Browsing by Subject "YouTube"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Sumiala, Johanna (Springer, 2019)
    Ethik in mediatisierten Welten
  • Ciesla, Robert (Helsingin yliopisto, 2021)
    Streaming, also referred to as vlogging, is the act of providing real-time video content over the internet. This activity encompasses numerous sub-genres such as video gaming and irl (”in real life”). Degenerate streaming is a new sub-genre often consisting of belligerent public behavior and drug abuse. Streamers sometimes receive monetary donations for their efforts from their audience. The actors taking part in this variety of streaming can be said to embody features of an antihero, a concept appearing in literature since antiquity. An antihero is a central character in a work of fiction who often lacks moral fortitude, resorting to dubious behavioral patterns in order to reach their goals. A dark triad personality is used in scientific literature to describe individuals with a history of psychopathic, opportunistic (i.e. Machiavellian), and narcissistic characteristics. This study frames the public personas of Finnish degenerate streamers as antiheroes in the context of the dark triad personality; their public communications are also analyzed within this framework. The topic is approached using a qualitative data-analysis of a total of 24 hours of degenerate streaming as well as with character typologies. The data-set consists of material created by five individual streamers. The main themes found in this material are identified and further categorized into sub-themes. In the analysis section of this study the life histories and potential root causes of degenerate streamers are discussed; a poor economical standing and mental health issues were identified as contributing factors. Some correlations with Finnish public political discourse are also suggested. This thesis contains descriptions of potentially upsetting events, such as domestic violence.
  • Kurtén, Anna (Helsingfors universitet, 2014)
    Syftet med denna pro gradu-avhandling är att jämföra programledarrollen i TV-nytt med en videoblogg på Youtube för att ta reda på vilka skillnader det finns mellan programledarskap i tv-journalistik och programledarskap i videobloggar. Målet är att ta reda på om programledare som arbetar med traditionell television kunde ta till sig någon av de tekniker videobloggare på Youtube använder sig av. Min huvudsakliga forskningsfråga är: Vilka presentations-/berättartekniker använder programledare i TV-nytt jämfört med videobloggare? Mitt material består av tre av TV-nytts huvudsändningar och tre avsnitt av bloggaren smoukahontas videoblogg på Youtube. Materialet är från tidsperioden februari-april 2014. Materialet har analyserats med hjälp av Erving Goffmans dramaturgiska analys. Samma metod har tidigare använts för att bland annat studera det iscensatta talet i tv. Centrala element i min analys är programledarnas manuskript, deras personliga fasad samt framträdandenas inramning. Den teoretiska delen av denna pro gradu-avhandlng behandlar bland annat tv-journalistik i förändring, journalistiskt tv-berättande och tv-dramaturgi, journalistens roll i tv, Youtube som medium och genre, videobloggtekniker samt kvalitet och estetik på Youtube. Centrala källor är Ari Nykvists forskning om formaterade tv-nyheter, samlingsvolymen The Youtube Reader av Pelle Snickars och Patrick Vonderau samt artiklar ur tidskriften New Media & Society. I min analys av presentations-/berättartekniker utgår jag från Ari Nykvists sammanfattning av journalistiska berättartekniker. Resultaten av den empiriska undersökningen visar att programledare i TV-nytt använder sig av traditionella journalistiska berättartekniker som förenkling-konkretisering och intensifiering-dramatisering av nyhetshändelser och –skeenden. Jag identifierar även flera andra berättartekniker utöver de som Nykvist nämner. Programledarna i TV-nytt använder sig till exempel av small talk och publikdialog. Videobloggaren smoukahontas använder sig delvis av samma teknker som programledarna i TV-nytt men hon använder sig också av andra tekniker, bland annat personliga avslöjanden, rollspel och sketcher, humor/ironi sam innehållsutveckling och -diskussion. Förutom journalistiska berättartekniker identifierar jag en rad estetiska berättartekniker som programledarna använder sig av. Med estetiska berättartekniker avser jag andra berättartekniker än de rent verbala. Både i TV-nytt och i smoukahontas videoblogg använder man sig av rekvisita, visuell presentation, leenden samt övrigt kroppsspråk, rörelse samt klädsel och styling. smoukahontas använder sig dessutom av musik, överraskningsmoment och tekniskt berättande. Även om urvalet är litet, tre nyhetssändningar och tre videoblogginlägg, kan resultatet anses vara generaliserbart eftersom både tv-nyhetsformatet och videobloggformatet är rätt standardiserade format. Det som skiljer videobloggaren smoukahontas programledarroll mest från programledarrollen i TV-nytt är möjligheten till dialog med publiken. Sammanfattningsvis, när det gäller vilka tekniker programledarna i TV-nytt kunde ta till sig av de tekniker som videobloggare använder kommer jag till slutsatsen att humor och överraskningsmoment ganska långt saknas i TV-nytt. Det här är tekniker som smoukahontas skickligt tillämpar och som programledarna i TV-nytt med fördel kunde använda sig av.
  • Wikström, Heikki (Helsingin yliopisto, 2020)
    The purpose of this study is to find out how do Finnish children and adolescents portray their free time and school on their YouTube videos. Social media is nowadays a big part of life of almost every children and adolescent in Finland. Especially the video sharing site YouTube is really popular among younger generations. The level of school satisfaction is traditionally quite low in Finland, even though pupils generally regard school as an important part of their life. That’s why it is interesting to find out whether they bring out their school dissatisfaction also on their YouTube videos. I’m focusing mostly on the content of the videos, but I’ll also clarify, why do children and adolescents publish such videos they do and tell the things they tell in the videos. The research material consists of 10 diary-like vlog videos from 10 different vloggers, aged from 9 to 15. The videos were uploaded to YouTube during years 2016–2018. My method for data gathering was IRI-research (Investigative Research on the Internet) and I used content analysis to analyze the videos. After the analysis I then compared the findings to different surveys about children and adolescents’ free time and social media and internet usage. I also compared the findings to some studies about children and adolescents’ social relations. Vloggers researched in my study produce mostly basic diary-like description of their everyday life on YouTube. One interesting finding of this study was though that many of the videos included presentations of clothes and belongings. By showing their clothes and telling where they were bought from, the children and adolescents try to increase their social income and, in this way, improve their status among their peers. School was mentioned quite a lot in the videos. The children and adolescents talked for example about their schooldays, teachers, school supplies and also their feelings about school. School was mostly referred to either in a neutral or a negative way. Talking about school negatively can also be seen as a way of trying to improve status among peers, in a similar way as the presentation of clothes and belongings. In addition to information about children and adolescents’ free time and opinions about school, the results of this study give also further information about the meaning and role of social media as part of their social relations.
  • Mehtälä, Karri (Helsingfors universitet, 2016)
    The aim of this Master's thesis is to study the use of videos in education. The main focus is on teachers who produce their own videos. Due to the exponential growth of audio-visual communication in social media and the internet, today's youth consume videos more than ever. In many ways schools continue to operate in the same way they have in previous decades and fail to utilize the full potential of the new medium. The theory section of this thesis consists of two chapters, which examine the use of videos in schools and the Flipped Classroom method, which is based on the idea of student-centred learning. Previous studies have shown, that the Flipped Learning method can improve student satisfaction and in some cases test results. Research findings on the qualities of a good instructional video are available. The research method chosen for this paper is one of theory-guided, qualitative content analysis. The theme-centred interview consists of three Finnish upper secondary school teachers, who had several years of experience in the making of instructional videos. Based on analysis of the semi-structured interview, three main categories were formed: videos in education, making of videos and teaching with videos. Case study as a research strategy helped to answer the main questions of why and how videos are used in schools. The study reveals, that teachers produce videos, because they want to teach in their own specific way. The teachers used other online videos only as additional material and they did not receive much collegial support. According to teachers, the Flipped Classroom method, which relies on videos as learning material, improved student and teacher satisfaction at school. It shifted the work from teaching towards guiding. The production of the videos was considered time consuming, but the student feedback was positive. Often students did not watch the videos at home, which was a problem for the teachers. In the future, the teachers want to develop and support students to produce their own videos. This could help them to understand the students' thinking processes and replace some of the written exams. Increasing the use of video at school could help develop students' media literacy, support different learning styles, encourage creativity, improve school satisfaction and narrow the communication gap between students and teachers. The findings can be applied by those who wish to produce their own instructional videos or try the Flipped Classroom method.
  • Malmberg, Mikko J; Pantti, Mervi (2020)
    Recent media studies in Europe have stressed the importance of studying societies’ negotiations on migration and the ability of migrants and other ethnic minorities to participate in these processes. Social media platforms have been widely praised for their openness to culturally diverse voices and representations. For minorities who have often been ignored and misrepresented in traditional media, these platforms arguably provide an empowering space where they can self-represent their identities, provide counter-representations to large and diverse audiences, and enhance their careers as media professionals. The video streaming social media platform, YouTube, is at the forefront of media participation. However, YouTube also has been criticized for promoting a highly commercialized culture of self-commodification and entertainment that maintains the status quo instead of enabling progressive social change. This study presents the results of an examination of the YouTube scene in Finland, a country with the lowest percentage of foreign-born inhabitants in Northern and Western Europe, where few YouTubers with migrant backgrounds have become increasingly visible within the last few years. Drawing on interviews with YouTubers, the study presents new insights into ethnic minority participation on YouTube and challenges binary oppositions between commercialism, entertainment and social change.
  • Vernet, Samuel; Määttä, Simo K. (2021)
    This article studies the linguistic and discursive cues of homophobia in a YouTube discussion related to a documentary on homophobia. The analysis of argumentative and syntactic structures aims to identify the linguistic manifestations of homophobia in an online discussion forum. Based on the results, the definition of hate speech and the performative nature thereof are discussed.
  • Airola, Ella (Helsingfors universitet, 2017)
    The purpose of this study is to understand the phenomenon of consumption of groceries as entertainment among adolescents on YouTube. The first data-collection phase was led by answering the question, what kind of phenomenon is grocery consumption as reflected on the adolescents' YouTube videos. In the second data-collection phase, the aim was to find out what kind of symbolic meanings of consumption adolescents emphasize on the YouTube videos. The theoretical background was built on a group of concepts based on Maula's (1995) pattern on formation of the environment of grocery consumption. Data analysis is based on the contrasting symbolic meanings of consumption: utilitarianism vs. hedonism and egoism vs. altruism. The study is a multi-method study in which the data were collected and analyzed in two phases so that the first set of data formed the basis for the second acquisition and analysis of the data. The first phase was netnografic. Web environment was used as field of observation instead of a physical environment. The data consisted of vlog-type YouTube Finnish-spoken videos uploaded by adolescents aged 14–26 years. The data consisted of 50 videos from 32 different YouTubers. Videos were uploaded to YouTube during years 2013–2016. Four videos analyzed were selected to the second phase of the study. In this phase the data were produced as a learning assignment where the researcher was in the teacher's role. The learning assignment was carried out in the lesson of pupils on the 8th grade (24 pupils). After watching each example video, the students produced a mind map about their thoughts and ideas as a group. Seven mind maps were produced for each video. The results of the first phase show that grocery consumption on YouTube videos of adolescents were predominantly hedonistic and egoistic. This suggests that grocery consumption on the YouTube videos follows the real world: people seem basically to be egoistic and consumption in the society is to a large extent hedonistic. In the second phase, the students mainly emphasized the same symbolic meanings in their mind maps as were recorded in the first phase of the study. However, in the first phase, one of the example videos was seen as altruistic, and in the second phase, judged by pupils, as egoistic. This result implies that adolescent see YouTubers' behavior on the videos more egoistic than altruistic. Previous studies show that adolescents define their self-image by media, so it seems natural that in the eyes of adolescents, the behavior of YouTubers is emphasized. The results of this study can be applied in consumer and media education of adolescents.
  • Kataja, Kati; Hakkarainen, Pekka; Koivula, Lauri Matti Petteri; Hautala, Sanna (2018)
    Purpose The purpose of this paper is to discuss what kinds of messages about the risks of polydrug use are mediated in YouTube video blogs and on what kinds of norms and values do the vloggers base these messages. Design/methodology/approach The data consist of 12 YouTube videos where vloggers share their own experiences of the risks and harms of polydrug use. In the analysis, the actantial model of Greimas' theory of structural semiotics was applied. Findings Two main types of videos were identified - sobriety and controlled use - where polydrug use has different meanings. In sobriety videos, polydrug use is presented as the heavy use of multiple substances. In the videos dealing with controlled use, polydrug use is taken as the combining of certain substances. Whereas the sobriety videos emphasized total abstinence from all substances due to their destructiveness, the videos about controlled use emphasized risk awareness when combining substances. Despite modern digital media and a new generation operating in this space, the messages of the risks of polydrug use mainly repeat those of familiar discourses. Originality/value This paper offers an analytical insight into the ways in which the risks of polydrug use are conceptualized in a YouTube context that is increasingly gaining a foothold among the youth. Greimas' actantial model offers a fruitful tool to find semiotic meanings that hide under the surface. The model has not been applied in previous drug research.
  • Ullström, Ada (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa käsitellään, miten YouTube vaikuttaa musiikkiin. Kahden tapaustutkimuksen kautta tutkitaan muusikon, kuuntelijan ja soivan lopputuloksen suhteutumista tähän sosiaalisen median muotoon. Ensimmäinen tapaus on Andrew Huang, joka käyttää sosiaalista mediaa inspiraation lähteenä. Toinen tapaus on perinteisempään muusikon rooliin sopiva Lady Gaga. Käsittelen aihetta sosiologisesta näkökulmasta, sekä musiikkivideo- ja genreanalyysin keinoin. Primaariaineistona ovat Andrew Huangin ja Lady Gagan YouTube-kanavat. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensin kartoitetaan, miten nämä kaksi muusikkoa toimivat YouTubessa. Seuraavaksi tutkitaan, miten muusikot sijoittuvat genren piiriin ja miten se vaikuttaa sosiaaliseen sijoittumiseen yhteisössä. Viimeiseksi analysoidaan musiikin muuntumista musiikkivideoksi ja sitä, miten YouTube vaikuttaa lopulliseen audiovisuaaliseen tuotteeseen. Primaariaineisto jakautuu kummankin tapauksen kohdalla seuraavasti: ensimmäisessä osassa analysoidaan kanavien etusivut, niiden syötteet ja yksittäisen videon katsoja-data. Genreosuudessa vertaillaan eri alustojen määrittämää genretaustaa muusikoille. Lisäksi näitä tietoja verrataan muusikoiden itse määrittämiin genreihin ja tutkijan näkökulmaan. Viimeiseksi muusikkojen genreä määritellään yhden kappaleen ja kyseisen kappaleen eri versioiden tasolla. Näiden kappaleiden alkuperäiset videot analysoidaan musiikkivideoteorian kautta. Tutkimus osoittaa, että YouTubella on vaikutusta musiikkiin. Huangin tapauksessa alustan kautta voidaan saada elinkeinon perusta taiteilijalle sekä inspiraatiota musiikille. Toisaalta YouTube voi olla vain markkinointikanava ja vapaamman musiikkivideollisen ilmaisun mahdollistava palvelu, kuten Lady Gagan tapauksessa. Yleisesti ottaen Internet tarjoaa alustan uudenlaisille teoskokonaisuuksille, jossa kuuntelijalla on aiempaa enemmän kontrollia musiikin sisältöön. Sosiaalisen median kautta on mahdollista tehdä musiikkia uudella tavalla ja jakaa sitä yhteisön kanssa. Se on osa maailman teknologista kehitystä ja sosiaalisen tilan muutosta.
  • Janhonen, Kristiina; Mäkelä, Johanna (2022)
    This qualitative observational study examines Finnish students' self-initiated YouTube videos of school mealtimes, leaning theoretically on childhood sociology and social constructionist philosophy. Conceptualization of formal and informal dimensions of school mealtimes supported an examination of social media as a tool for children and young people for creative content production and expressions of agency, while acknowledging how their activities challenged formal rules and restrictions. The study shows how YouTube enabled students to construct cool and fun spaces within school mealtimes and provided them ways to voice their opinions of its formal contents. However, the publicity of social media resulted also with collisions between formal and informal dimensions, as the differing norms of online and offline contexts clashed. Overall, results illustrate social meanings of school mealtimes for students, their expressions of agency in relation to institutional boundaries and YouTube as a pathway for children and young people to connect and be heard.
  • Haavisto, Lauri (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tutkimuksen kohteena ovat YouTube-verkkopalveluun ammattimaisesti videoita tekevät käyttäjät eli niin kutsutut tubettajat. Tutkielmassa selvitetään, millaisia ammatillisia diskursseja ilmenee tubettajien puhuessa työstään, ja miten nämä diskurssit vertautuvat journalistien ammatti-identiteettiin. Tavoitteena on muodostaa käsitys tubettamisesta ammattina ja ymmärtää ammattikunnan merkitystä journalismin näkökulmasta. Tutkielma on monimenetelmätutkimus, jossa yhdistyy kyselytutkimus, netnografia ja diskurssianalyysi. Aineiston lähtökohtana käytettiin suomalaisille tubettajille suunnattua verkkokyselyä, jonka vastausten perusteella varsinainen aineisto kerättiin netnografisesti etsimällä YouTube-verkkopalvelussa videoita hakusanoilla liittyen tubettajien ammattiin, työhön ja uraan. Lisäaineistoa kerättiin löydettyjen videoiden yhteydessä suositelluista muista videoista. Harkinnanvaraisella otannalla valittuja videoita tarkastellaan diskurssianalyysin keinoin hahmottamalla tubettajien puheessa esiintyviä ammatillisia teemoja. Tutkimuksessa esiin nousevia tubettajien ammatillisia diskursseja rinnastetaan journalistien ammatti-identiteetistä tehtyyn tutkimukseen. Tutkielmassa hahmottuu tubettajien ammatillisesta puheesta yrittäjän, yhteisön ja yksilön diskurssit. Yrittäjyys nousee esiin tubettajien käsityksenä itsestään yksityisyrittäjinä, jotka menestyvät suunnitelmallisen liiketoiminnan ja kellonajasta riippumattoman työmäärän avulla. Tubettajien yrittäjyys vertautuu uutismedian kaupallistumiseen ja viihteellistymiseen sekä journalistien ammatti-identiteetin muutoksiin kohti uutisorganisaatiosta irrallista täyden palvelun toimijuutta. Yhteisöllisyys ilmenee tubettajien tapana asemoida itsensä osaksi YouTube-yhteisöä, jossa videoiden tekijät ja katsojat ovat keskenään tasavertaisia jäseniä sekä tuntevat yhteisön säännöt ja normit. Yhteisödiskurssissa korostuu myös läpinäkyvyyden vaatimus, mikä koskettaa erityisesti tubettajien kaupallista yhteistyötä. Tubettajien yhteisöllinen toiminta kuvastaa kehitystä journalistien yleisösuhteessa lähemmäs yleisöjä. Yksilödiskurssi nousee esiin tubettajien puhuessa ihanteelliseen tubettamiseen vaadittavasta aitoudesta, intohimosta ja persoonallisuudesta. Tubettajien mukaan yksilön etujen kuten rahallisen menestyksen tai sosiaalisen suosion sijaan motiivina tulisi olla videoiden tekemisen nautinto. Tubettajien yksilökäsitys vertautuu journalistien näkyvämpään rooliin tekijöinä ja esiintymisenä sisältöjen yhteydessä omalla identiteetillään. Tutkielmassa käsitetään tubettajien ammatilliset diskurssit signaaleina tulevista haasteista ja muutospaineista, jotka journalismiin ammattina saattavat lähitulevaisuudessa kohdistua. Tubettajien ammatillinen puhe kuvastaa työkulttuurin kehittymistä kohti yrittäjämäisempää ajattelumallia, jossa työssä saatetaan koulutuksen sijaan arvostaa enemmän kokemusta, sopivaa asennetta ja nautinnollisuutta. Samalla myös työn ja vapaa-ajan välinen raja hämärtyy.
  • Nurmi, Axel (Helsingin yliopisto, 2020)
    Syftet med denna magistervhandling är att utreda ifall unga finlandssvenskar använder webbsidan Youtube som ett socialt medium eller inte. Samtidigt ska den undersöka ifall rådande definitioner av sociala medier är tillräckliga för att verkligen beskriva den användning av sociala medier och andra webbsidor som förekommer i dag. Avhandlingens huvudfråga lyder: i vilken mån använder unga finlandssvenskar Youtube som ett socialt medium? Tre huvudsakliga definitionspunkter för sociala medier används i avhandlingen; värde måste dras från användargenererat innehåll och användarna måste uppleva att de interagerar med andra användare, eller så ska tjänsten användas för att upprätthålla och eventuellt skapa nya sociala nätverk. Materialet samlades in genom en webbenkät. Frågorna i enkäten var byggda på de tre definitionspunkterna, och tangerade informanternas användning av Youtube på olika sätt. Sammanlagt svarade 165 personer på enkäten. För att analysera materialet användes kvalitativ innehållsanalys, genom att kategorisera de olika svaren baserat på hurdana teman och ämnen de tangerade. Avhandlingens analys tyder på att unga finlandssvenskar inte använder Youtube som ett socialt medium. Youtube användes inte för att upprätthålla sociala nätverk. Informanterna upplevde i viss mån att interaktion uppstod mellan dem och kanalerna som laddade upp videor, men inte mellan sig själva och användare som kommenterade på videor. Gällande det användargenererade innehållet, visade sig definitionen vara otillräcklig. Informanterna såg främst på videor från stora kanaler, och uppskattade i många fall specifikt ett högt produktionsvärde. Frågan om ifall värde fås från användargenererat innehåll eller inte blev därmed oklar, eftersom det är svårt att avgöra ifall dessa Youtube-kanaler kan räknas som användare eller som produktioner. Resultaten tyder på att det finns en avsaknad av gemensamma sätt att kommunicera kring sociala medier, och att sådana måste utvecklas i framtiden. Resultaten visar också att det finns en skillnad mellan definitioner som är baserade på teknik och sådana som är baserade på användning, och ifall vettiga diskussioner ska kunna föras kring sociala medier i framtiden, måste ett gemensamt sätt att kommunicera kring dem utvecklas.
  • Gyldén, Sara (Helsingin yliopisto, 2020)
    In a global competition for resources, differentiation and visibility are key elements for winning. Even countries are not exempt from the efforts of creating a positive image for themselves. This favorable positioning in comparison to other countries is reached through planned branding efforts This Thesis focuses on studying a city brand of Seoul, the capital of South Korea. The aim is to discover whether the city brand of Seoul presented on YouTube by official place marketers, such as the Seoul Tourism Organization (STO) and the Seoul Metropolitan Government (SMG), differs from the city brand presented through user-generated content (UGC) created by the residents of the city. As a city brand consists of city perceptions of several diverse stakeholder groups, the differences and similarities between the Seoul presented on the promotional materials and the user-generated content have an impact on the city brand of Seoul. The research method used is qualitative video content analysis. The study includes a total of 59 videos, of which 28 are user-generated content on YouTube and the rest are official promotional videos of the Seoul Tourism Organization (STO) and the Seoul Metropolitan Government (SMG). The analysis of these videos is based on six primary categories and 24 subcategories, constructed from existing frameworks created by Beerli and Martin; Aaker; Anholt; and Margolis and Pauwels. As a result, four major differences in the projection of Seoul city brand between UGC and the promotional videos are found: representation of different seasons, nature as a tool, diversity of the city, and shopping and café culture as experiences. Additionally, five minor differences include family-orientation; emphasizing events; the focus of food and cuisine; public amenities, public transportation and getting to places; and prices. Furthermore, six major similarities, as well as two minor similarities are found: connection of nature and urban life, social media-readiness, coexistence of history and modern day, coexistence of people, editorial choices, vitality of the city, overcrowding, and safety. The more commonalities between the place marketer videos and the videos created by the stakeholders, the more cohesive, interesting, unique, and accepted city brand is possibly built. If the UGC and the promotional videos only had differences, the Seoul city brand would likely not be recognized or accepted by the city’s stakeholders and could damage the already existing city brand. The found similarities indicate that the place marketers and internal stakeholders of Seoul share perceptions of Seoul city identity to an extent where a strong city brand can be built. Additionally, the found differences indicate that the place promoters have made decisions on which stakeholder groups they wish to cater to more than the others. This is good, since lack of consistency and an effort to suit all target audiences simultaneously leads to diluting and weakening the brand.
  • Immonen, Ella (Helsingin yliopisto, 2022)
    Tutkielman aiheena on YouTuben ASMR-tyttöystäväroolileikkivideoiden digitaalinen intiimiys. Tutkielma sijoittuu feministisen mediatutkimuksen kentälle ja se tuottaa uutta ymmärrystä siitä, miten englanninkielisissä ASMR-tyttöystäväroolileikkivideoissa luodaan sukupuolitettuja, audiovisuaalisia nautintoja ja samalla digitaalista intiimiyttä. ASMR-videot ovat rentoutumistarkoituksiin kuvattuja, hyvää oloa tuottavia videoita, joita ihmiset käyttävät esimerkiksi nukahtamisen avuksi. Lyhenne ASMR (Autonomous Sensory Meridian Response) suomentuu rauhoittaviksi ja rentouttaviksi, autonomisiksi aistielämyksiksi. Tutkittavassa ASMR-videoiden alalajityypissä videoiden tekijä esittää eli leikkii olevansa katsojan tyttöystävä, joka huolehtii katsojasta. Tutkimuksen aineistona olevaa seitsemää YouTuben tyttöystäväroolileikkivideota analysoidaan netnografian ja lähilukemisen keinoin huomioiden sukupuolinormit ja tehden kriittisesti näkyväksi videoiden sukupuolitetut käytänteet. Tarkastelun kohteena on myös seksuaalisuus siinä määrin kun se kietoutuu yhteen sukupuolen kanssa. Tutkimuskysymykset ovat: Millaista digitaalista intiimiyttä YouTuben ASMR-tyttöystäväroolileikkivideoissa rakennetaan ja miten se tehdään? Millaisia kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta nämä digitaalisen intiimiyden audiovisuaaliset esitykset tuottavat, ylläpitävät, uusintavat tai purkavat? Digitaalinen intiimiys tarkoittaa intiimiyttä tai läheisyyttä, joka välittyy internetin kautta. Tutkielmassa kehitetään digitaalisen intiimiyden käsitettä eteenpäin pohtimalla, mitä se tarkoittaa tyttöystäväroolileikkivideoiden kontekstissa. Käsitteen kehittelyssä hyödynnetään eri teoriaperinteitä: feministisen elokuvatutkimuksen katsojuusteorioita sekä affektiteoriaa. Tutkitut mediasisällöt ymmärretään Teresa de Lauretisin jalanjäljissä sukupuoliteknologiana. Tutkielmassa tutkittavat audiovisuaaliset esitykset ovat osaltaan mukana tuottamassa kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. ASMR-tyttöystävävideoiden kutkuttavassa affektiivisuudessa on mukana ruumiillinen ulottuvuus, joka tarjoaa vaihtoehdon kasvokkaiselle, samassa paikassa ja ajassa tapahtuvalle vuorovaikutukselle. Tutkimuksen perusteella videoissa rakennetaan digitaalista intiimiyttä monitasoisesti henkilökohtaisen huomion, affektiivisen puheen, aistikokemusten ja tarinankerronnan audiovisuaalisena kudelmana. Tyttöystävävideoiden digitaalinen intiimiys on aisteja hellivää leikkiä, joka vaatii mielikuvitusta ja keskittyy huolenpitoon. Samalla näiden videoiden digitaalinen intiimiys kyseenalaistaa ihminen–kone-, yksityinen–julkinen- ja todellinen–keinotekoinen-jaotteluja. Aineiston videot ovat sukupuolituotantoa, jossa sukupuoli on rakennettu toistoteoilla. Videoissa ylläpidetään perinteisiä käsityksiä sukupuolesta liittämällä naiseus tiiviisti hoivaan ja hellyyteen ja korostamalla ulkonäkökeskeisyyttä. Vaikka roolileikit olisivat mahdollinen paikka leikkiä sukupuolella, näissä videoissa pikemminkin uusinnetaan perinteisiä sukupuolirooleja sen sijaan, että niitä pyrittäisiin horjuttamaan. Lisäksi videoissa manifestoituu heteroseksuaalinen merkistö. Näiden videoiden intiimiys on sisällöltään normatiivista ja tuotantotavaltaan epänormatiivista. ASMR-videoissa katsomisen mielihyvä rakentuu Laura Mulveyn miehisen katseen teoriaa monimutkaisemmin, kun videoissa esiintyvät naiset nousevat aktiivisiksi tekijöiksi. Videoiden katsojat puolestaan – sukupuolesta riippumatta – jäävät siinä mielessä passiiviseen rooliin, että vaikka he voivat nauttia esiintyjän tarjoamasta spektaakkelista, käsikirjoitus etenee tekijän ehdoilla. Laadukkaiden ASMR-videoiden tekeminen vaatii ainakin luovuutta, mielikuvitusta, esiintymistaitoa, heittäytymiskykyä, tietoteknistä osaamista, näkemystä ja omistautumista. Digitaalisella intiimiydellä voi olla tulevaisuudessakin paljon annettavaa, etenkin jos etäalustoille siirtymisen oletetaan jatkuvan.
  • Manner, Linnea (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tutkitaan, millaista julkista kuvaa journalistit rakentavat Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleissa vuonna 2013–2017. Tavoitteena on selvittää, millaista kuvaa journalistit luovat uusista media-alan ammattilaisista, tubettajista. Tutkielma kysyy ja selvittää, luovatko journalistit tubettajista stereotypioita ja uhkaavatko tubettajat journalistista professiota. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaista asiantuntijuutta tubettajien ympärille rakentuu. Tutkielma aloitetaan kertomalla YouTube-alustan historiasta ja tubettamisen anatomiasta. Lisäksi kerrotaan, miten tubettamisen ympärille muodostuu fanikulttuuria. Tutkielman aluksi määritellään myös tutkielman kannalta keskeiset käsitteet: journalistinen professio, journalistin vapaus, asiantuntijuus, imago ja stereotypia. Tutkimusmenetelmänä on laadullisen tutkimuksen tutkimusmenetelmä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Sen avulla analysoidaan aineisto, joka koostuu 67:stä Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkelista. Tutkimusmenetelmänä hyödynnetään myös määrällistä sisällönerittelyä, jonka avulla havainnollistetaan ja tuetaan laadullisen tutkimuksen avulla nousevia seikkoja. Tutkielma osoittaa, että tubettaminen ja siihen kytkeytyvä fanikulttuuri ovat 2010-luvun ilmiö, ja journalistien rooli tubettajista luotujen mielikuvien synnyttämisessä on olennainen. Perinteisen median toimijat luovat tubettajista stereotypian erilaisia uhkia 2020-lukua lähestyttäessä. Toistuessaan tulevaisuudessa stereotypioiden toteutuminen on mahdollista. Lisäksi tutkielma osoittaa, että tubettajat esiintyvät perinteisessä mediassa erilaisissa asiantuntijarooleissa, joista keskeisimpiä ovat kokemus- ja näkemysasiantuntijoiden roolit. Tutkielman tuloksista käy ilmi myös se, että journalistien silmin tubettajat ovat media-alan moniottelijoita, joiden työnkuva haastaa journalismia yleisösuhdetta ja sisältöjä viihteen keinoin ja tarjoamalla rajatuista aiheista kiinnostavaa tietoa ja henkilötarinoita. Tässä pro gradu -tutkielmassa aineisto on rajattu Helsingin Sanomien ja Nyt-liitteen artikkeleihin. Tutkielman lopputulokset ovat vertailukelpoisia, ja tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa konteksteissa, joissa tutkitaan tubettajista luotua julkista kuvaa.
  • Savurinne, Nina (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmani käsittelee Espoon Olarin seurakunnassa työskentelevän Jussi Kosken Pastorific YouTube -kanavalle 1.4. - 30.9.2019 välisenä aikana ladattujen videoiden kommenttiosioita. Aineisto koostuu 1 707 kommentista. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaista vuorovaikutusta kommenteissa on nähtävillä? Millaista yhteisöllisyyttä kommenteissa on nähtävillä? Millaista palautetta Pastorific -kanava saa YouTube -videoiden kommenttiosioissa? Tutkimuksessani kanavan saaman palautteen osalta löytyy neljä pääluokkaa; kysymykset, aihe-ehdotukset, myönteinen ja kriittinen palaute. Esillä on runsaasti kysymyksiä ja aihe-ehdotuksia, joita seuraajat myös pohtivat itsenäisesti. Erityisesti Raamattuun, Jumalaan ja Kristinuskoon liittyvät aiheet kiinnostavat. Myönteistä palautetta on paljon ja se kohdistuu erityisesti Pastorificiin ja videoihin. Kanava nähdään tärkeänä ja opettavaisena. Kritiikkiä on vähän ja pääosin yksittäisen kommentoijan esittämänä. Tutkimusmetodi on laadullinen teoriaohjaava sisällönanalyysi. Lisäksi aineiston käsittelyssä käytän sisällön erittelyä. Teen analyysini teoreettisen viitekehyksen avulla, joka sisältää Erving Goffmanin vuorovaikutusanalyysin samoin kuin yhteisöllisyydestä ja vuorovaikutuksesta tehtyä aikaisempaa tutkimusta ja kirjallisuutta. Vuorovaikutus on pääosin Pastorificin ja yksittäisen henkilön välistä. Jonkin verran on keskusteluketjuja sekä seuraajien välistä keskustelua. Eriävät mielipiteet sallitaan ja huumoria löytyy niin Pastorificin kuin seuraajienkin kommenteista. Vuorovaikutuksessa on Goffmanin kuvaamaa toisen arvostusta ja kunnioitusta, mutta myös väittelyä ja sen välttämistä. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden tutkimista varten aineisto on niukkaa, jolloin paljon jää päättelyn ja tulkinnan varaan. Yhteisöllisyys on löysää ja ilmaisut meistä ja muista jäävät vähäisiksi. Kanavalla on aktiivisia kommentoijia vähän suhteessa tilaajamäärään ja jotkut kommentoivat vain yhden tai muutaman kerran. Kirjoitetuissa kommenteissa on kuitenkin runsaasti omien ajatusten ja kokemusten avaamista, joka luo kuvaa luottamuksellisuudesta. Kommenteissa on myös jonkin verran faniutta kuvaavia lauseita Pastorificia kohtaan. Pastorific on positiivinen ja helposti lähestyttävä ja hänen toiminnassaan on myös sielunhoidollinen aspekti.
  • Åhlgren, Viivi (Helsingin yliopisto, 2020)
    YouTube has become the second popular application among children. The objective of this research was to determine why children spend so much time in YouTube and examine children viewpoint on YouTubes’s commercial collaborations and review it by critical media educational point of view. Also, the goal was to research school’s role as a media educator. Classes of first and second graders from Helsinki metropolitan area participated in the research. The material as collected through themed small-group interviews, which had four bigger themes as YouTube’s using, commercial collaborations, criticality and school’s role. There were a total of 17 participants and six interview groups. The data was categorised and analysed by using the content analysis method. Three different content types were identified from the material and they were YouTube’s using, viewpoint on YouTubes’s commercial collaborations and school’s role as media educator. One extra type was identified in children’s interviews, and that was parent’s role. The reason why children adores YouTube is because it is full of entertainment and the diversity it serves. Most of the children involved in this research has use the application for several years and still use it every day for several hours. Children recognise commercial collaborations, but they don’t really understand what they mean in practice. Criticality against influencer marketing was not present. Children don’t talk about YouTube in school with their teachers and school’s media educations don’t seem to reach YouTube.