välillä pilottialueilla. Etelä-Suomen yleissuunnittelun pilottialueet olivat Halikonlahti (Salon ja Halikon alueella) ja Turun kaupunki. Rannikkoalueidemme ruovikot ovat lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Etelä-Suomen rannikko-alueen noin 30 000 hehtaarista (ei sisävesiä) arviolta 12 500 hehtaaria soveltuisi hyödynnettäväksi bioenergiaksi ja rakennuskäyttöön ja 7500 hehtaaria tulisi peruskunnostaa merenrantaniityiksi. Ruovikoiden hyödyntäminen hyvin suunniteltuna edistää luonnon monimuotoisuutta, vesiensuojelua, ilmansuojelua ja alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tämän tilanteen saavuttaminen on ruovikkostrategian keskeinen päämäärä. Pilottialueilla käytettyä yleissuunnittelumallia tulisi kopioida laajemmin Etelä-Suomen rannikkoalueille samalla käynnistäen ruovikoiden korjuuketjuja. Lisäksi korjuumenetelmiä tulee samanaikaisesti vielä kehittää ja verkostoitumista lisätä. Onnistuneiden korjuuketjujen ja hyödyntämisen tuloksena voitaisiin soveltuvilla korjuuketjualueilla ottaa käyttöön uusi kansallinen rahoituskeino: ruovikon korjuutuki. Arvokkaimpien alueiden hoidon vaikutusten seurantaa tulee kehittää. Julkaisussa on esitetty Etelä-Suomen osalta toimenpideohjelma, joka toteutuessaan voisi vaikuttaa merkittävästi rantojemme ja merenlahtiemme tilaan.
  • Ikonen, Iiro; Hagelberg, Eija; Lammi, Antti; Lundström, Eriika; Seppälä, Outi; Särmäntö, Päivi (Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2006)
    Suomen ympäristö 36/2006
    Halikonjoen luonnonhoidon suunnittelu tehtiin kolmessa eri vaiheessa 2002-2004. Suunnittelutyö keskitettiin Halikonjoen - Uskelanjoen valtakunnallisen maisema-alueen Halikonjoen ydinosalle. Työn kuluessa käytiin läpi kyselyin tai tilakäynnein alueen lähes kaikki maanomistajat ja luotiin rekisteri, jonka avulla on helppo kohdentaa neuvontaa ja edistää alueiden hoidon aloittamista maatalouden erityisympäristötuilla, metsätalouden tuilla ja muilla tuilla. Lisäksi inventoitiin tarkemmin alueen luonnonarvoja ja tehtiin visuaalinen maisematarkastelu. Työn perusteella voidaan todeta, että Halikonjokilaakson luonnon monimuotoisuusarvoa nostavat erityisesti perinnemaisemat, kuten jokivarsien tuoreet niityt, kuivahkot paisterinteet ja joen lähiympäristön kalliorinneterassien ketolaikut. Alueella on myös hiekkaisuutta, mikä näkyy huomionarvoisen lajiston korkeassa määrässä. Jokivarressa on lisäksi lehtolaikkuja, joissa on usein vanhenevaa puustoa ja maapuita sekä luonnontilaisia puroja ja noroja. Luontodirektiivin liitteen IV lajeista alueella elää pikkuapollo (Parnassius mnemosyne), saukko (Lutra lutra), vuollejokisimpukka (Unio crassus) sekä liito-orava (Pteromys volans). Nykyisin yhä merkittävämpi osa Suomen uhanalaisista lajeista on riippuvaisia hoidetuista perinnemaisemista. Lähes kaikki pelloksi kyntämättömät Varsinais-Suomen tuoreet niityt ovat jokinotkoissa. Jokinotkojen rinteitä on myös hyödynnetty niittyinä hyvin pitkään, osa rinteistä on myös kynnetty pelloiksi hevosten aikakaudella. Jokinotkojen tuoreita ja kuivia niittyjä uhkaa etenevä umpeenkasvu, mikä heikentää merkittävästi monien lajien elinmahdollisuuksia. Niittyjä tulisikin lähes poikkeuksetta saada hoitoon, sen lisäksi hoitoon tulisi saada myös hakamaisia alueita, reunavyöhykkeitä ja metsälaitumia. Tärkeää on että mukaan saadaan laajoja jokimaisemakokonaisuuksia, joiden sisällä hoitotapa vaihtelee. Halikonjoen alueelle tulisi priorisoida jatkossakin hoitotukia ja räätälöityä tilakohtaista suunnittelua. Myös uusia joustavia rahoituskeinoja metsäisten alueiden osalta tulisi vielä kehittää. Maanomistajat ja alueen toimijat ovat tehtyjen kyselyjen ja alueella toimineen Maisemajuna –projektin (2003-2006) kokemusten perusteella pääsääntöisesti kiinnostuneita kehittämään alueidensa hoitoa ja osallistumaan siihen. Työ jatkaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tilakohtaisten suunnittelutöiden sarjaa. 
  • Heliövaara, Kari; Väisänen, Rauno (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Rintala, Jari (Suomen ympäristökeskus, 2017)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 28/2017
    Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tarkastella miten Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntakaavoissa on huomioitu valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat ja pohjavesialueet sekä toisaalta maa-ainesten ottoalueet ja maakunnallisten POSKI-projektien alue-ehdotukset. Lisäksi selvitettiin maa-aineslupien sijoittumista suhteessa näihin alueisiin sekä niihin liittyviin maakuntakaavan aluevarauksiin ja ominaisuusmerkintöihin. Selvityksessä oli mukana lähes 1200 maa-ainesten ottamislupaa. Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa luvat olivat huomattavasti enemmän kalliokiviaineksen ottamiselle kuin Etelä-Karjalassa, jossa lähes 75 % ottamisluvista oli soralle ja hiekalle. Etelä-Karjalassa maa-aineslupien mahdollistamat keskimääräiset ottomäärät olivat myös selvästi pienimmät. Geologisten inventointiaineistojen ja maa-ainestenottoon varattujen alueiden huomioimisessa maakuntakaavoissa oli huomattavia eroja. Maakuntakaavat olivat myös ohjanneet maa-aineslupien sijoittumista vaihtelevasti. Arvokkaille kallioalueille ja valtakunnallisen harjujensuojeluohjelmaan kuuluville alueille ei sijoittunut kuin muutamia maa-aineslupia. Sen sijaan, etenkin Varsinais-Suomen alueella, osassa maakuntakaavojen arvokkaita harjualueita ja pohjavesialueita sijaitsi paljon maa-ainesten ottoalueita. Maakuntakaavoissa osoitetut maa-ainesten ottoalueet (EO-alue) olivat ohjanneet maa-aineslupien sijoittumista korkeintaan tyydyttävästi.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Roomio Salo Tietokantatunnus: MOR-Y02-014 Muodostumatyyppi: Vastasivun drumliini Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2021.12 Alueen pinta-ala: 46,2 ha Korkeus: 80 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 35 m Muodon suhteellinen korkeus: 35 m Moreenimuodostuman sijainti: Roomion muodostuma sijaitsee Salon keskustan pohjoispuolella Isokylässä noin kilometri Helsinki-Turku-moottoritien pohjoispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Murjumäki Somero Tietokantatunnus: MOR-Y02-015 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni ja drumliini Arvoluokka: 2 Karttalehti: 2024.07 Alueen pinta-ala: 36,5 ha Korkeus: 159 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 30 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Murjumäki sijaitsee Someron kunnan kaakkoisosassa Somerniemen Mäyrämäellä Iso-Ätämö-järven luoteispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Nmettömänsuon muodostuma Somero Tietokantatunnus: MOR-Y02-016 Muodostumatyyppi: Kumpumoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2024 08 Alueen pinta-ala: 53,2 ha Korkeus: 125 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Muodostuma sijaitsee Someron kunnan koillisosassa Vesanojan kylässä Särkjärven ja Vesajärven välisellä kannaksella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Kalmanvuori Vehmaa Tietokantatunnus: MOR-Y02-017 Muodostumatyyppi: Reunamoreenivalliparvi Arvoluokka: 4 Karttalehti: 1044 02 Alueen pinta-ala: 33,9 ha Korkeus: 32.5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 5 m Moreenimuodostuman sijainti: Kalmanvuori sijaitsee Vehmaalla Saarenaukonlahden luoteispuolella, Uhlun itäpuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Hentula – Mustikkasuon muodostuma Mynämäki Tietokantatunnus: MOR-Y02-018 Muodostumatyyppi: Reunamoreenivalliparvi Arvoluokka: 3 Karttalehti: 1044 03 Alueen pinta-ala: 222,0 ha Korkeus: 30 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 5 m Moreenimuodostuman sijainti: Hentulan - Mustikkasuon alue sijaitsee aivan Mynämäen kunnan lounaisrajalla Korvensuulla lähimpien reunamoreenivallien ollessa alle 100 metriä Laajoen uomasta länteen
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Punassuon muodostuma Perniö Tietokantatunnus: MOR-Y02-019 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 2 Karttalehti: 2012 09 Alueen pinta-ala: 15,0 ha Korkeus: 62,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Punassuon reunamoreenimuodostuma sijaitsee Perniön Leppäkorvessa Punassuon soidensuojelualueen eteläosassa.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Kavaniemennummi Perniö Tietokantatunnus: MOR-Y02-020 Muodostumatyyppi: Vastasivun drumliini Arvoluokka: 1 Karttalehti: 2023 01, 2021 10 Alueen pinta-ala: 373,1 ha Korkeus: 85 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 60 m Muodon suhteellinen korkeus: 60 m Moreenimuodostuman sijainti: Kavaniemennummi sijaitsee Perniön kunnan itäosassa Kumionpäässä, Naarjärven länsipuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Rovioistenmäki Salo Tietokantatunnus: MOR-Y02-021 Muodostumatyyppi: Vastasivun drumliini Arvoluokka: 1 Karttalehti: 2021.07, 2021.08 Alueen pinta-ala: 325,2 ha Korkeus: 65 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 65 m Muodon suhteellinen korkeus: 65 m Moreenimuodostuman sijainti: Rovioistenmäki sijaitsee Salon lounaiskulmassa. Se rajoittuu luoteessa Halikonlahteen, etelässä Lehmijärven luoteispuolella olevaan Miilusuonmäkeen ja kaakossa Sikomäkeen
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Pajajärven muodostuma Perniö Tietokantatunnus: MOR-Y02-022 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2021.07 Alueen pinta-ala: 19,5 ha Korkeus: 70 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Pajajärvi sijaitsee Perniön kunnan lounaisosassa, Perniön ja Salon kuntien rajalla, Lehmijärven ja Pajajärven välisellä kannaksella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Karinnokka Halikko Tietokantatunnus: MOR-Y02-023 Muodostumatyyppi: Vastasivun drumliini Arvoluokka: 4 Karttalehti: 2021.04, 2021.07 Alueen pinta-ala: 131,1 ha Korkeus: 60 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 60 m Muodon suhteellinen korkeus: 60 m Moreenimuodostuman sijainti: Karinnokka sijaitsee Kemiönsaaren Angelniemen luoteisosassa, välittömästi Angelniemen kirkon kaakkoispuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Isomäki Kiikala, Suomusjärvi Tietokantatunnus: MOR-YO2-024 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2023.05, 2023.06 Alueen pinta-ala: 18,7 ha Korkeus: 100 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 25 m Muodon suhteellinen korkeus: 25 m Moreenimuodostuman sijainti: Isomäen muodostuma sijaitsee Suomusjärven ja Kiikalan kuntien rajalla, Yltäkyllässä Omenojärven ja Sikasuon eteläpuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Myllymäki Suomusjärvi Tietokantatunnus: MOR-Y02-025 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2023.05 Alueen pinta-ala: 13,8 ha Korkeus: 80 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 20 m Muodon suhteellinen korkeus: 20 m Moreenimuodostuman sijainti: Myllymäki sijaitsee Suomusjärven Kruusilan kylässä noin 100 metriä Huitinjoen länsipuolella
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Käärmeenselkä Muurla Tietokantatunnus: MOR-Y02-026 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 2 Karttalehti: 2023.01,02 Alueen pinta-ala: 37,8 ha Korkeus: 75 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 15 m Muodon suhteellinen korkeus: 15 m Moreenimuodostuman sijainti: Muodostuma sijaitsee Muurlassa Kistolan kylässä Metsä-Valkjärven lounaispuolella Kairassuon ja Kakarsuon välissä
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Katariinanlaakso Turku Tietokantatunnus: MOR-Y02-027 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 4 Karttalehti: 1043.12 Alueen pinta-ala: 14,3 ha Korkeus: 10 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 10 m Muodon suhteellinen korkeus: 10 m Moreenimuodostuman sijainti: Katariinanlaakson reunamoreenimuodostuma sijaitsee Katariinanlaakson asuntomessualueen eteläpuolella rajoittuen Rauvalanlahteen
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Svedarna Västanfjärd Tietokantatunnus: MOR-Y02-036 Muodostumatyyppi: Vastasivun drumliini Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2012.01 Alueen pinta-ala: 68,5 ha Korkeus: 32,5 m mpy. Alueen suhteellinen korkeus: 32,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 32.5 m Moreenimuodostuman sijainti: Svedarnan vastasivun drumliini sijaitsee Gräggnäsin kylässä, Finsjösundenin itärannalla
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Hallonfallet Dragsfjärd Tietokantatunnus: MOR-Y02-037 Muodostumatyyppi: Reunamoreeni Arvoluokka: 3 Karttalehti: 2012 02 Alueen pinta-ala: 16,3 ha Korkeus: 52,5 m mpy Alueen suhteellinen korkeus: 22,5 m Muodon suhteellinen korkeus: 22,5 m Moreenimuodostuman sijainti: Hallonfallet sijaitsee Björkbodan kylässä, Björkboda träskistä noin 600 metriä koilliseen