Browsing by Subject "Yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 72
  • Nieminen, Toni (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis examines the politics of language and d/Disability enacted by the participants in Kivimedia, a media workshop where d/Disabled persons are aided by media professionals in producing media content. Through an ethnographic analysis of Kivimedia radio broadcasts, the thesis develops a theoretical framework that weaves together linguistic anthropology with critical disability studies. My aim is to understand how ableist ideologies are both reproduced and challenged through linguistic practice. The thesis thus explores Kivimedia as a linguistic and discursive space where d/Disabled and a/Able-bodied interlocutors cooperate, interact and frame one another’s speech, thereby indexing the broader discursive field of d/Disability politics. Ultimately, the thesis contends that Kivimedia participants produce a d/Disability counterpublic through their radio broadcasting, that functions against the backdrop of an ableist public sphere. By establishing a public platform premised on the validity and value of d/Disabled experiences, Kivimedia allows d/Disabled speakers to “Crip” culture, that is, make evident, and possibly transform, the material positionalities of d/Disabled identities within an ableist structure and to interrogate their d/Disabled experiences outside ableist regimentation. In doing so, d/Disability becomes reconfigured as a valued, agentive interactional positionality, manifested relationally and dialogically with a/Able-bodied allies. Through this analysis, the thesis theorizes the interconnection between d/Disability and ableism as something emergent both in and across interaction, as both relational and dialogical. When perceived as interactional achievement, one can understand and scrutinize the dialectical relationship between the abstract institutions that perpetuate ableism and discourses on d/Disability and the interactional practices that comprise everyday life. Within such an interactional understanding, we can analyze and critique ableism and its everyday violence and recognize how both individuals and groups work to expose, challenge and transform ableist structures.
  • Puronen, Kirsti (Helsingin yliopisto, 2020)
    The United States presidential elections are one of the most followed events in the world. The 2016 presidential elections will be remembered as one of the contentious elections ever. Donald Trump became the president against all odds. His campaign slogans “Make America Great Again” and “America First” promised to return the power to the people and redefine Americas’ role in the world. Trump’s campaign speeches were full of rhetoric that echoed the sentiments of the past presidents. His nativist speeches were full of anti-establishment appeals and racially heated language. The political polarization had divided the country, and amidst this Trump rose to presidency. His victory was rooted in the cultural and political changes that began decades earlier, and Trump’s presidency was the culmination of long-term developments. The thesis examines how Donald Trump used history politics in his general election campaign speeches. The primary sources of the thesis consist of general election speeches, from March to November in 2016. The thesis utilizes qualitative content analysis, in which primary sources are critically examined and compared, within the framework of history politics. The thesis relies on Jouni Tilli’s policy concept typology of history politics and Pilvi Torsti’s definition of history politics. The definitions of politicization and engagement in politics are a useful tool for analysing how Donald Trump blurred the line between myth, history and the past in his speeches. The theoretical framework of history politics refers to history being used in politics; it can manifest through political motives. Using history in political speeches is away to create a connection between the past and the present. The thesis also employs populism, which is used as analytical tool, when examining the political speeches. The thesis employs source-based analysis of primary sources, through research questions, within the framework of history politics. As well as looks how populism is expressed in the campaign speeches. The thesis also examines the rhetoric and themes of the Trump campaign, in order to understand the wider context and the outcomes of history politics. The analysation of the primary sources revealed that Trump exploited the conservative populist rhetoric that intertwined with history. His campaign message was appealing to the white working- and middle-class voters, who felt like they had been overlooked and left behind by the politicians and society. Trump capitalized on Richard Nixon’s “Silent Majority” and Ronald Reagan’s “Make America Great Again” narratives and transformed it to fit his populistic rhetoric. Trump presented himself as an outsider who provided simple solutions to big issues. He used history to justify the political rhetoric of the campaign. The most important result of the thesis was that history was politicized and used as the pivotal narrative in Trump’s campaign speeches. The history politics framework provided the thesis platform from which the campaign speeches could be analysed, and it created a context for the motives of using history in politics. Trump reused the political rhetoric of the past and intertwined it with populism.
  • Vasara, Valeria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkimus käsittelee uhkakuvien rakentamista Suomen, Ruotsin ja Viron poliittisen johdon kuvaamina 90-luvun puolivälissä. Vertailevalla analyysilla kartoitetaan, millaisia eroja ja yhteneväisyyksiä uhkakuvien kehyksissä ilmenee, ja millaista turvallisuuskäsitystä ne edustavat. Tulkitsemalla puhetapoja selvitetään uhkakuvien merkityssisältöjä ja perusteita niiden poliittiseen käyttöön. Uhkakuvia tarkastellaan historian, viholliskuvien, identiteettipolitiikan, sosiokulttuurisen kontekstin ja intressien valossa. Tutkimuksessa sovelletaan laadullista sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Analyysi pohjaa turvallisuus- ja uhkakuvateoriaan sekä sosiologisiin näkökulmiin. Aineistona käytetään Ulkoministeriön arkiston dokumentteja ja asiakirjoja, turvallisuuspoliittisia virallisjulkaisuja ja poliittisten päättäjien puheita. Jarno Limnéllin tutkimus ”Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa” (2009) ja Sverker Oredssonin teos ”Svensk Oro: Offentlig fruktan i Sverige Under 1900-talets Senare Hälft” (2003) ovat keskeisiä hyödynnettäviä tutkimuksia. Venäjä, lähialueiden epävakaus, alueelliset konfliktit, asevarustelu, ympäristöongelmat, järjestäytynyt rikollisuus ja pakolaisuus muodostavat aineiston pohjalta keskeisimmät uhkakuvat. Suomen ja Ruotsin uhkapuhunnan eroavaisuudet näkyvät laajuudessa ja sävyssä. Suomea ja Viroa yhdistää identiteettipoliittinen motiivi. Venäjällä on merkittävä rooli jokaisen uhkaymmärryksessä, myös uusien uhkien suhteen. Läntisen Euroopan normit yhtenäistävät uhkakuvia, ja kansalliset turvallisuuskäsitykset näkyvät merkityseroissa. Uhkakuvia hallitsee historiallisten tottumusten ja muuttuneen maailman välinen jännite, jossa turvallisuutta tehdään uudelleen. Muutoksen vastinparina on perinteisten turvallisuusmääritteiden jatkuvuus, sotilaallis-poliittiset uhkat. Epävarmuuden tuntemusta käytetään vahvasti uhkien perustelussa. Uhkakuvien diskursiivisella laajentamisella turvallisuuspolitiikka sopeutetaan muuttuneeseen kontekstiin.
  • Urmas, Saara (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkimuksen aiheena on tarkastella Suomen sisällissodan julkista muistamista satavuotismerkkivuonna 2018. Sisällissodan julkista muistamista hallitsi pitkään voittaneen valkoisen osapuolen vapaussotatulkinta. Muistokulttuuri muuttui vähitellen moniäänisemmäksi ja punaisen osapuolen näkökulma nousi mukaan julkiseen muistamiseen erityisesti 1960-luvulta lähtien. Viimeisten vuosikymmenten aikana sisällissotaa on käsitelty laajalti eri näkökulmista ja esillä ovat olleet varsinkin osapuolten harjoittama terrori, muistitieto ja naisten rooli sekä kokemukset. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista sisällissodan julkinen muistaminen merkkivuonna oli, miten sisällissotaa tuona vuonna käsiteltiin ja mitä asioita muistamisessa korostettiin. Tutkimuksessa vertaillaan kahta julkisen muistamisen muotoa keskenään sekä tarkastellaan, miten merkkivuoden aikainen muistelu suhteutuu sisällissodan aiempaan muistokulttuuriin. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri julkisen muistamisen muotoa, jotka ovat sodan valtiollinen muistaminen sekä kirjallisuuden kautta tapahtunut muistelu. Valtiollisen muistamisen osalta aineistona on merkkivuotta varten perustetun Muistovuosi 1918 -hankkeen taustamateriaalit, tiedot valtionjohdon osallistumisesta merkkivuoden tapahtumiin sekä valtionjohdon sisällissotaa käsittelevät puheenvuorot. Kirjallisuuden osalta aineistona toimii vuosina 2017-2019 julkaistu sisällissotaa käsittelevän tieto- ja kaunokirjallisuuden julkaisukenttä. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa käytetään aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja tutkimustulokset sidotaan osaksi aiempaa tutkimusta ja sisällissodan muistokulttuuria. Valtio otti sisällissodan muistamisessa melko hillityn linjan. Tapahtumien järjestämisen osalta suurin rooli oli kansalaisyhteiskunnalla valtion toimiessa taustalla tukena. Valtionjohto päätti muistamisessa korostaa eheyttä ja sovintoa sekä keskittyä sisällissodan jälkeiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen. Valtionjohdon puheenvuoroissa nostettiin vahvasti esiin Suomen menestystarina, nousu kahtiajakautuneesta köyhästä maasta yhdeksi maailman menestyneimmäksi maaksi. Sovintoa ja eheyttä korostava linja oli valtionjohdolta tietoinen valinta, mutta tästä linjasta poikkesi puolustusministeri Jussi Niinistö, jonka puheenvuorot puolustivat vapaussotanäkökulmaa. Kirjallisuudessa sisällissodan muistaminen oli hyvin aktiivista ja erityisesti sisällissotaa käsitteleviä tietokirjoja julkaistiin merkkivuoden tienoilla suuri määrä. Sekä tieto- että kaunokirjallisuudessa sisällissotaa lähestyttiin moniäänisesti ennen kaikkea paikallisesta ja yksilöiden näkökulmasta. Sisällissodan satavuotismerkkivuosi synnytti paljon julkista muistamista. Valtiollinen muistaminen oli vähäeleistä, kun taas kirjallisuudessa sisällissotaa muisteltiin hyvin ahkerasti. Kirjallisuus myös käsitteli laajasti sisällissotaan liittynyttä väkivaltaa ja inhimillistä kärsimystä, valtion jättäessä ne muistamisessa vähemmälle huomiolle. Valtiollinen muistaminen pysyi yleisellä tasolla, kun taas kirjallisuudessa tapahtunut muistaminen oli lähempänä yksilöiden tasoa. Sisällissodan merkkivuosi osoitti, että sisällissodan muistokulttuurissa on sadan vuoden aikana päästy tilanteeseen, jossa sotaa voidaan käsitellä eri näkökulmista ja muistella yhteisesti. Täysin neutraalia muistaminen ei kuitenkaan ole, vaan sisällissota herättää edelleen tunteita.
  • Sintonen, Siiri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Social bonds in primates influence the cooperative interactions and thereby individual fitness. The determinants of close bonds include age, sex, rank, and kinship. In addition, increasing evidence shows that personality, particularly similarity in personality characteristics among partners, also known as personality homophily, is an important factor in bond formation. In Japanese macaques, kinship and sex are the main determinants of close bonds, reflecting the social structure of this despotic, nepotistic macaque species. However, whether and how these socio-ecological factors may constrain the significance of personality in determining bonding is unstudied. The aim of this thesis is to examine whether dyadic personality similarity influences female relationships in a group of semi-wild Japanese macaques. I assessed several personality traits as well as an indicator of curiosity by the frequency of exploring enrichment and experimental devices. 159h of focal data was collected (5h/ind.) of 32 adult and adolescent semi-wild Japanese macaque females living in Affenberg Zoo, Landskron, Austria. Based on the results, the friendships of this group’s female Japanese macaques is determined by kinship, and personality homophily in sociability. The evidence is in accordance with the known social structure typical for the species and previous findings regarding personality homophily in primates.
  • Karvetti, Kia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa käsitellään raskaudenkeskeytyksen tehneiden suomalaisnaisten toimijuuden kokemusta aborttiprosessissa, aborttia tarkoituksellisena toimintana sekä raskaudenkeskeyttäjien toimijuutta suhteessa siihen vaikuttaviin valtarakenteisiin. Tutkielmassa käsitellään raskaudenkeskeytyksen läpikäyneiden naisten kokemuksellisuutta toimijuuden ja subjektiviteetin käsitteiden avulla. Aborttikokemuksia käsitellään suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa ja tutkielmassa tarkastellaan myös Suomen vuonna 1970 säädettyä aborttilakia ja abortin saatavuuden helpottamiseen tähtäävää OmaTahto2020-kansalaisalotetta. Tutkielmassa selvitetään, kuinka toimijuuden kokemus ja toiminnan tarkoituksellisuus rakentuu, sekä kuinka toimijuuden ja vallan suhde ilmenee aborttiprosessin läpikäyneiden naisten kertomuksissa. Tutkielman aineisto koostuu kymmenen Suomessa abortin täysi-ikäisenä sosiaalisista syistä tehneen naisen puoli-strukturoiduista haastatteluista. Aineisto on koottu syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana eri puolilta Suomea. Tutkimus on toteutettu grounded theory -metodin avulla, jossa kerätty aineisto ohjaa vahvasti teoreettisen viitekehyksen soveltamista aineiston analyysiin. Tutkielmassa analysoidaan raskaudenkeskeyttäjien toimintaa sekä toimijuutta ja sen kokemusta käytäntöteoreettisesta näkökulmasta, erityisesti Sherry B. Ortnerin feministiseen käytäntöteoreettiseen työhön nojaten. Käytäntöteoreettisen lähestymistavan keskiössä on ihmisten toiminta, jota tarkastellaan samanaikaisesti sekä kulttuurisia ja sosiaalisia rakenteita luovana että niiden puitteissa tapahtuvana toimintana. Tutkielmassa abortin todetaan olevan vahvasti tarkoituksellista toimintaa, jota ohjailee yksilön raskauden keskeyttämiseen tähtäävät intentiot. Tutkielmassa todetaan, että vaikka raskauden keskeyttämiseen johtava toiminta ja sitä ohjailevat intentiot ovat vahvasti tarkoituksellisia ja subjektiivisia, intentiot ja niiden tarkoituksellisuus eivät koskaan muodostu tyhjiössä, vaan niitä muovaavat ympäröivän todellisuuden sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet. Tutkielmassa esitetään, että raskaudenkeskeyttäjät toimivat aborttiprosessissa karkeasti kahdella eri toiminnan tasolla, 1) päätöksenteon ja 2) kehollisuuden tasoilla, joissa tarkoituksellisuus rakentuu eri tavoin. Tutkielmassa todetaan, että raskaudenkeskeyttäjien toiminta voi olla samanaikaisesti sekä tarkoituksellista että ei-tarkoituksellista riippuen toiminnan tasosta. Tutkielma esittää, että toiminnan tarkoituksellisuudella on yhteys raskaudenkeskeyttäjien toimijuuden kokemukseen; pääsääntöisesti tilanteissa, joissa raskaudenkeskeyttäjät kokivat pystyvänsä toimimaan tarkoituksellisesti tavoitteidensa mukaisesti, he myös kokivat roolinsa vahvemmin aktiivisina toimijoina. Lisäksi tutkielmassa käsitellään vallan ja toimijuuden suhdetta aborttiprosessin kontekstissa erityisesti mukautuvan ja vastustavan toiminnan kautta. Tutkielmassa todetaan, että vallan ja toimijuuden suhde ilmenee ymmärrettävimmin mukautumisen käsitteen avulla, joka sallii raskaudenkeskeyttäjien toiminnan, toimijuuden ja sen kokemuksen tarkastelemisen samanaikaisesti sekä aktiivisena että passiivisena toimintana. Tutkielmassa esitetään, että mukautuminen vaikutti raskaudenkeskeyttäjien toimijuuden kokemukseen sekä myönteisesti että kielteisesti näiden subjektiivisista intentioista riippuen. Vastustava toiminta esiintyi aborttiprosessin yhteydessä erityisesti kommunikaation tasolla, esimerkiksi haastamalla tiettyjä raskaudenkeskeyttäjiin liittyviä stereotypioita. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että OmaTahto2020-kansalaisaloitteen ehdottamalla aborttilakiuudistuksella, jossa raskaana oleva voi keskeyttää raskautensa omasta pyynnöstään, olisi aineiston perusteella mahdollista vaikuttaa raskaudenkeskeyttäjien toimijuuden kokemukseen myönteisesti.
  • Tella, Anniina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Ilmastonmuutos on kenties eniten yhteiskunnallista keskustelua viime vuosina herättänyt luonnonilmiö. Sekä kansainvälisessä ilmastopoliittisessa keskustelussa että turvallisuustutkimuksessa ilmastonmuutosta on alettu 2000-luvulla pitää turvallisuuden kannalta yhä uhkaavampana ilmiönä. Monien luonnontieteilijöiden näkemysten mukaan ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Ilmastokysymykseen heräämisen myötä ympäristö- ja ilmastoasioista huolestuneet kansanliikkeet alkoivat vuoden 2007 jälkeen ympäri Eurooppaa vaatia ilmastonmuutokseen puuttumista. Ilmastolaki nousi Suomessa Jyrki Kataisen koalitiohallituksen hallitusohjelmaan vuonna 2011 usean eri kansalaisjärjestön yhteiskampanjan aktiivisen ja kansainvälisten esimerkkien innoittaman lobbaustyön seurauksena. Hallituksen esitys ilmastolaiksi annettiin eduskunnalle 5. kesäkuuta 2014, ja vilkkaiden eduskuntakäsittelyjen jälkeen laki hyväksyttiin 6. maaliskuuta 2015 selvin äänin 150–33. Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja määrittelevä ilmastolaki astui voimaan 1. kesäkuuta 2015. Tutkielmassa tarkastellaan, näyttäytyikö ilmastonmuutos suomalaisen ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön näkökulmasta turvallisuusuhkana ilmastolain säätämisen aikaan 2014–2015. Aineisto koostuu ilmastolain säätämiseen liittyvistä eduskunnan asiakirjoista sekä valmiin ilmastolain tekstistä. Tarkastelun kohteena ovat siis ilmastolain varsinainen säädäntäprosessi hallituksen esityksestä valmiiseen lakiin ja tuohon prosessiin liittyvät asiakirjat. Lain säätämisen yhteydessä näyttäytyviä turvallisuuskäsityksiä analysoidaan osittain niin kutsutun turvallistamisteorian (securitization) pohjalta. Turvallistamisteoriaa täydentää teoria riskifikaatiosta (riskification), joka tekee eron uhkan ja riskin käsitteiden välille. Teoreettinen viitekehys toimii tutkielmassa analyyttisena työkaluna siten, että valitusta tutkimusaineistosta tehtyjä havaintoja verrataan kehyksen sisältöihin ja pohditaan, miten havaintoja voi tulkita teorian näkökulmasta. Tutkielman yhtenä tavoitteena onkin selvittää, oliko ilmastonmuutos ilmastolakiprosessin aikaan turvallistettu Suomessa. Vahvasta teoriayhteydestä huolimatta tutkimusmenetelmänä hyödynnetään kuitenkin ennen kaikkea historiantutkimukselle ominaista, aineistolähtöistä lähdekriittistä tutkimusotetta, jotta saadaan aikaan selkeä kronologisesti jäsentynyt kuva siitä, miten Suomen ilmastolakiprosessi eteni ja miten mahdollinen turvallisuusajattelu vaikutti prosessin taustalla. Käytännössä aineiston analyysi tapahtui tutkimusprosessin aikana siten, että aineistosta tehtyjä poimintoja analysoitiin lähdekriittisesti asetettujen tutkimuskysymysten perusteella sekä pohdittiin havaintojen merkityksiä suhteessa turvallistamisteoriaan. Aineiston perusteella havaittiin, että moni kansanedustaja oli ilmastolain eduskuntakäsittelyjen aikaan sitä mieltä, että ilmastonmuutos oli jo nykyisellään jopa suurin uhka, joka Suomeen ja yleisesti ottaen koko ihmiskuntaan kohdistui. Tästä huolimatta suuressa osassa aineistoa ilmastonmuutos näyttäytyi ennemminkin merkittävänä riskinä, joka pitäisi saada hallintaan. Ilmastolaki nähtiin eräänä keinona tuon riskin hallitsemiseen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli keskusteluun aktiivisesti osallistuneista ainoa, joka vastusti lain säätämistä ja joka ei ilmaissut näkevänsä ilmastonmuutoksella olevan yhteyksiä turvallisuuteen. Aineiston perusteella ei voinut suoranaisesti päätellä ilmastonmuutoksen olleen Suomessa ilmastolain säätämisen aikaan turvallistettu. Ilmastonmuutoksen nähtiin kuitenkin selvästi liittyvän yhteiskunnalliseen turvallisuuteen, sillä läpi koko aineiston siihen liitettiin toistuvasti riskin käsite ja osassa aineistoa siihen viitattiin myös turvallisuusuhkana. Tutkielman keskeisin tulos on, että eräiden kansanedustajien selvästi turvallisuuteen viittaavista kannanotoista huolimatta ilmastonmuutos ei näyttäytynyt ilmastolakiprosessin aikana suomalaisen ilmastopolitiikan ja lainsäädännön kokonaisuuden näkökulmasta varsinaisena turvallisuusuhkana. Sen sijaan se nähtiin ehdottoman huolestuttavana ilmiönä, riskinä, josta saattaisi tulevaisuudessa muodostua todellinen turvallisuusuhka, jos sitä ei saada globaalisti yhdessä hallintaan.
  • Marttinen, Elsa (Helsingin yliopisto, 2021)
    This thesis examines the sociality between mushroom pickers and mushrooms in the Greater Helsinki region of Southern Finland. The focus of the thesis is on interspecies social relations and interaction, and there is an emphasis on the role of place in the material mediation of these relationships. Examining these relationships, a discussion then follows about whether these observations are enough to suggest a “mushroom personhood” in the cultural thought of mushroom enthusiasts. The thesis endeavors to further the understanding of the social interconnections of different lifeforms by examining how mushroomers and mushrooms engage with each other as well as their surroundings in the forest. The thesis is positioned within current debates over the possible causes and fixes for the global environmental crisis. The aim of the thesis is to shed light on the importance of context in mediating relationships between humans and other-than-humans, as well as to consider whether this interspecies sociality might have implications on understandings of personhood in the West. Fungi are a distinct kingdom of organisms, which include mushrooms. In this thesis, the term “mushroom” is used to refer to the visible fruiting bodies of a larger subterranean organism called the mycelium. Mushrooms are picked for sale, consumption, and various other purposes in many countries, and mushroom picking is a common hobby in Finland. The ethnographic data for this thesis was gathered through fieldwork among recreational mushroomers from the Greater Helsinki region over the period of two autumns in 2019 and 2020. This fieldwork comprised of participant observation with sixteen mushroom enthusiasts, supplemented by four recorded unstructured interviews. The ethnographic focus of the thesis is on how humans who engage in mushroom picking express their knowledge of the connections between different lifeforms, and how things like emotion, memory and experience inform their movement and decision-making in the forest. There is a special emphasis on how mushroomers speak about and to mushrooms, and how they describe their appearance and behavior. The primary theoretical framework for the thesis builds on Tim Ingold’s work in environmental anthropology, with a focus on the notion of dwelling. The dwelling perspective is employed to gain a comprehensive understanding of the interconnectedness of different lifeforms within their material environments. Special consideration is given to how the concept of “place” is created by—and conversely mediates—human–mushroom relationships. In this thesis, place is seen as a temporal concept fundamentally emergent in practice, created by an interplay of human and other-than-human activity in a material environment over time. The ethnographic evidence presented in this thesis points to significant sociality, respect, personification, and care between human mushroom pickers and mushrooms. Examples of such sociality range from the use of respectful and caring language in describing mushrooms, to directly speaking to the mushrooms themselves. Furthermore, the ethnographic data include examples of how mushroom pickers perceive mushroom behavior, appearance, and intentionality, and commonly use anthropomorphic language to describe them. The question of other-than-human personhood is discussed in relation to these observations, and the thesis suggests that mushrooms may indeed be considered relational persons within these highly social contexts. Sociality between humans and other species is often overlooked in research on Western societies, especially when it comes to fungi and other non-animals. The thesis presents an example of an attentive and respectful relationship between humans and other lifeforms within a contemporary Western sociocultural context and is thus positioned against the prevalent idea of a hyperseparation between nature and culture in the West.
  • Timonen, Meri (Helsingin yliopisto, 2021)
    The aim of this thesis is to research Japan-U.S. Security Treaty protests in 1960 in global context. The Anpo-protests were selected as research topic because not much research was found of the protests. Anpo-protests begun in 1959 and ended in late 1960. The main motive was to oppose revision of U.S.-Japan Security Treaty but eventually protests led to resignation of the prime minister Kishi Nobusuke. The protests were the largest in Japanese history and left their legacy to Japanese political history and civil society. Scholars have researched Anpo-protests to some extent. However, the Anpo-protests have not been analysed in Worldwide context of Cold war which is why transnational history got selected as primary theoretical framework for this thesis. This thesis uses the Japan Times as the primary source. The Japan Times is Japan’s oldest English language newspaper firstly published in 1897. As for main method theory-guided content analysis was used. Analysis was carried out with coding in which Atlas.ti software was used. Theory of historical study of images got selected as second theoretical framework after transnational history because this thesis aims to construct comprehensive image of the Anpo-protests from the lens of the Japan Times. The research question asks how the Anpo-protests are portrayed in the Japan Times. The goal of the research question is to find out whether the Anpo-protests were portrayed as transnational in the Japan Times. This thesis is interested if the Anpo-protests had transnational influences. The results of the analysis indicate that the Japan Times is mainly interested certain issues, such as who are protesting, why they are protesting and how the protests are carried out. The codes that appear most frequently are communism, students and protests techniques. During the analysis over 1200 codes were reduced into 16 categories which were evolved further into themes. The themes are social unity of Japanese people, legitimacy and transnationalism. Social unity represents how people who were breaking the cohesion of society are judged on the newspaper. Legitimacy deals with the issue of what is legal and what is not. Transnationalism pays interests on transnational influences of the Anpo-protests such as peace activism, communism and democratic ideals. All themes express change in Japanese society. Results explain how the conception of peace, democracy, authority, violence and social unity changed due the Anpo-protests. The results indicate that Anpo-protests were portrayed transnationally to some extent on the Japan Times. Thus, Anpo-protests may have had some transnational connections. Broader analysis would offer more reliable results and thus this thesis serves only as a brief outlook to the Anpo-protests. However, this thesis offers valuable information of the Japan Times itself and of the major change in Japanese society that has often left without notice. Anpo-protests itself served as transnational influence on other protests which evolved later in the 1960s.
  • Surakka, Päivi (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis is a contribution to the budding discussion within social sciences about blockchain – an emerging technology that, for the last decade or so, has garnered a lot of attention especially with its cryptocurrency applications. More recently, blockchain has started to spread to fields outside of the financial sector as new imaginaries are being projected onto it in e.g. logistics, energy, entertainment, and the humanitarian sector. The study at hand focuses on blockchain in the realm of anti-money-laundering. Blockchain, when applied to cryptocurrencies, seems to propose challenges to the actors who try to prevent money-laundering, and institutional reactions trying to restrict or manage the use of certain blockchain applications have already started to emerge. However, these reactions have also affected the development of the technology itself. As blockchain is an emerging technology and phenomenon, the research conducted for this study is of the explorative kind. Reflecting on ethnographic observation and eight semi-structured interviews with e.g. cryptocurrency activists, NGOs and representatives from tax administration, central bank, foreign ministery, and financial supervision authority, the thesis examines the different imaginaries projected onto blockchain. By applying a combined framework of the global assemblages approach and the concept of practical activity, the thesis investigates the tactics, politics, morals and the subject of blockchain, and attempts to answer the following questions: How is blockchain being applied or resisted, in order to resolve the perceived problems in the field of anti-money-laundering? What is being tried to achieve by the use or resistance of blockchain in this field? Why is blockchain regarded to be of value or a risk? And fundamentally, if examined as a combined entity – who is blockchain? A myriad of interpretations emerge from the data. For many, blockchain holds promise of a better future where individuals have more power over their freedoms and assets. For others, blockchain is challenger that is controlled by no one and allows illicit activities to go unnoticed. For some, blockchain is a threat that should be restricted and governed. The main finding of the study is that blockchain allows many different agendas and imaginaries to be projected on to it. The “original” emancipatory values of blockchain that would allow its users independence, anonymity, immutability, and freedom from central governance seem to be extremely interchangeable with the values of governance and efficiency. The contradictory goals and morals enacted through blockchain have not been resolved. As the juridico-legal attempts to govern blockchain increase, certain blockchain-based actions could go deeper underground, making it more difficult for law-abiding actors to take part in blockchain-based activities. For the humanitarian sector, blockchain holds a lot of interesting potential. Blockchain could be used for e.g. improving access to energy, providing legal identities, and enabling cost-free remittances. The mutually constitutive nature of governance and technology should be taken into account as interpretations are made, so as to not prevent or hinder the development of applications with societally beneficial goals.
  • Europaeus, Otto Erik Johannes (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan miten ja mihin sävyyn kiinalaisista, Kiinasta ja boksarikapinasta kirjoitettiin 1900-luvun vaihteen autonomian ajan Suomessa. Tämän ohella tutkimus tarkastelee sitä, miten oman aikansa suomalainen media määritteli toisenlaisuutta Kiinan esimerkin kautta. Tutkielma luo boksarikapinan esimerkin kautta pohjan Suomen ja Kiinan välisten suhteiden tarkastelulle tutkimalla eri julkisuuksien linjoja edustaneita suomalaisia sanomalehtiä. Sanomalehtien tutkimusta lähestytään ylikansallisen historiankirjoituksen tutkimusotteen avulla. Tutkimus hyödyntää erityisesti Pierre-Yves Saunierin esittämiä mietintöjä tarkastellessaan sitä, miten 1900-luvun vaihteen Suomi oli osa globaalia julkisuutta ja mistä Kiinaa koskevat uutiset saapuivat. Tutkimus pureutuu tarkemmin 1900-luvun vaihteen suomalaiseen julkisuuteen tarkastelemalla Hannu Niemisen aikaisempaa tutkimusta autonomisen ajan Suomen julkisuuden rakentumisesta ja Edward Saidin vaikutusvaltaista teosta orientalismista. Tutkimuksen tärkeimmän lähdeaineiston muodostavat Suomen kansalliskirjaston digitaaliset arkistot. Tutkimus kirjoitettiin vuoden 2020 kesällä globaalin COVID-19 viruspandemian aikana, ja siksi tutkimusta tehdessä ei ollut mahdollisuutta hyödyntää itse fyysisiä arkistoja. Toissijaisina lähteinä käytetään itse boksarikapinasta kirjoitettua laajamittaista aikalais- ja tutkimuskirjallisuutta niin yleishistoriallisen katsauksen luomiseksi kuin sanomalehtien uutisten paikkansapitävyyden varmistamiseksi. Keskeisenä tutkimustuloksena esitetään, että 1900-luvun suomalainen media suhtautui myöhäisen Qing-dynastian Kiinaan ja sen asukkaisiin väheksyvästi. Svekomaaninen sanomalehdistö painotti uutisissaan boksareiden kukistamisen ja järjestyksen palauttamisen tärkeyttä. Vanhasuomalainen sanomalehdistö oli jakautunut mielipiteessään Kiinaa kohtaan, mutta syytteli muita Länsimaita boksarikapinan aloittamisesta imperialistisilla teoillaan ja puolusti evankelisluterilaista kristinuskoa. Nuorsuomalainen sanomalehdistö puolestaan puolsi Kiinan jakoa laajempiin etupiirialueisiin ja kirjoitti kiinalaisista kaikista rasistisimmin. Kaikista kolmesta julkisuuden linjasta löytyi myös muutamia sanomalehtiä jotka erosivat näistä linjoista ottamalla kiinalaisten puolen joko osittain tai kokonaan. Svekomaanisten ja fennomaanisten sanomalehtien ohella tutkimus käsittelee myös kahta esimerkkiä Suomen pienestä, virkasäätyläistön julkisuudelle vastakkaisesta julkisuudesta tarkastelemalla Venäjän valtion ja työväenliikkeen omia sanomalehtiä.
  • Tillander, Rasmus (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen 1950 ja 1960-luvuilla kirjoitetun yhdysvaltalaisen beat-kirjallisuuden kuvaa hengellisyydestä sekä mitä tämä kuvaus kertoo hengellisestä murroskaudesta aikakauden Yhdysvalloissa. Tutkielman tavoitteena on selvittää missä määrin ja millä tavoin beatit ja näiden kirjoittama kirjallisuus edustivat muutosta yhdysvaltalaisessa hengellisyydessä. Tutkielma edustaa kirjallisuuden antropologian historiallista suuntausta, jossa kirjallisia tekstejä luetaan etnografisena lähdemateriaalina. Tutkielman lähteenä on laaja määrä beat-kirjailijoiden 1950- ja 1960-luvulla kirjoittamia runokokoelmia ja romaaneja. Näiden teosten sisältämiä hengellisyyden kuvauksia analysoin Mary Bucholtzin ja Kira Hallin esittämän sosiolingvistisen metodin avulla. Tutkielman tärkein teoreettinen viitekehys on Marshall Sahlinsin teoria kulttuurisesta muutoksesta kulttuuristen kategorioiden ja näiden suhteiden muutoksena. Tutkielmassa esitän, että huolimatta sen heterogeenisyydestä beatien hengellisyyttä yhdistää kokemuksellisuuden vahva korostus, erilaisten visioiden ja näkyjen esiintyminen, uudenlaisen amerikkalaisuuden rakentaminen, transgressiivisuus sekä marginaaliryhmiin kuuluvien ihmisten asettaminen hengellisiin rooleihin. Tämän lisäksi esitän, että beatit edustivat murrosta yhdysvaltalaisessa hengellisyydessä johtuen erityisesti siitä, että beat-teksteissä hengellisyys yhdistyy uudella tavalla normien rikkomiseen ja vapauden tavoitteluun. Tutkielmassa esitän kuitenkin myös, että kyseessä ei ole täydellinen irtiotto. Beatit ovat selvästi osa yhdysvaltalaista hengellistä perinnettä, nojaten aikaisemmista ajatussuunnista erityisesti transsendentalismiin.
  • Hokkanen, Saana (Helsingin yliopisto, 2020)
    The earth and all of its inhabitants are currently on a trajectory of multiple cascading global crises, which threaten the existence of all beings and the complex relations, which enable the functioning of all societies. In addition to posing a physical threat to human and non-human existence, the climate emergency also poses a conceptual and an ontological challenge. Therefore, this thesis focuses on the institutionalized and globalized ontological assumptions (or imaginaries) at the core of the current world-system (/ecology) characterized by capitalism. One of the main arguments in this thesis is that the perpetuation of the core imaginaries (namely those of Society and Nature’s dualism, mechanistic image of the world and hierarchical existence) at the root of current global structures, as well as the international climate responses, has led to inadequate and misinformed responses to the emergency. The methodological approach of this thesis is an incorporated synchronic and diachronic analysis which combines the world-ecological theory with the analytical tool of social imaginaries (referring to representations of individual and social existence; the ‘truths’ according to which people live and the shared understandings of ‘what is’ and ‘how it is’). The data consists of United Nations’ policy documents, which include the Paris climate agreement, the Katowice Climate package and reports from related Conference of the Parties (COP –meetings). This thesis shows how the dominant climate responses of the UN (as the main international climate actor), are built on and framed by the imaginaries at the root of capitalism as a world-system, thus continuing the global and institutional enactment of the distorted imaginaries powering the extractive, othering and exploitative practices which constitute the foundation of the capitalist world-ecology. By examining the current responses to the climate emergency within the wider world-ecological context, this thesis takes part in the increasing critical scholarly work tackling concurrent global crises from radical, alternative and multidisciplinary perspectives. It also offers a new contribution for developing the world-ecological theory further, by incorporating a new analytical tool of social imaginaries, which equips the theory better in studying complex agency within the existing conversation. This thesis is thus a new contribution to the world-ecological conversation, which with the notion of all beings being part of the same co-constitutive existence, can be extremely useful in mapping out the currently dominant global practices and structures, and the (onto)logics at the foundation of these, while simultaneously addressing the a-symmetrical psycho-social aspects of life and environment-making.
  • Malkamäki, Katariina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Chinese infrastructural investments in Africa have increased significantly. In mainstream development studies, such investments are strongly encouraged due to their potential to create economic growth and modernisation. Because of controversies around such projects, regarding their impacts on the economy and locals, they require continuing political-economic analysis. Using Lamu Port in Kenya as a case study, this thesis provides a critical analysis of the justification, planning, implementation and construction processes of the project are examined especially from the point of view of local artisanal fishermen. Framed around the theory of social costs developed by K.W.Kapp, as a critique of neoliberal modernisation, fieldwork was carried out in Lamu to systematically analyse both the official justification of the project and the perceptions of local fishers and other locals on the impacts of the port construction on their lives. Data collected from one-on-one interviews have been systematised using Attride-Stirling’s thematic networks analysis. Along with a textual analysis of original official documents by the Government of Kenya and the LAPSSET authority, the thesis avoids earlier problems of methodological nationalism and, instead, develops a holistic analysis of social costs. The results show that, while some local jobs have been created, they are temporary and marginal and are nowhere near significant enough to make up for the undermining of local livelihoods through the reduction of fish stocks. A wider question of food security and long-term job security needs to be raised. The local economy before the construction of the port was stagnant, but it was stable. New jobs related to port construction proved not to be available. Widespread discrimination against locals further complicates the social costs of public-private enterprise. These results show a lack of congruence between the statements by the Government of Kenya, the optimism by international development agencies, and modernisation theorists on the one hand and the lived realities of fishers on the other. The transnational corporations constructing the port in this case the China Communications Construction company have, in the meanwhile, continued to make more profit and increased the price of their share on the world market. This disconnect indicates one way in which development projects are socially constructed and justified, while the dominance of a profit-oriented capitalistic system shifts costs of production to third parties and the environment in order to continue to extract profit from the Global South. As these social costs are systemic, their remedy would require restructuring the institutional foundations of the local, national, and global political economy of development and change
  • Roivas, Maria (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien käsitteitä Animalia-lehdessä vuosina 1975–2004 ja selvitetään, käytettiinkö lehdessä muita eläinasiaan liittyviä käsitteitä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityksiä näille käsitteille on eri aikoina annettu ja miten käsitteiden käytössä tapahtuneet muutokset heijastelevat laajempia kehityskulkuja eläinsuojelu- ja eläinoikeusliikkeissä. Aineistoa on analysoitu käsitehistoriallisesta näkökulmasta, sillä kamppailut eläinsuojelu- ja eläinoikeusliikkeen ja samalla eläinsuojelun ja eläinten oikeuksien käsitteiden välillä ovat määrittäneet eläimistä käytyä yhteiskunnallista keskustelua. Aineistosta on löydettävissä eri aikakausille tyypilliset käsitteet. Vuosina 1975–1985 eläinsuojelu oli eläinten kohteluun liittyvän keskustelun normi ja eläinten oikeudet lainsäädäntökontekstissa eläinsuojelun alakäsite. 1980-luvun puolivälistä alkaen eläinten oikeudet alkavat muotoutua omaksi käsitteekseen nousevan eläinoikeusliikkeen myötä. Samaan aikaan myös yhteiskunnalliset muutokset antavat tilaa uudelle eläinten hyvinvoinnin käsitteelle, joka liittyy ennen kaikkea kuluttamiseen. 1990-luvun puolivälissä eläinten oikeudet yhdistetään suoraa toimintaa harjoittaviin aktivisteihin. Animaliassa pyritään irtisanoutumaan ilkivallasta ja hakemaan omaa roolia Suomen EU-jäsenyyden tuomien muutosten keskellä. Lehdessä kirjoitetaan 2000-luvun vaihteen molemmin puolin eniten eläinten hyvinvoinnista ja eläinoikeuskeskustelu katoaa. Aineisto tukee pitkälti eläinoikeusliikkeen noususta esitettyjä tulkintoja. Lisäksi löytyy sellaista käsitteiden käyttöä, joka implikoi, että Animaliassa ei 1990-luvun vaihteessa tehty yhtä suurta eroa eläinten suojelun ja oikeuksien välillä kuin vuoden 1995 turkistarhaiskujen jälkeen. Aineiston perusteella Animaliassa on aina ollut monia erilaisia käsityksiä päämääristä ja eläinten asemasta.
  • Karukoski, Ritva (Helsingin yliopisto, 2020)
    I den norditalienska regionen Emilia-Romagna framväxte efter andra världskriget en egenartad samhällsmodell som ekonomiskt baserade sig på små- och medelstora företag och som socialt strävade till ett medborgarförankrat jämlikt samhälle. I avhandlingen eftersträvas efter beskrivning av modellens olika delar en klarläggning av varför en dylik modell uppkom, hur den har utvecklats och hur den har uppfattats av observatörer och forskare. Beaktande ämnets omfattning och mångfacettering kan endast metoder som funktionalistisk förklaring och histo-risk härledning användas i avhandlingen för att uppnå avhandlingens mål. Forskningsmaterial 'öronmärkt' för modellen är knappt. Två grundläggande forskningar publicerades på 1990-talet, en som främst fokuserar på model-lens ekonomiska del och en som belyser modellens historiska ursprung. En genomgång av det befintliga forskningsmaterialet lyckas klarlägga modellens historiska rötter, men visar på en obalans i behandlingen av de ekonomiska och de sociala målsättningarna. Forskningsmaterialet avslöjar tyvärr en bristande belysning av modellens ideologiska anknytning. Källmaterialet sätter gränser för de mål som uppsatts för avhandlingen. För att uppnå målsättningen upptas i avhandlingen en okonventionell koppling mellan modellen och dess ideologiska provinians. Emilienmodellen är en fortgående föränderlig process som avspeglas i behandlingen av modellen i forskningssyfte. Den uppmärksamhet som modellen väckt väntas leda till utvidgad och fördjupad forskning i företeelsen Emilien-modellen.
  • Rezai Jahromi, Bijan (Helsingin yliopisto, 2021)
    Donald Trump aloitti Yhdysvaltain presidenttinä tammikuussa 2017. Pian valtaantulonsa jälkeen Trump tapasi Britannian pääministerin, Theresa Mayn. Trump onnitteli Britanniaa EU eron johdosta. Trumpin valtaantulolla transatlanttiset suhteet kokivat kovan kolauksen. Transatlanttisilla suhteilla tarkoitetaan historiallisia, kulttuurillisia, poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia suhteita Atlantin valtameren molemmin puolin sijaitsevien maiden välillä. Trump kyseenalaisti NATO:n 5. artiklan turvatakuut eurooppalaisille liittolaisille. Lisäksi Trump jäädytti transatlanttisen kauppa- ja investointi kumppanuus -sopimuksen. Tutkielma käsittelee EU:n ja Puolan suurvalta politiikan yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Suurvalloilla tarkoitetaan Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää. Venäjä liitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan Venäjän federaatioon vuonna 2014. Tämän tapahtuman jälkeen Puola on lähentynyt Yhdysvaltoja sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Puola on NATO:n jäsen ja se on ottanut osaa Kosovo, Afganistan, Irak ja ISIS operaatioihin. Maaliskuussa 2018 Puola solmi sopimuksen, jonka mukaan se tulee saamaan Yhdysvalloilta Raytheonin keskipitkän kantaman patriot järjestelmän. Sopimus on arvoltaan useita miljardeja dollareita. Lisäksi Puola on ostanut Yhdysvalloilta F-35 hävittäjiä, jotka ovat niin ikään miljardien dollareiden hankintoja. EU on asettanut Venäjälle laajoja talouspakotteita, mutta talouspakotteet eivät koske kuitenkaan Venäjän kaasusektoria. Puola pitää Venäjää suurimpana turvallisuuspoliittisena uhkana ja se on järjestelmällisesti vähentänyt energia riippuvuuttaan Venäjästä. Puola pystyy tuottamaan itse 20 % sen maakaasun tarpeesta. Lisäksi Vuoteen 2022 mennessä Puola ostaa loput sen energia tarpeesta pääsääntöisesti Norjasta. Trump erosi presidenttiytensä aikana sekä Pariisin ilmastosopimuksesta että Iranin ydinsopimuksesta. EU:n ja Kiinan voimien yhdistäminen multilateralismin puolustajina on kuitenkin epäonnistunut. Liian suuret eroavaisuudet arvoissa on ollut EU:n ja Kiinan yhteistyön syventämisen esteenä. Puolan Kiina politiikalla on paljon yhtäläisyyksiä EU:n Kiina politiikan kanssa. Kiinan globaalia lähestymistapaa, kuten korkean teknologian yritysten ja lainapohjaisten yritysten haltuunotto sekä investoinnit, jotka voivat lisätä julkista velkaa ja antavat Kiinalle pääsyn strategisiin kohteisiin. Nämä faktorit ovat saaneet Puolan miettimään uudelleen politiikkaansa Kiinaa kohtaan. Kiinan strateginen kumppanuus ei ole täyttänyt Puolan odotuksia vielä.
  • Rautakorpi, Jasmin (Helsingin yliopisto, 2021)
    Commodity chain data transparency is a growing phenomenon in public discussion and in the private sector. It is an essential way for companies and certification schemes to express their sustainability efforts and values. However, commodity chain data can include questions of power and information asymmetry which can affect the commodity chain stakeholders, such as the producers and the consumers. The Fairtrade movement is known as the defender of the small-scale producers in the so-called Global South and which aims to reduce global poverty. This research focuses on the Fairtrade certified coffee commodity chain data and examines what kind of challenges and needs the commodity chain stakeholders have in terms of data transparency and what potential benefits they receive. The stakeholders include consumers, producers and coffee buying companies. This research relies on the Global Value Chain -framework and examines the commodity chain data in light of power asymmetries. The purpose is to provide a multifaceted review about the questions of commodity chain data and Fairtrade. This research uses qualitative, semi-structured interviews which were conducted with seven participants from different backgrounds, such as the private sector and organizations. Additionally, some complementary data was collected from Fairtrade International and FLOCERT’s websites. The data was analyzed through the lens of qualitative content analysis. The central findings are Fairtrade commodity chain data related challenges, such as confidentiality, information gaps and the different needs of the stakeholders. These somewhat conflicting needs make it difficult to set a level of transparency that would meet the needs of all the stakeholders which in turn provides limited benefits. Nevertheless, despite challenges, Fairtrade is seen as a valid partner, expressing a wider societal significance. When considering commodity chain data transparency, it is important to ask whose interests the data represent. The central conclusion is that the benefits of commodity chain data transparency depend on how well they meet the needs of the stakeholders.
  • Saaristo, Aino (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan Suomen akateemista kenttää sukupuolinäkökulmasta 1800-luvun lopulta toisen maailmansodan alkuun. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat miten Suomen akateeminen kenttä näyttäytyy sukupuolinäkökulmasta 1900-luvun alkupuolella sekä millaisia akateemisen naisen hahmoja aikakaudella on esiintynyt. Huomio on akateemisten naisten moniulotteisuudessa, eli sukupuolen lisäksi tutkielmassa on huomioitu naisten sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma sekä ensisijainen kieli. Tutkimusmenetelmä on joukkobiografinen: akateemista kenttää tutkitaan Suomen ensimmäisen kolmenkymmenenkuuden tohtoriksi väitelleen naisen kautta. Aineisto koostuu arkistoainestosta, henkilötietokirjallisuudesta sekä digitoidusta sanoma- ja aikakausilehtiaineistosta. Lisäksi aineistoa on täydennetty kolmen tutkimusjoukkoon kuuluvan tohtorinaisen päiväkirja- ja muistelma-aineistolla, joka kertoo akateemisen kentän kokemisesta. Tutkitut naiset olivat yleisesti ottaen melko korkeasta sosioekonomisesta taustasta, ja sosiaalisella ja kulttuurisella pääomalla vaikuttaa olleen merkitystä akateemiseen menestykseen. Sosiaalisella pääomalla on ollut naisille monenlaista merkitystä. Yliopisto on merkinnyt monille myös sosiaalista nousua. Vaikka ruotsinkieliset naiset olivat joukossa yliedustettuna, akatemian kielessä tapahtuva muutos suomenkielisyyteen on havaittavissa tutkimusjoukossa. Tutkimusjoukosta ei ole selvästi havaittavissa yhtä akateemisen naisen tyyppiä, vaan useita. Tämä liittyy paitsi yliopiston ja yhteiskunnan muutokseen tutkitulla ajanjaksolla, myös akateemisen kentän jakautumisesta alakenttiin, tässä tutkielmassa etenkin filosofiseen ja lääketieteelliseen tiedekuntaan. Naisten luokka- ja kielitaustoissa on ollut eroja tiedekunnasta riippuen, minkä lisäksi perheen perustaminen on ollut yleisempää filosofian tohtoreille. Ajallisesti muutosta on tapahtunut paitsi naistohtoreiden määrän kasvussa myös muun muassa akateemisen kentän suomenkielistymisessä sekä akateemisen naisen hahmon muuttumisessa: avioituminen on ollut yleisempää ajanjakson loppupuolella väitelleille naisille. Toisaalta yliopistomaailmaa ei ole koettu sukupuolisesti tasa-arvoisena, vaikka akateeminen kenttä on tarjonnut naisille monia mahdollisuuksia, ja vaikka melko suuri osa naisista eteni akateemisella uralla vähintään dosentiksi. Sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman merkitys ei vaikuta juuri muuttuneen. Akateeminen kenttä sukupuolinäkökulmasta ei ole ollut täysin yhtenäinen, vaan moniulotteinen ja osittain ristiriitainen, ja kenttä on muuttunut tutkitulla ajanjaksolla.
  • Ahvo, Sanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    This thesis examines French political debates related to the founding of the League of Nations in the years 1917-1919 and the political and ideological reasons that led to the oblivion of the French juridical internationalist model for the League. When the League of Nations was created in the Paris Peace Conference that followed the end of World War I, the French delegation presented a model for the League that was based on a specific French current of internationalism (juridical internationalism) largely forgotten today. It was opposed both to the Anglo-American view presented by American President Woodrow Wilson and the British delegation and the view of French Premier Clemenceau. In order to recover the intentions of the participants to the political discussions, this thesis employs Quentin Skinner’s methodological reflections on the history of ideas. The source material consists of the minutes of the French National Assembly, the Senate and the Paris Peace Conference as well as the notes of the most prominent advocate of juridical internationalism, Léon Bourgeois. These records are studied by situating them in their historical context and in relation to relevant intellectual traditions and ongoing political discussions. The formulation of the French policy is explored in three different contexts that capture the national and international levels of discussion: the French parliament, the French Interministerial Commission on the League of Nations and the Paris Peace Conference. The studies of Peter Jackson (2013) and Scott G. Blair (1992) on the French League of Nations policy constitute the main works of secondary literature. The theoretical framework of this study relies on the English School’s pluralistic approach to international relations. Different conceptions of the League of Nations are examined using the concepts of realism and idealism in international relations theory. These concepts help demonstrate the differences and similarities between juridical internationalism, Wilsonian idealism and traditional realist power politics. Historiography of the Paris Peace Conference has often presented the situation as a confrontation between traditional balance of power politics and Wilsonian idealism, but the juridical internationalist conception of the new world order was actually something between these two. By analysing this French current of internationalism through the concepts of realism and idealism, this thesis demonstrates that juridical internationalism represented a third way between the two traditional paradigms that combined elements of both. The juridical internationalists envisaged a League of Nations based on the codification of international law and equipped with a permanent tribunal and powerful systems of legal, economic, diplomatic and military sanctions enforced by an international army and a permanent command structure. This thesis puts forward the interpretation that the merits of this conception of the League were not properly appreciated during the Paris Peace Conference because it was overshadowed by the diplomatic and political calculations of Wilson and Clemenceau. Later, the juridical internationalist model has been disregarded as a result of being misunderstood as idealism and linked to the negative connotations the term carries. In reality, this model combined elements of realism and idealism similar to the rationalist and solidarist inclinations of the English School.