Browsing by Subject "WTO"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Pirttilahti, Maria (Helsingfors universitet, 2013)
    This Master’s Thesis studies the main barriers in exporting forest products from Finland to Russia. The barriers are studied on three levels: the home market in Finland, the host market in Russia, and the internal resources and organization of the firms. In addition, the perceptions of industry producers on Russia’s WTO membership are examined. The focus of the study is on the mechanical forest industry circumstances and on the perceptions of small and medium-size producers that are currently not exporting to Russia. The home and host markets are examined through analyses of previous findings with emphasis on the most influential aspects. In addition, a survey is conducted to study the perceptions of producers. The sample consists of 28 small and medium-size producers within the mechanical forest industry in Finland. The survey was conducted between January and February 2013. The main barriers on the home market were in connection to economic circumstances. The production costs and the challenging competitive circumstances in particular were highlighted. In the host market, challenges were more complex and emerged from a web of factors. Nevertheless, emphasis was given to bureaucracy, corruption, and legal aspects. The surveyed industry producers stressed barriers emerging from the host market. Smaller firms were particularly concerned with cultural and language aspects. The WTO membership was perceived to have only a neutral effect in terms of instigating export activities. The results of this study thus indicate that potential exporters in Finland face a number of export barriers, and Russia’s WTO membership alone does not result in greater inclination towards exporting.
  • Fagernäs, Sonja (2001)
    WTO:n jäsenmaiden välisten kauppaliittojen muodostamisesta säädetään GATT-sopimuksen artiklassa 24. Artiklan 24 mukaan kauppaliiton maiden ulkoinen tullitaso ei saa nousta kauppaliittoa edeltävän tason yläpuolelle. Eräs kauppaliittoteorian perusoletuksia on, että hyvinvointiaan maksimoivilla kauppaliitoilla on taipumus korottaa tullejaan ja näin heikentää ulkopuolisten maiden hyvinvointia. Tullitasoa rajoittamalla on pyritty turvaamaan ulkopuolisten maiden asema ja varmistamaan, että kauppaliitot eivät muodostu monenkeskisen kaupan vapauttamisen esteiksi. Tutkielmassa selvitetään kahden mallin (Syropoulos 1999; Zissimos - Vines 1999) avulla miten artiklaan 24 sitoutuvat kauppaliitot vaikuttavat pyrkimyksiin edistää monenkeskistä vapaakauppaa. Lisäksi arvioidaan artiklalle 24 vaihtoehtoisten käytäntöjen vaikutuksia vapaakaupan saavuttamiseen. Tutkielmassa osoitetaan, että vaikka kauppaliitto ei korottaisikaan tullejaan, sisäisten tullien alentaminen heikentää ulkopuolisten maiden asemaa. Sisäisen tullitason alentaminen lisää liiton sisäistä kaupankäyntiä ja parantaa liiton vaihtosuhdetta ja hyvinvointia suhteessa liittoa edeltävään tilanteeseen. Muun maailman vaihtosuhde laskee, mikä alentaa maan monopolivoimaa maailmanmarkkinoilla ja tätä kautta maan hyvinvointia. Artiklaan 24 sitoutuva liitto tarjoaa jäsenilleen useimmiten myös vapaakauppaa korkeamman hyvinvointitason. Vaikka näin ei aina ole, antavat tulokset aihetta epäillä, että liitolla ei usein ole kannustinta pyrkiä vapaakauppaan. Tämä saattaa selittää ainakin osittain sen miksi monenkeskisen vapaakaupan edistäminen on WTO:n puitteissa viime aikoina ollut vaikeaa. Tulokset osoittavat, että jos vapaakauppaa halutaan pitää pitkän aikavälin tavoitteena, artiklaa 24 olisi perusteltua uudistaa. Tutkielmassa käsitellään kolmea vaihtoehtoa artiklalle 24. Näitä ovat (i) ns. avoimen integraation periaate, (ii) liiton muodostaminen niin, että maiden vaihtosuhde säilyy vakiona sekä (iii) hyvinvointitappion korvaaminen. Toisen mallin puitteissa tarkastellaan myös tilannetta, jossa liitto voi asettaa tullinsa täysin vapaasti. Kolmesta vaihtoehdosta kaksi ensimmäistä saattaisivat edistää vapaakauppaa, jos ne olisivat ainoat mahdolliset tavat muodostaa kauppaliitto. Tilanne, jossa tulliliiton tullitasoa ei ole rajoitettu on vapaakaupan saavuttamisen ja muun maailman kannalta huonoin ratkaisu.
  • Mustonen, Marika (Helsingfors universitet, 2016)
    The national security exception under Article XXI of GATT is a major exception to Members’ obligations under the WTO. However, it has been claimed to be a loophole to the WTO system, and it goes beyond the principles of general international law on lawful suspension of treaty obligations. Throughout the GATT 1947 and WTO practice, from early cases to the case US – Helms-Burton regarding the U.S. embargo against Cuba, it has not yet been resolved whether Article XXI could be subject to the WTO dispute settlement system. The subject matter of this thesis has significant importance today. Russia imposed counter sanctions on the EU, Norway, the United States, Australia and Canada, and banned the importation of listed agricultural products, raw materials and food from the targeted countries. By doing so, Russia violated its obligations under the WTO. However, Russia justified its measures stating that it is a matter of its ‘national security interests’. Economic sanctions have played a role in the trade arena as a tool for states’ foreign policy. The relationship between the WTO and national security remains still unresolved after nearly 70 years. The Russian unilateral justification for its counter sanctions, could make a potential case to the WTO panels or the Appellate Body on Article XXI of GATT. This thesis will discuss, whether the WTO panels and the Appellate Body should have a competence to investigate the national security exception Article XXI of GATT in a dispute, and second, whether they can assess the justification of economic sanctions taken under Article XXI(b)(iii) of GATT, and third, if so, how such assessment and interpretation of justification could be conducted. Forth, it will be reviewed whether the WTO should tolerate the unlimited invocation of Article XXI by Members. This thesis is faithful to legal dogmatic method. To understand the subject matter, the first part will shortly explain the main provisions of GATT and economic sanctions in the context relevant to this study, and then provide an overview of the WTO jurisdiction and its dispute settlement system in the light of state sovereignty, which is vital to bear in mind in the discussion of national security. In the second part, this thesis will study thoroughly Article XXI of the GATT, focusing on its most controversial subsection (b)(iii). To understand well the key issues, it is necessary to discuss in this part the historical background and the preliminary works of the security exception clause. This will be examined and assessed through the relevant cases on the invocation of the Article XXI, in the light of the presented varying interpretations and factual grounds. The third part will look at the WTO panels’ and the Appellate Body’s possible methods for interpreting ‘justification’ of economic sanctions taken under Article XXI(b)(iii) of GATT, both in the light of case history and principles of general international law, and will propose an alternative approach which could be applied arising national security related disputes. Last, the conclusion will summarize the findings and make suggestions for possible solutions for the current controversy.
  • Kangas, Riikka (2008)
    Globalisaatioprosessin negatiivisena tuloksena pidetään usein resurssien epätasaisesta jakautumisesta aiheutuvaa taloudellista epätasa-arvoisuutta. Tässä yhteydessä globaalissa taloudessa toimivien kansainvälisten instituutioiden rooli on noussut yhdeksi globalisaation keskeisimmistä kysymyksistä. Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä kansainvälisten instituutioiden paikka on maailmanpolitiikan järjestelmässä, ei keskustelussa ole voitu antaa. Sen kuluessa on kuitenkin kysytty, voidaanko kansainvälisiä instituutioita pitää itsenäisinä moraalisina toimijoina ja siten myös vastuullisina omista teoistaan. Tämä on myös pro graduni keskeinen tutkimuskysymys. Moraalista vastuuta ja tekojen oikeudenmukaisuutta on tutkittu laajalti yksilön ja valtion näkökulmasta. Sen sijaan näiden kysymysten tarkastelu kollektiivisten toimijoiden yhteydessä on kansainvälisten suhteiden teorianmuodostuksessa ollut huomattavan vähäistä. Pro gradun teoreettinen viitekehys rakentuu Toni Erskinen, Andras Szigetin ja Onora O'Neillin kollektiivista toimijuutta ja normatiivisia kysymyksiä tarkastelevien teorioiden varaan. Teoreetikkoja yhdistävä piirre on se, että he lähtevät oikeudenmukaisuusanalyyseissaan liikkeelle aktuaalisesta eivätkä hypoteettisesta tilanteesta kansainvälisessä kontekstissa. Näiden avulla tutkielmassa tarkastellaan kollektiivisen toimijuuden ideaa ja moraalisen vastuun ulottuvuuksia ja erityisesti sitä, missä määrin instituutioilla voidaan nähdä olevan itsenäinen asema ja moraalinen vastuu omista päätöksistään globalisaatioprosessissa. Teoreettisena kategoriana oikeudenmukaisuus asettuu abstraktille tasolle. Tästä huolimatta oikeudenmukaisuutta koskevasta teoriasta tulee voida tehdä riittävät johtopäätökset myös käytännön tasolla. Käytännön tasoa kuvaamaan tutkielmassa on valittu Maailmankauppajärjestö, WTO. Oikeudenmukaisuuskeskustelun konkretisoiminen suhteessa yhteen keskeiseen kansainvälisen areenan toimijaan on välttämätöntä yksinomaan jo siksi, että vasta näin menetellen on mahdollista pohtia sitä, mitä mahdollisuuksia oikeudenmukaisuuslähtöinen analyysi voi tarjota globalisaation hallinnalle. Tutkimuksen yksi keskeinen havainto on se, että kollektiivisen toimijuuden tiettyjen ehtojen täyttyessä moraalisen vastuun voidaan katsoa siirtyvän kollektiiviselle toimijalle "itselleen". Instituutioiden käsittämisen tärkeys moraalisina toimijoina on läheisesti sidoksissa kysymykseen niiden synnystä. Tutkielmassa perustellaan kanta, jonka mukaan käsitys kollektiivisista toimijoista itsenäisinä moraalisina toimijoina ei ole ainoastaan toiveajattelua kansainvälisten suhteiden teorioissa ja käytännössä.
  • Hyvärinen, Antti (2004)
    Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tietty tila kuuluu laajentavien tilojen joukkoon. Tutkimuksessa analysoidaan viljelijän pitkän aikavälin valintaa mikrotaloustieteen yrityksen teorian pohjalta. Valintaan liittyvää epävarmuutta kuvataan liittämällä odotetun hyödyn teoria yrityksen teoriaan. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettävät aineistot on kerätty kirjekyselyinä Gallup Elintarviketiedossa DataLaari –viljelijäpaneelin vastaajilta. Maatalousyrittäjä -kyselyissä selvitettiin maatalousyrittäjien tulevaisuuden suunnitelmia, näkemyksiä, tietoja tilojen tekemistä peltoalan laajennuksista sekä laajentamisaikomuksista. Lisäksi aineistoista ilmenee tilan taustatietoja ja tietoa viljelijän asenteista. Näitä taustatietoja käytettiin tutkimuksessa selittäjinä sille, mitkä tilat aikovat laajentaa tuotantoaan. Kyselyt tehtiin vuosina 2001 ja 2003. Tämä tutkimus pyrkii osaltaan selvittämään Suomen maatalouden rakennekehityksen suuntaa. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen, millaiset tilat tulevat tulevaisuudessakin keskittymään maatalouden harjoittamiseen ja laajentavat toimintaansa. Tutkimuksessa pyrittiin selittämään maatilan laajentamistodennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Tätä varten muodostettiin kvalitatiivisen valinnan malli, joka estimoitiin kahtena vuonna kerättyjen kyselyaineistojen avulla. Tässä tutkimuksessa käytetty kvalitatiivisen valinnan malli oli kahden vaihtoehdon logit –malli, jota voidaan yksinkertaisimpana mahdollisena kvalitatiivisen valinnan mallina.
  • Eskelinen, Teppo; Ylonen, Matti (2017)
    Tax havens and tax flight have lately received increasing attention, while interest toward multilateral trade policies has somewhat diminished. We argue that more attention needs to be paid exactly to the interrelations between trade and tax policies. Drawing from two case studies on Panama's trade disputes, we show how World Trade Organization (WTO) rules can be used both to resist attempts to sanction secrecy structures and to promote measures against tax flight. The theory of new constitutionalism can help to explain how trade treaties can 'lock in' tax policies. However, our case studies show that trade policy not only 'locks in' democratic policy-making, but also enables tax havens to use their commercialized sovereignty to resists anti-secrecy measures. What is being 'locked in' are the policy tools, not necessarily the policies. The changing relationship between trade and tax policies can also create new and unexpected tools for tackling tax evasion, underlining the importance of epistemic arbitrage in the context of new constitutionalism. In principle, political actors with sufficient technical and juridical knowledge can shape global tax governance to various directions regardless of their formal position in the world political hierarchies. This should be taken into account when trade treaties are being negotiated or revised.
  • Kasanen, Mika (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielmassa tarkastellaan Suomen kansallisia palvelumarkkinoita vapauttavia sitoumuksia kansainvälisissä kauppasopimuksissa. WTO:n Dohan monenkeskisen neuvottelukierroksen pitkittyminen on osaltaan lisännyt kahdenkeskisten ja etuuskohteluun perustuvien sopimusten suosiota. Myös EU on vuoden 2006 strategisen linjauksen mukaisesti aloittanut neuvottelut uuden sukupolven etuuskohtelusopimuksista. Sopimukset kattavat yhä useammin uusia kaupan aloja, kuten palvelujen kaupan. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii Coxin (1986) neogramscilainen näkemys neoliberalistisen vapaakaupan hegemoniasta.Tutkimukselle asetetaan kolme kysymystä. Ensinnäkin, miten Suomen palvelukaupan sitoumukset eroavat GATS-sopimuksen, Dohan neuvottelukierroksen GATS-tarjouksen ja etuuskohtelusopimuksen välillä? Toiseksi, millä palvelusektoreilla Suomi on vapauttamassa kansallisia palvelumarkkinoitaan? Kolmanneksi, ovatko Suomen etuuskohtelusopimuksen sitoumukset ristiriidassa WTO:n Dohan kierroksen loppuunsaattamiseksi sekä millä tavalla sitoumukset ilmentävät vallitsevaa vapaakaupan ideologiaa. Monenkeskistä palvelukauppaa säännellään vuonna 1995 solmitulla GATS-sopimuksella. Palvelujen erityispiirteistä johtuen palvelukaupalle on määritelty neljä eri toiinitusmuotoa: rajan ylittävä, kulutus ulkomailla, kaupallinen läsnäolo ja henkilöiden tilapäinen läsnäolo. Jokaisessa toimitusmuodossa sitoumukset kirjataan erikseen markkinoillepääsyn ja kansallisen kohtelun osalta. Palvelukaupan sidontalistat osoittavat millä sektoreilla ja kuinka kattavasti jäsenmaa sitoutuu vapauttamaan palvelumarkkinoitaan. Tutkimusaineisto koostuu voimassa olevasta GATS-sopimuksesta, Dohan kierroksen GATS-tarjouksesta ja CARIFORUM-valtioiden kanssa solmitusta etuuskohtelusopimuksesta. Suomen palvelukaupan sitoumuksia analysoidaan Marchettin ja Royn (2008) kvantitatiivisella pisteytysmenetelmällä kaikissa palvelukaupan toimitusmuodoissa. Menetelmän avulla saadaan kattava tulos kunkin sopimuksen kattavuudesta ja laadusta. Tulokset osoittavat GATS-sopimuksen kattavan 61 %, GATS-tarjouksen 68 % ja CARIFORUM-sopimuksen 87 % kaikista palvelusektoreista. Etuuskohtelusopimus sisältää merkittävän määrän uusia kauppaa vapauttavia palvelusektoreita. Sitoumusten syvyyden eli laadun tarkastelu vahvistaa kuvaa entisestään. GATS-sopimuksen laaduksi saadaan 47, GATS-tarjouksen 56 ja CARIFORUM-sopimuksen 72. Analyysin perusteella nähdään etuuskohtelusopimuksen edustavan GATS+ -tyyppistä sopimusta, jossa Suomi vapauttaa palveluitaan huomattavasti laajemmin ja syvemmin, kuin WTO:ssa. Valittujen palvelusektorien analyysi kuitenkin osoittaa sitoumusten välillä olevan merkittäviä eroja. Palvelukauppaa eniten liberalisoivia sitoumuksia havaitaan mm. tietotekniikka-, televiestintä-, rakennus- ja turistipalveluissa. Audiovisuaalisissa-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa Suomella ei ole lainkaan sitoumuksia tarkastelluissa sopimuksissa. Tulosten valossa huoli julkisiksi luokiteltavien palvelujen vapauttamisesta osoittautuu perusteettomaksi. Suomen palvelukaupan sitoumusten tarkastelu ei osoita ristiriitaa Dohan neuvottelukierroksen loppuun saattamiseksi. Täten tarkasteltujen sitoumusten voidaan tulkita edustavan sitä tasoa, johon Suomi on valmis sitoutumaan monenkeskisten GATS-neuvottelujen loppuunsaattamiseksi. Tulokset osoittavat, että etuuskohtelusopimus vahvistaa WTO:n neoliberalistista ideologiaa palvelukaupan syvemmästä vapauttamisesta Dohan monenkeskisten neuvottelujen pitkittymisestä huolimatta. Tutkielman lopussa esitetään kolme jatkotutkimuksen aihetta. Marchettin ja Royn (2008) menetelmällä ei ole mahdollista sitoumusten de novo vapauttamisen asteesta kansallisella tasolla. Kansallisen lainsäädännön tarkastelulla olisi mahdollista osoittaa, miten sitoumukset käytännössä toteutuvat Suomen palvelumarkkinoilla. Toinen jatkotutkimuksen aihe olisi henkilöiden tilapäisen läsnäolon toimitusmuodon erillinen tarkastelu. Tämä palvelisi erityisesti keskustelua Suomen tulevaisuuden väestörakenteen ja työvoimapolitiikan haasteista. Kolmas hedelmällinen jatkotutkimuksen aihe olisi palvelukauppasopimusten tarkastelu prosessina, toimijuuden ja vallankäytön näkökulmasta.
  • Saarnio, Tommi (Helsingin yliopisto, 2021)
    The importance of global regulation in the field of trade and investments is stronger than ever. Globalization has created a deep global integration, where capital is highly mobile, crises are more common and inequality is at unprecedented levels. Currently, the World Trade Organization (WTO) is trying to reform its operations and looking for a way forward during a period of an intense debate between the neoliberal ideology and feasible alternatives. This thesis investigates the creation and provisions of the International Trade Organization (ITO) and compares it to the WTO. It seeks to show how the ITO can provide fresh ideas and solutions to the contemporary challenges. This thesis utilizes comparative analysis to examine the investment regulation in the two organizations. More generally, this thesis is influenced by the critical realist approach to social sciences. The primary sources for the analysis are the Havana Charter, the Agreement on Trade-Related Investment Measures (TRIMs) and the General Agreement on Trade in Services (GATS). The comparative analysis indicates that there are major differences in the treatment of investments between the ITO and the WTO. First, the TRIMs and GATS Agreements tend to support the WTO’s main objective of liberalization, which stems directly from the neoclassical theory. In contrast, the Havana Charter appears to be a more heterodox from the perspective of economic theory. In addition, the findings suggest that the Havana Charter is more development-friendly, has more balanced regulation between investors and host countries, and regulates also private actors, such as multinational corporations. From the end of the 20th century until this day, liberalization has reigned in the trade and investment domain. It is argued that in the future, more emphasis should be put on a wide variety of issues to support sustainable and inclusive development. Furthermore, it is suggested that the ITO points towards global Keynesianism, which could serve as an adequate path towards a better governance of global trade and investments in the 21st century.